Toivoa on – SEN:n kevätkokous Helsingin vapaakirkossa

Annankadun ja Ratakadun kulman tyylikäs1920-luvun punatiilirakennus pitää seiniensä sisällä valoisaa, kaunista kirkkoa. Ohikulkija ei helposti arvaakaan, mikä vaikuttava sakraalitila rakennuksen toisessa kerroksessa on. Kirkkokiinteistö on ollut paikallaan jo runsaat 90 vuotta, se valmistui 1925. Helsinngin vapaaseurakunnan kirkossa kokoonnuttiin 8.4.2016 SEN:n kevätkokoukseen ja iltapäivällä ajankohtaiseen ilmastokysymystä käsittelevään seminaariin. Kansanedustaja Ville Niinistö rohkaisi kirkkoja työssä ympäristön hyväksi, koska juuri niiden arvopohjassa on kunnioitus kaikkea luotua kohtaan. 

Seurakunnan johtaja, pastori Hannu Hirvonen toivotti kokousväen tervetulleeksi ja valotti myös Suomen Vapaaakirkon ja seurakuntansa historiaa sekä tämän ajan vilkasta toimintaa. Kerran viikossa on soppakeittiö, joka kokoaa jopa seitsemästäkymmenestä sataan henkilöä. Sunnuntai-jumalanpalvelukset pidetään suomeksi, englanniksi ja kongolaisten jumalanpalvelus lingalan kielellä. Musiikkitoiminta on vilkasta ja lähetystyön tukeminen on keskeisellä sijalla. Hannu Hirvonen johdatti kokousväen aamuhartauteen vakuuttaen, että Jumala asuu ihmisten luona, eikä kuolemaa enää ole.

Kunnioitus – valmiutta oppia

Kokouksen avauspuheenvuorossa SEN:n puheenjohtaja, arkkipiispa Kari Mäkinen korosti lähimmäisen kunnioittamisen keskeisyyttä. Hän totesi, että ihmissuhteissamme voi esiintyä myös sietämistä tai suvaitsemista. Nämä kuitenkin tarkoittavat toisen etäälle siirtämistä. Arvostaminen on hyvä asia, mutta siihenkin saattaa liittyä etäältä katsominen. Kunnioittaminen taas merkitsee aina sitä, että on valmis oppimaan toiselta.

– Tätä tarkoittaa myös yhteys SEN:ssa, yhteistä kunnioittamisen opettelua. Kun kuljemme lähimmäisemme rinnalla kunnioittaen, silloin kuljemme Herramme Jeesuksen Kristuksen askelissa.

Sääntömääräisiin kevätkokousasioihin kuuluvat edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomusten käsittely sekä vastuuvapaudesta päättäminen. Hallitus ja muut vastuuvelvollisuudet saivat kokoukselta vastuuvapauden. Viime vuoden toiminnasta esiin nousivat muun muassa Ekumeenisen vastuuviikon aktiivinen toiminta, monet kansainväliset kokoukset ja pyrkimykset kasteen vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Huomionosoitukset satavuotiaalle kaksikolle

Kokouksessa annettiin huomionosoitukset kahdelle aktiivisesti neuvostossa ja nuorisojaostossa toimineelle ekumeenikolle, vapaakirkon pastori Sami Lehdolle ja ortodoksisen kirkon ylidiakoni Juha Lampiselle. Heille ojennettiin kiitoksin ekumenian pöytästandaarit. SEN täyttää ensi vuonna sata vuotta. Huomionosoituksen saaneet ovat tänä vuonna yhteensä satavuotiaat. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi onnittelupuheessaan muun muassa:

– molemmat olette toimineet ekumeenisessa kentässä pitkään, monissa tehtävissä ja myös huomanneet, että ekumenia ei ole aina helppoa, se on todellinen kestävyyslaji. 

Juha Lampinen totesi kiitospuheessaan, että ekumeeninen toiminta on opettanut hänelle kunnioittamista ja antanut voimaa omaan työhön. Sami Lehto sanoi, ettei elämän pituus ole itsestään selvää, sitä ei voi vaatia, mutta nyt voi olla kiitollinen tähän astisesta ja mukanaolosta ekumenian edistämisessä.

Ihmisoikeuksia ja tervehdys Brysselistä

Ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen esitteli kirkkojen yhteistä ihmisoikeushanketta, joka alkoi SEN:ssa tämän vuoden alusta. 

Tervehdys saatiin myös Brysselistä kun Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri Heikki Huttunen asteli kirkon lukupulpettiin suoraan aamulennoltaan. Hän kertoi, että Brysselin lentokenttä on otettu jälleen käyttöön, mutta lähtöhalli on poissa käytöstä. Parakissa pidettävät turvatarkastukset vievät paljon aikaa ja parakki antaa vaikutelman kummitustalosta. Huttunen totesi, että maailman haasteet ovat yhteistä ja ihmiskunta kuuluu yhteen. Erityisesti meidän kristittyjen tulee muistaa tämä, vaikka Euroopan sisällä yritetään nostaa raja-aitoja. Tässä voimme palata Euroopan kirkkojen konferenssin alkuperäiseen tehtävään, mikä oli luoda yhteyksiä yli rautaesiripun.

– Vaikka rautaesirippu on historiaa, eivät tehtävät ole loppuneet. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä tarkoittaa olla kristillinen kirkko? Miten palvella kirkkoja Euroopassa? Miten rajoja voidaan ylittää? Emme onnistu ilman rajojen ylittämisiä.

Ilmasto, ihmiset, ympäristö

Teemasta kokoonnuttiin kuuntelemaan ja keskustelemaan iltapäivän seminaarissa, joka oli kaikille kiinnostuneille avoin. Ajankohtaisen teeman käsittelyyn johdatti pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen. 

Kansanedustaja Ville Niinistö käsitteli aihetta otsikolla: Miten muutamme taloutemme kestäväksi pitäen mielessä niin talouden kuin ihmisetkin? Hän rohkaisi kirkkoja työssä ympäristön hyväksi, koska juuri niiden arvopohjassa on kunnioitus kaikkea luotua kohtaan. Niinistön mielestä enemmän kuin ennen juuri nyt tarvitaan uskonnollista puhetta, jotta muutos saataisiin aikaan. Toivoa on ja kykyä, jos ihminen muuttaa elintapojaan 10-20 vuoden sisällä tukeutuen sellaisen arvopohjaan, 

joka säilyttää kaikkea elämää.

Apulaisjohtaja, rovasti Ilkka Sipiläisen otsikkona oli Maailma Pariisin ilmastokokouksen jälkeen – mitä kirkot voivat tehdä? Hän piti erittäin hyvänä sitä, että kirkkojen edustajia pyydetään mukaan ilmastokysymyksiä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.  Hän suhtautui Pariisin ilmastokokouksen antiin varsin myönteisesti, koska yhteinen sopimus saatiin aikaiseksi, vaikka paljon on vielä tehtävää.

TT, pastori Pauliina Kainulainen puhui aiheesta: Luonto ja spiritualiteetti – millainen kristinusko kestää romahduksen? Hän haastoi maailmankuvan muutokseen ja etsimään sitä, mikä kestää myös mahdollisen ekokriisin. Hän kehotti kristittyjä käyttämään rohkeasti kristillistä kieltä ja symboleja, joita tämä aika janoaa. Näin kirkot pysyisivät profeetallisina

Veli Gabriel Salmela OP valotti paavin kiertokirjettä ja sitä kautta katolisen kirkon globaalia ympäristötoimintaa. Hän korosti, että paavi Franciscus näkee tämän ajan suhtautumisen luontoon niin hälyttävänä, että hän kutsuu sitä vakavaksi synniksi luontoa ja maata kohtaan. Pyhä Isä kehottaa "Jumalan nimeen" kaikkia ihmisiä parannukseen

Päätöspuheenvuorossaan arkkipiispa Kari Mäkinen korosti toivon näkökulmaa. Seminaarin antina hän näki muun muassa vahvan ekumeenisen lähtökohdan tärkeyden kirkkojen työssä luomakunnan ja ihmisten tulevaisuuden hyväksi.

Pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen pitää erittäin keskeisenä kirkkojen yhteistä ääntä luomakunnan pyhyyden puolesta, jolloin vahvistamme toinen toisiamme ja kokonaisuusvaltainen ajattelu ja profeetallisuus tulevat näkyviin. Ilmastonmuutos on myös yhteydessä muihin ajan haasteisiin mm. kansainväliseen muuttoliikkeeseen. 

Euroopan kristillisen ympäristöverkoston () yleiskokous pidetään Helsigissä 11.-15.6.2016.

Sirpa-Maija Vuorinen

Kuvat: Veijo Koivula​