Usko, toivo ja rauha – USKOT-foorumi 10 vuotta

USKOT-foorumi juhli 10-vuotisjuhlaa 27.10.2021. Ajatus uskontojenvälisen foorumin perustamisesta Suomeen syntyi 2000-luvun alussa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsui kolmen monoteistisen uskonnon johtajat kahteen neuvonpitoon presidentinlinnaan 9/11-terrori-iskujen jälkeisissä järkyttyneissä tunnelmissa. Tapaamisessa presidentinlinnassa 26.9.2001 johtajat keskustelivat presidentin kanssa kansainvälisestä terrorismista, sen juurista ja seurauksista. Presidentti rohkaisi johtajia pitämään yhteyttä toisiinsa jatkossakin.

Presidentin aloite on johtanut eri uskontojen edustajien säännöllisiin keskinäisiin tapaamisiin ja uskontojenvälisen foorumin järjestäytymiseen – USKOT-foorumi perustettiin vuonna 2011. Foorumin perustajajäsenyhteisöt edustavat kolmea uskontoperinnettä: juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Foorumin perustajajäsenyhteisöjä ovat mukana Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto, Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN), Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Islam-seurakunta, ja Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE). Vuonna 2020 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko Suomessa sekä Suomen Buddhalainen Unioni SBU ry liittyivät Foorumin tarkkailijajäseniksi.

Ihmisoikeudet, uskontolukutaito ja yhteiskuntarauha - Juhlaseminaarissa keskusteltiin uskontojen roolista yhteiskunnassa

Juhlaseminaarissa alkupuheenvuoron piti USKOT-foorumin puheenjohtaja Pia Jardi, joka kiitti USKOT-foorumin perustajia yhteistyön mahdollistamisesta ja sitä työstä, jota henkilökohtaisten kohtaamisten ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta on vuosien varrella tehty yhteiskuntarauhan puolesta. Pääpuhujaksi oli kutsuttu Religions for Peace -järjestön pääsihteeri, professori Azza Karam. Karam käsitteli puheessaan uskontojen välisen yhteistyön merkitystä ihmisoikeuksien puolustamisessa. Religions for Peace -järjestön perusta on uskontojen yhteistyössä rauhan, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta ja se on toiminut  50 vuotta.  Juurikin kun ydinsodan uhka ja ilmastonmuutos haastavat kaikkia, uskontojen välisiä aktiivisia verkostoja todella tarvitaan.  Maailmalla COVID19-pandemiaa on käytetty poliittisena työkaluna autoritäärisen vallan kasvattamiseen sen sijaan, että se olisi aidosti tuonut valtioita ja toimijoita lähemmäs toisiaan saati että pandemia-aikana olisi herätty edistämään ihmisoikeuksia.

Uskonnollisten instituutioiden haasteena on rauhantyössä yhteistyön haasteet – yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu yhteistyöhön, eikä sitä voi tehdä oma katsomus edellä. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus perustuu uskontojen yhteisiin arvoihin ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja puolustaminen kuuluvatkin uskonnollisten yhteisöjen asialistalle, totesi Karam. Uskontojen välisessä yhteisessä pöydässä tärkeää on tasavertaisuus ja jokaisen uskonnon yhdenvertaisuus. Karam painotti, että uskontojen instituutioiden ja toimijoiden vastuulla on tehdä aktiivista yhteistyötä muiden uskonnollisten ja sekulaarien kansalaistoimijoiden kanssa ja myös vaatia valtiovallalta uskonnollisten yhteisöjen kuulemista päätöksenteossa. Uskonnolliset toimijat ovat maailman vanhimpia diplomaatteja, huomautti Karam.

Yhteiskuntarauhan ja tehokkaat ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä ja ne palautuvat molemmat ihmisoikeuksien toteutumiseen. Uskonnolliset toimijat ovat myös samalla linjalla muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa vastuussaan puolustaa ihmisoikeuksia.

Kommenttipuheenvuoron Karamin puheenvuorosta piti Islamin ja Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori Mulki Al-Sharmani Helsingin yliopistolta, joka painotti muun muassa uskontolukutaidon merkitystä. Myös tiede-  ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen puhui suomalaisen yhteiskunnan monimuotoistumisesta ja uskontolukutaidon ja positiivisen uskonnonvapauden merkityksestä yhteiskuntarauhan ylläpitämisessä. Hän nosti esiin, että on tärkeää, että uskontolukutaito kehittyy perheissä, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Valtiovallan ja uskonnollisten yhteisöjen välinen keskusteluyhteys on osoittanut tärkeäksi pandemia-aikanakin.

Yliopisto-opettaja Pekka Lindqvist Åbo Akademista puhui uskontokeskeisestä uskontojen välisestä yhteistyöstä. Hän toi seminaariin teologista näkökulmaa erityisesti juutalais-kristillisestä uskontodialogista.

Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa uskontojen roolista työssä rauhan ja ihmisoikeuksien parissa keskustelivat imaami Anas Hajjar (Suomen Islamilainen Neuvosto), kustantaja Timo Koponen (Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko), kirkkoherra Laura Maria Latikka (Suomen evankelis-luterilainen kirkko), zen-opettaja Timo Teräväinen (Suomen Buddhalainen Unioni) ja USKOT-foorumin varapuheenjohtaja Yvonne Westerlund (Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto). Keskustelu vahvisti näkymystä siitä, että  uskontojen yhteisellä agendalla on  ihmisoikeuksien edistäminen.

Juhlallisuuksiin kuului myös ilta-vastaanotto, jossa muisteltiin foorumin historiaa ja yhteistyökumppanit onnittelivat 10-vuotiasta sekä kuultiin musiikkia Middle East Co. -yhtyeeltä.

Lisätietoa USKOT-foorumista: