Uskonnon ja vakaumuksen vapaus kaikille – asiantuntijat koolla Istanbulissa

Nelisenkymmentä ihmisoikeuksien asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa kokoontui Halkin teologisella koululla Istanbulissa 7-9.9. Halkin oppilaitos Pyhän Kolminaisuuden luostarissa Prinssisaarilla on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin kuuluisa teologinen koulu, joka vuodesta 1971 on ollut viranomaisten sulkema. Sen uudelleen avaamista odotetaan tärkeänä merkkinä uskonnonvapauden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta Turkissa.

Kokouksen järjestäjät olivat Ekumeeninen patriarkaatti ja Euroopan Kirkkojen Konferenssi (EKK), jonka ihmisoikeustyön ohjelmaan se kuului. Osanottajat tulivat Euroopan Kirkkojen Konferenssin (EKK) jäsenkirkoista, kansalaisjärjestöistä, yliopistomaailmasta sekä Euroopan Unionin ja jäsenmaiden virastoista.

Suomesta mukana olivat EU-lakimies Lena Kumlin ev.lut. Kirkkohallituksesta, ihmisoikeusasiantuntija Tarmo Heikkilä Suomen Lähetysseurasta, opetusneuvos Pekka Iivonen Opetushallituksesta sekä SEN:stä pääsihteeri Heikki Huttunen ja Ekumeenisen vastuuviikon projektivastaava Anna Hyvärinen.

Heikki Huttunen osallistui paneelikeskusteluun kirkkojen roolista uskonnonvapauden edistäjinä. Hän kertoi ihmisoikeuksista SEN:n tulevaisuuden painopisteenä ja Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka -selvityksestä. Se saikin osakseen suurta mielenkiintoa ja tekijöistä toinen, Anna Hyvärinen, jakoi tietoa selvitystyön taustoista ja tuloksista.

Kokouksessa keskusteltiin uskontoja koskevan tiedon tarpeellisuudesta, uskonnosta julkisessa tilassa ja politiikassa, EU:n uskonnonvapauspolitiikan selkiyttämisestä sekä uskonnonvapaustilanteesta Turkissa.

Paheneva pakolaiskriisi leimasi keskusteluja. Syyrian ja Irakin konfliktit ja kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen vaino alleviivaavat uskonnon ja vakaumuksen vapauden ajankohtaista merkitystä. EKK:n puheenjohtaja piispa Christopher Hill kiitti puheessa Turkkia vertaansa vailla olevasta avosydämisyydestä, jolla maa on ottanut vastaan jo yli 2 miljoonaa pakolaista Syyriasta. Samalla hän totesi, että uskonnonvapaus on edelleenkin monimutkainen asia Turkissa. Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen puolesta kokousväen otti patriarkaatissa virallisesti vastaan Kydonian metropoliitta Athenagoras.

Kokous antoi laajan ja seikkaperäisen . Siinä todetaan mm. poikkeuksellisen suorasanaisesti Turkin tilanteesta:

Suhtaudumme myönteisesti Turkin pyrkimykseen Euroopan Unionin jäseneksi. Samoin kuin jokaisen jäsenehdokkaan, Turkin tulee toteuttaa eräitä EU:n perusluonteisia vaatimuksia. Vuonna 1971 Halkin teologinen koulu suljettiin viranomaisten toimesta, mutta asiat muuttuvat ja me tuemme uusia aloitteita uskonnonvapauden laajentamiseksi Turkissa. Vähemmistöjen asema, erityisesti kurdien tilanne, edellyttää hyvää ratkaisua. Kysymys Armeniasta on erityisen herkkä, mutta ei voi jäädä vaille huomiota ja halutaan edistyä.

Julkilausuma tuomitsee väkivallan ja vainon Lähi-Idässä ja kehottaa EU:n laitoksia huomiokykyyn ja aktiivisuuteen uskonnonvapauskysymyksissä sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Lopuksi todetaan:

Myös Euroopan kirkkojen on korotettava äänensä ihmisoikeusrikkomuksia vastaan. Niiden tulee ojentaa auttava kätensä Euroopan rannoille saapuville siirtolaisille ja pakolaisille, ja erityisesti nuorison tulisi olla tässä mukana. Tässä historiallisessa tilanteessa Euroopan kirkkojen pitää julkisesti tuomista ihmisoikeusrikkomukset, joita pakolaiset ja turvapaikanhakijat kohtaavat. Kirkkojen tulee pyrkiä vuoropuheluun maittensa hallitusten kanssa tilanteen kertakaikkiseksi muuttamiseksi.