Toinen päivä: Sisäisesti kypsyneinä

 

”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä”

(Joh. 15:4a.)

Ef. 3:14-21 Asukoon Kristus teidän sydämissänne
Luuk. 2:41-52 Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut

 

Mietiskely

Kohtaaminen Jeesuksen kanssa synnyttää meissä halun pysyä hänen kanssaan ja hänessä, ajassa, jossa hedelmä kypsyy.

 

Jeesus kasvoi ja kypsyi kaltaisenamme tosi ihmisenä. Hän eli juutalaisen uskonsa tapoihin juurtunutta yksinkertaista elämää. Tässä Nasaretissa vietetyssä salatussa elämässä, jossa ei pintapuolisesti tapahtunut mitään erikoista, Isän läsnäolo ruokki häntä.

 

Maria mietiskeli Jumalan toimintaa omassa ja poikansa elämässä. Hän kätki kaiken tapahtuneen sydämeensä. Siten hän vähä vähältä  hyväksyi Jeesuksen salaisuuden.

 

Mekin tarvitsemme pitkää, koko elämän kestävää kypsymisaikaa, käsittääksemme Kristuksen rakkauden syvyyden, antaaksemme hänen pysyä meissä ja meidän hänessä. Henki laittaa Kristuksen asumaan sydämessämme ilman, että me tiedämme miten. Rukouksen kautta, kuuntelemalla sanaa, jakamalla toisten kanssa, laittamalla käytäntöön sen, minkä olemme ymmärtäneet, sisäinen olemuksemme vahvistuu.

 

”Antamalla Kristuksen laskeutua olemuksemme syvyyksiin… Hän tulee läpäisemään mielemme ja sydämemme alueet, hän tavoittaa lihamme olemuksemme sisimpään saakka siten, että mekin tulemme jonakin päivänä kokemaan armon syvyydet.”

The Sources of Taize (2000) s. 134

 

Rukous

Pyhä Henki,

anna meidän ottaa sydämessämme vastaan Kristuksen läsnäolo,
ja hellästi vaalia sitä niin kuin rakkauden salaisuutta.
Ruoki rukoustamme,
valaise Kirjoitusten lukemisemme,
toimi kauttamme niin,
että lahjojesi hedelmät saisivat kärsivällisesti kasvaa meissä.
***