Oman uskonnon opetus, suomalainen opetusmalli ja siihen kaavaillut muutokset nousivat puheenaiheiksi 18.4.2013 Helsingin Bulevardin seurakuntasalissa, jossa Suomen Ekumeeninen Neuvosto piti kevätkokouksensa. Asian otti esille avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja, piispa Teemu Sippo SCJ. Kokouksen aikana asiasta puhuivat mm. ortodoksisen kirkon yleiskokousedustaja, lehtori Marianne Kantonen ja SEN:n Kasvatusasiain jaoston puheenjohtaja, dosentti Jyri Komulainen. Kokoontumisen yhteydessä palkittiin myös viime syksyn Taizé-tapahtuman vastuunkantajia. Iltapäivällä pidetyssä seminaarissa käsiteltiin teemaa Väkivallan markkinat, jossa asekauppa ja pienaseet olivat fokuksessa. Kirkojen mahdollisuuksia väkivallan torjumiseksi pohdittiin.
SEN pitää vuosittain kaksi yleiskokousta, keväällä ja syksyllä. Kevätkokousasioihin kuuluvat mm. edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen käsittely. Kuluneen vuoden osalta kokous myönsi SEN:n hallitukselle ja toimihenkilöille vastuuvapauden.
Koulun uskonnonopetuksesta
Piispa Teemu Sippo toi avauspuheenvuorossaan foorumille mm. sen, että opetusministeri Jukka Gustafsson on ilmoittanut asettavansa työryhmän pohtimaan oman uskonnonopetuksen korvaamista uskontotiedon ja etiikan opetuksella.
Hän totesi, että ekumeeninen yhteisö on ollut tyytyväinen nykyiseen uskonnonopetuksen ratkaisuun. Nykyinen toimintamalli tunnetaan ja sen pohjalta on mahdollista kehittää oppiainetta ja sen sisältöjä. Oman uskonnon opetus turvaa vähemmistöjen oikeudet ja tukee eri tavoin uskovien valmiuksia keskinäiseen dialogiin.
– On psykologisesti vaikeaa olla ryhmässä, jossa ei voi ilman ristiriitojen pelkoa suhtautua omaansa ihmetellen ja kyseenalaistaen. Se kyky tarvitaan dialogin mahdollistumiselle.
– Jostain
syystä poliittisessa kasvatus- ja koulutusasioiden kentässä ei viime aikoina
ole kutsuttu uskontojen asiantuntijoita mukaan työskentelyyn esimerkiksi
varhaiskasvatuksen tai lukion tuntijaon suhteen. Onko tämä opetus- ja
kulttuuriministeriön tietoinen linjanmuutos vai nolo kömmähdys? Perustuuko tämä
arvoille, joissa ummistetaan silmät todellisuudelle? Esimerkiksi yli neljä
miljoonaa Suomen kansalaista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tällaisen
enemmistön ohittaminen on poliittisestikin lyhytnäköistä toimintaa.
Uskontorauha taattu nykyisellä mallilla
Lehtori Marianne Kantonen totesi puheessaan muun muassa, että nykyinen malli tukee parhaalla mahdollisella tavalla sekä enemmistön että vähemmistöjen uskontokasvatusta ja takaa myös uskonnottomille omista lähtökohdista nousevaa kasvatusta.
– Tämä
kansainvälisestikin ainutlaatuinen malli on joustava kohtaamaan monikulttuurisuuden
haasteet ja toteuttaa kansainvälisten sopimusten velvoitteita
uskontokasvatuksessa. Se täyttää niin uskonnonvapaus- ja
ihmisoikeuslainsäädännön kuin ihmisoikeussopimustenkin kriteerit.
– Uskonnon muuttaminen kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi ja etiikaksi on arvoitus. Kukaan ei tiedä mitä uusi oppiaine pitäisi sisällään. Uskonnonopetuksesta tiedetään, että se on taannut Suomessa hyvää uskontorauhaa.
Väkivallan markkinat
Seminaarissa aiheesta alustivat erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta, pääsihteeri Timo Virtala, Suomen kristillisestä rauhanliikkeestä ja tutkija, TD Patrik Hagman. Keskustelussa pohdittiin, mikä kirkot voivat tehdä yhdessä väkivallan torjumiseksi ja rauhanomaisen kulttuurin rakentamiseksi.
Kuvat: Heikki Jääskeläinen. Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat uuteen ikkunaan.