Opiskelijat Anna Saurama ja Jussi Ikkala kokosivat tilaisuudesta lyhyen muistion.

Paikalla oli uskonnonopettajaopiskelijoita professori Arto Kallioniemen seminaarista, lut. ja ort. uskonnonopettajia, adventtikirkon ja baptistikirkon edustajia, kirkkohallituksen ja Helsingin seurakuntayhtymän sekä Lähetysseuran edustajat, UPI:n edustaja, Helsingin yliopiston uskonnon ainedidaktiikan yliopistonlehtori ja -opettaja. Mukana oli myös Viron kirkkojen neuvoston uskontokasvatusvastaava Kaisa Kirikalin.

Kokoontumista isännöivät Arto Kallioniemi, lehtori Marianne Kantonen ja pääsihteeri Heikki Huttunen.

Arto Kallioniemen puheenvuoro uskontokasvatuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa

• - Tausta
• - Nykytilanne
• - Tulevaisuuden visiot
• - Ihmisoikeusnäkökulma uskonnonopetukseen
• - Suomalaisia ja eurooppalaisia näköaloja uskontokasvatukseen
  

Keskusteluosuudessa nousseita kommentteja

• - Oman uskonnon opetuksen merkitys on tärkeää identiteetin rakentamisen kannalta eli ei voi ymmärtää muiden uskontotraditioita ellei ymmärrä ensin omaansa
• - Maahanmuuttajat usein uskonnollisempia kuin sekularisoituneet suomalaisten kansankirkkojen jäsenet eli haaste ymmärtää puolin ja toisin
• - Ruotsin uskontotieto oppiaineena ongelmallinen:  Tuleeko oppilaista ”uskontosokeita”?
• - Britannian uskonnonopetusmalli saattaa tuottaa uskonnolliselta identiteetiltään synkretistisiä oppilaita eli eivät erota traditioita toisistaan (erityisesti alakoulun ongelma)
  

Kaisa Kirikalinin puheenvuoro

- Ennen toista maailmansotaa 94 % virolaisista oli kristittyjä

- Neuvostoliitosta itsenäistymisen jälkeen uskonnon asemasta koulussa on kiistelty:

- Mikä on oppiaineen nimi?

• Uskonnonopetus
• Uskonopetus
• Religionopetus

- Onko opetus

• tunnustuksellisista
• yleistä opetusta
• pelkkää etiikkaa?

- Kuka saa opettaa?

• Pitääkö olla uskova?

- Opettajan kompetenssi

• Pätevien opettajien puute, aineenopettajaksi opiskelevien määrä laskussa, muiden aineiden opettajat uskonnonopettajina
• Uskonnolliseen vakaumukseen painostamisen välttäminen

- Virossa kristinuskon vastaista tendenssiä: ateismi ja uuspakanuus

- Tällä hetkellä uskonto on valinnainen aine eli 15 oppilaan tulee itse valita uskonto, jotta opetusta järjestetään.

Opetusneuvos Pekka Iivosen puheenvuoro

- Pekka Iivonen esitteli syksyllä 2010 kaatuneen perusopetuksen tuntijakoehdotuksen sisällön uskonnonopetuksen osalta

- Peruskoulun uskonnonopetuksen tulevaisuus on kutakuinkin turvattu, uskonnonopetus ei katoa

- Lukio on enemmän kriittisen tarkastelun alla kuin perusopetus à muutoksia tullee tapahtumaan: pakollisten kurssien määrä tullee vähenemään

- Oppiaineen sisältöihin tulee muutoksia varmasti (niin kuin aina aikaisemminkin) opetussuunnitelman uudistuksen myötä

Keskusteluosuus:

- Opiskelijat ilmaisivat huolensa tulevasta työllistymisestään

- Opetusneuvos Iivonen vakuutti, ettei uskonnonopettajia kouluteta liikaa, kaikille riittää töitä

- Ev.l-ut. kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön kouluyhteistyön työalasihteeri Tuula Vinko kertoi terveiset kirkon arvoillasta ja välitti puolueiden edustajien näkemykset uskonnonopetuksen tulevaisuudesta eli viesti oli voittopuoleisesti myönteinen

Kommenttipuheenvuoro: Heikki Huttunen

- Uskonnonopetus antaa valmiudet dialogiin, mutta uskontodialogi tulee olla koulun rakenteissa ja läpäistä koko elämä

- Mikä on uskontojen asema kouluyhteisön toiminnassa – mitkä ovat dialogin mahdollisuudet?

- Voidakseen suvaita toisia, on oman uskonnollinen ja kulttuurinen identiteetti oltava ehyt

- Miten uskonnot voisivat toimia voimavaroina kouluille?

Arto Kallioniemi kiitti seminaarin osallistujia ja kertoi lyhyesti Ekumeenisen Neuvoston seminaaritarjonnasta (mm. Ketko)