Uskonnonopetus ja uskontokasvatus Unkarissa

Tutustuminen luterilaisen kirkon ja Helluntaikirkon uskontokasvatukseen ja ekumeeniseen toimintaan sekä keskustelut yhteisistä toimista opetuksen, kasvatuksen ja koulutuksen alueella olivat tavoitteena Unkarin vierailulla 23.–26.2.2016. Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon ja Helluntaikirkon edustajien sekä valtion uskontoasioita koordinoivan ministeriön virkamiehen kanssa käytiin kiintoisia keskusteluja.

Unkari on aina ollut uskontojen kohtaamisen maa. Ensimmäiset reformaation todistajat saapuivat Unkariin 1520-luvulla. Nykyään Katoliseen kirkkoon kuuluu 55 %, Reformoituun kirkkoon 18 % ja Luterilaiseen kirkkoon 3 % väestöstä. Juutalaisia on 80 000. Muslimien historiallisesta läsnäolosta on useita maamerkkejä turkkilaisten hallittua Unkarin aluetta 150 vuotta. Tämänhetkisestä muslimien lukumäärästä ei ole varmaa tietoa rekisteröitymisen vapaavalintaisuudesta johtuen. Rekisteröityjä muslimeja on 5 000.

Vuoden 2011 lakiuudistuksen jälkeen virallisia kirkkokuntia on 32. Aikaisemmin useat järjestöt olivat rekisteröityneet kirkkokunniksi saadakseen valtion uskonnonharjoittamiseen tarkoitettua tukea oman toimintansa tukemiseksi. Suurimmat kirkkokunnat ovat katolinen, reformoitu, evankelisluterilainen ja juutalainen. Näiden lisäksi valtio katsoo kirkkokunniksi muun muassa baptistikirkon, metodistikirkon, helluntaikirkon, islamin, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden.

Uskonnonopetus kouluissa

Valtion kouluissa on vuodesta 2013 alkaen ollut pakollinen eettinen opetus, jonka voi vaihtaa arvokasvatukseen, joka on sama kuin uskonnonopetus. Katsomusainetta on yhden oppitunnin verran viikossa koko peruskoulun ajan.  Oppilaan vanhemmat saavat valita, osallistuuko oppilas uskonnon vai etiikan opetukseen. Jos vanhemmat valitsevat uskonnonopetuksen, koulu pyytää paikallista seurakuntaa lähettämään henkilön opettamaan kyseistä uskontoa. Oppilas voi osallistua minkä tahansa uskonnon opetukseen. Uskonnonopetuksen lisäksi oppilas voi osallistua harrastustyyppiseen, vapaavalintaiseen, kouluajan ulkopuolella tapahtuvaan uskonnonopetukseen. Se ei korvaa virallista uskonnonopetusta.

Kaikista kouluista kirkollisia kouluja on 13 %, joissa opiskelee noin 200 000 oppilasta. Valtio tukee kirkollisia kouluja taloudellisesti. Kirkon kouluissa uskonnonopetus on kaikille pakollista, etiikkaa ei voi valita. Uskonnonopetusta on kaksi tuntia viikossa. Opetus on tunnustuksellista eli opetuksen tavoitteena on opettaa lapsi uskonnolliseen elämään. Uskonnolliset yhdyskunnat huolehtivat opetussuunnitelman sisällöistä, opetuksen järjestämisestä ja opetusmateriaaleista.

Kaikki uskonnonopetus on kirkkokuntien ja uskonnollisten yhteisöjen toteuttamaa. Uskonnonopetusta voivat antaa kaikki 32 valtion rekisteröimää uskonnollista yhteisöä ja kirkkoa. Kirkot palkkaavat opettajat ja vastaavat opetuksesta. Valtio maksaa kirkkojen toiminnan kulut opetuksen osalta ja kontrolloi tuntien pitämistä, mutta ei opetuksen sisältöjä. Valtion kouluissa uskonnonopettajat ovat kirkkojen työntekijöitä, kirkkojen kouluissa koulun omaa henkilökuntaa. Eri opettajat opettavat eri uskontoa; katolista, reformoitua, luterilaista tai helluntailiikkeen. Opettajilta ei vaadita opettajan tutkintoa, ammatillinen harjoittelu teologiasta riittää, jotta ainakin jollain tavalla päteviä opettajia riittää kouluihin.

Protestanttisella, katolisella ja herätysliiketaustaisilla kirkoilla on jokaisella oma, oman sisällön mukainen opetussuunnitelma, joiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät eroavat toisistaan paljon. Kaikkia koskee lain määrittämä kansallinen opetussuunnitelma. Kansallinen opetussuunnitelma sisältää pääpiirteittäin määritellyt yleiset tavoitteet, jotka on eritelty teemoittain eri oppilaitoksille. Teemat jakaantuvat eri oppiaineisiin ja ne ovat tuntimäärällisesti määritellyt. Oppilaitokset ovat velvoitetut niitä noudattamaan. Tämän lisäksi on 20 % mahdollisuus paikalliselle soveltamiselle. Näkyvin osa opetussuunnitelmia ovat oppikirjat ja opettajien osuus.

Unkarin luterilaisen kirkon kasvatustoiminta

Unkarin Evankelis-luterilainen kirkko on maan kolmanneksi suurin kirkko. Jäseniä on 2,5 % unkarilaisista, noin 250 000-300 000. Kirkko on alueellisesti jaettu koko maan kattavasti. Kirkossa on kolme piispaa, joiden kaitsentavalta on kolmella eri alueella. Jokaisella alueella on oma pohjoismainen kumppani; Ruotsi, Norja tai Suomi. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kirkko katsoo koulutuksen kehittämisen olevan sen tärkein prioriteetti.

Kirkko tukee taloudellisesti teologista seminaaria, useita koulutuskeskuksia, diakonia-instituutteja sekä peruskouluja ja lukioita. Kirkon vastuulla on 42 koulua. Vuodesta 2015 alkaen toimineen pedagogisen tiimin vastuulla on antaa ammatillista apua oppilaitoksille. Yliopistotasolla eri kirkkokunnat tekevät yhteistyötä vähemmistö-enemmistö resurssit huomioon ottaen.

Uskonnonopettajia koulutetaan kirkon omassa yliopistossa. Uskonnonopettajien tiedekunnassa annetaan opetusta kirkolliseen opetukseen, valtion koulussa annettavaan uskonnonopetukseen sekä seurakunnissa annettavaan uskonnonopetukseen. Lisäksi opetetaan pastoreita, annetaan täydennyskoulutusta sekä tehdään tutkimustyötä uskonnonopetukseen liittyen. Valtion yliopistot eivät anna uskonnonopettajaksi tähtäävää opetusta, ainoastaan uskontotieteen opetusta, jolla ei saa opettajan pätevyyttä. Koulutuksesta vastaavat opettajat tekevät lisäksi yhteistyötä kirkon piispojen kanssa opetusmateriaalin kehittämisessä ja strategisessa suunnittelussa.

Ennen uskonnonopetuksen uudistusta opetus oli teemoitettu Raamatun kirjojen mukaan ja tavoitteena oli opettaa raamattukeskeisesti ja hengellisyyttä arjessa painottaen. Uudistuksen myötä uskonnonopetuksessa on nyt 7 eri osa-aluetta ja tavoitteena on edetä omasta laajempaan uskonnolliseen ymmärrykseen. Opetus on sisältölähtöistä ja painottaa oppilaan omaan elämään liittyviä yhteyksiä. Tavoitteena on, että uskonnon opiskelu olisi merkityksellistä oppijalle.

Unkarin Helluntaikirkon kasvatustoiminta

Helluntaikirkolla on 37 uskonnonopettajaa, jotka opettavat 1-7 luokkalaisia, yhteensä noin 1700 nuorta. Pienemmät kirkkokunnat ovat lisänneet yhteistyötä uskonnonopetuksessa. Tavoitteena on kehittää järjestelmällinen rakenne uskonnonopetuksen tueksi, koska koulun kautta tavoitetaan myös liikkeen ulkopuolisia jäseniä. Uskonnonopetus kouluissa nähdään uutena mahdollisuutena ja kirkko on ottanut tosissaan tämän mahdollisuuden kehittämisen.

Vuodesta 2011 alkaen uskonnonopetukseen osallistunut ensimmäinen ikäluokkaa valmistuu pian koulusta. Kirkossa mietitään nyt, miten nämä nuoret jatkavat uskonnon parissa. Nuorisotyössä käytetyt nk. ”herkistämisohjelmat” pyrkivät osaltaan tukemaan kokemuksellista ja elämyksellistä osallistumista kirkon toimintaan. Vastuunkanto, taloudellisen tuen kerääminen vähävaraisten auttamiseksi sekä sosiaalisen median mahdollisuudet ovat hyväksi havaittuja menetelmiä. Haasteita on saada nuoria, 18–28-vuotiaita mukaan seurakuntien toimintaan. Valtakunnallisia nuorten tapahtumia ei ole.

Ekumeeninen ja uskontodialoginen toiminta Unkarissa

Unkarin Ekumeeninen neuvosto toimii isossa ja kauniissa Ekumeenisessa keskuksessa, joka on eri kirkkokuntien yhteinen rakennus. Ekumeenisessa neuvostossa toimii 11 jäsenkirkon lisäksi tarkkailijayhdistyksiä. Katolinen kirkko on tarkkailijajäsen. Neuvosto koostuu 8 toimikunnasta, joissa kaikissa ovat eri kirkkokunnat edustettuina. Kirkkojen nuorisotyöntekijät vastaavat yhdessä nuorisotoimikunnan tapahtumista. Toimikuntien työskentelyaika on 6 vuotta. Uusin on 6 vuotta sitten perustettu uskontodialoginen toimikunta, joka osallistuu kaikkeen uskontoihin liittyvään keskusteluun. Ekumeenisella neuvostolla on hyvät yhteydet Unkarin muslimien kanssa. Yhdessä keskustellaan uskonnollisista kysymyksistä sekä muodostetaan yhteisiä kannanottoja medialle.

Valtion näkee positiivisena asiana kirkkojen ekumeenisen toiminnan ja tukee järjestötason toimintaa. Valtio arvostaa Ekumeenisen neuvoston toimintaa kirkkokuntien yhteisenä äänenä, jolla keskustella valtion kanssa. Valtio näkee tärkeänä ja tukee myös Aasian uskontojen edustajien perustamaa uskontodialogitoimintaa. Unkarin edustaja Euroopan Neuvostossa ajaa uskontodialogin asiaa Brysselissä.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Unkarissa on tapahtunut viimeisten 30 vuoden aikana isoja muutoksia. Valtio on muuttunut kommunistisesta hyvin liberaaliksi. 1990-luvulla Unkariin palasi toisen maailmansodan jälkeen rajojen toiselle puolelle jääneitä unkarilaisia. Jugoslavian hajoaminen toi maahan unkarilaisia ja serbialaisia. Yliopistoissa opiskelee paljon kehitysmaista tulevia opiskelijoita. Nk. uuden aallon maahanmuuttajista muslimien kanssa on ongelmia. Omat haasteensa tuovat Unkarin romaniväestö, jonka ongelmien ratkaisemiseen valtio antaa paljon resursseja. Kaikkiaan tällä hetkellä Unkarissa on 13 eri kansallisuutta. Heidän joukossaan on 10 000 kiinalaista, joilla on myös oma unkarilais-kiinalainen koulu.

Uusia haasteita tuovat uskontojen moninaisuus, erityisesti islamin radikalisoituminen ja toisaalta syrjäytyminen. Unkarissa islamia edustaa kaksi eri ryhmittymää. Toisen kanssa valtio tekee hyvää yhteistyötä, mutta toinen ryhmä asetti haramin hallituksen ylle.

Uskontokasvatuksessa yhteistyökumppaneiksi

Unkarin luterilaisen kirkon pedagoginen tiimi etsii yhteistyökumppaneita yhteisiin hankkeisiin opetuksen tulosten kasvattamiseksi, inkluusio-opetuksen parantamiseksi, opettajien lisäkoulutukseen, uskonnonopetuksessa toinen toiselta oppimiseen sekä paikallisten opetussuunnitelmien tekemiseen. Helluntaikirkko on hyvin kiinnostunut ja mielellään mukana nuorten aikuisten toiminnan kehittämisessä ja kaikenlaisessa koulujen uskonnonopetukseen liittyvässä toiminnassa. Ekumeeninen neuvosto on avoin erilaisille yhteistyön muodoille ja kiinnostunut koulutusyhteistyöstä. Valtion edustaja oli hyvin kiitollinen mahdollisuudesta tavata ja toivoo vastaavanlaisten tutustumismahdollisuuksien jatkumista.

Opintomatkan tavoitteena ollut tutustuminen uskontokasvatukseen, ekumeeniseen toimintaan Unkarissa, Unkarin luterilaisen kirkon kasvatustoimintaan sekä Unkarin Helluntaikirkon kasvatustoimintaan toteutui todella hyvin. Käydyt keskustelut unkarilaisten kanssa avasivat monenlaisia uusia ajatuksia yhteisistä toimista opetuksen, kasvatuksen ja koulutuksen alueella. Mukana olleille suomalaisille matka vahvisti keskinäistä yhteistyötä ja ystävyyden siteitä.  

Virpi Paulanto, Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston jäsen, Ketkokoordinaattori
Leevi Ahopelto, Helluntailiikkeen koulupalvelun toiminnanjohtaja
Pekka Iivonen, opetusneuvos, Opetushallitus
Gyula Lukács, tulkki