Uskonnon rooli Venäjän sodassa Ukrainassa - kristillisiä näkökulmia ajankohtaisessa seminaarissa

Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK) järjesti etäyhteydellä 30.6.2022 webinaarin. Webinaaritallenne on katsottavissa .

EKK on Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen ollut säännöllisesti yhteydessä maassa toimiviin jäsenkirkkoihinsa, sekä myös kirkkoihin, jotka eivät kuulu sen jäsenkuntaan.  EKK on seurannut Ukrainan ja naapurimaiden tapahtumia, kuullut Ukrainan kirkkojen kokemuksia ja todellisuutta tällä hetkellä, keskustellut niiden kannanotoista sotaan ja kirkkojen toiveista tulevaisuutta ajatellen. Uskonnolliset johtajat Ukrainassa ja eri puolilla maailmaa ovat ottaneet kantaa Venäjän hyökkäykseen. Kooste ja sotaan kootusti EKK:n sivuilla. 

Teologit, valtiotieteilijät ja muut analyytikot ovat korostaneet, että Ukrainan sota ei ole vain kansainvälisen oikeutta ja rajojen rikkomista koskeva asia, vaan myös konflikti, jolla on syvä uskonnollinen merkitys.  

Webinaarissa tarkasteltiinkin seuraavia kysymyksiä: Kun otetaan huomioon eri puolilla maailmaa toimivien kirkkojen johtajien lausunnot ja solidaarisuuden osoitukset, mikä on uskonnon rooli tässä konfliktissa? Mikä on uskonnollisen diplomatian rooli nykytilanteessa? Mikä on Euroopan kirkkojen vastuu ekumeenisen vuoropuhelun edistämisessä ja samalla oikeudenmukaisuuden ja totuuden turvaamisessa?

Puhujiksi webinaariin oli kutsuttu Tšernihivin ja Nizhynin arkkipiispa Jevstratij, (Ukrainan ortodoksisen kirkon (Kiovan patriarkaatti) ulkosuhteiden osaston varajohtaja), prof. Sergii Bortnyk (Ukrainan ortodoksinen kirkon (Moskovan patriarkaatti) ulkosuhteiden osaston jäsen) ja tutkimusjohtaja Christine Schliesser, Usko ja yhteiskunta -keskuksesta Freiburgin yliopistosta.  Webinaaria kuljetti EKK:n teologisten asioiden asiantuntija Katerina Pekridou.

Arkkipiispa Jevstratij korosti muun muassa Ukrainan kristittyjen neuvoston merkitystä siinä, että yhteistyö näyttää esimerkkiä ja suuntaa kristittyjen toimivalle rinnakkaiselolle. Hän näkee, että Ukrainan kristillisten yhteisöjen tulee pyrkiä yhteistyöhön eurooppalaisen kristillisen yhteisöjen kanssa.

Prof. Sergii Bortnyk sanoi, ettei sota ole vain kahden maan armeijoiden välinen konflikti, vaan Venäjän ortodoksisen kirkon näkökulmasta myös hengellinen sota.

Tutkimusjohtaja Christine Schliesser painotti, että kristillistä uskoa voidaan käyttää hyvään ja pahaan. Uskontolukutaiton heikentymisen rinnalla länsimaissa voidaan nähdä uskonnon suuri merkitys.

Sota Ukrainassa kosketta kirkkoja ainakin kolmella tasolla: symbolisella tasolla, narratiivisella tasolla ja teologisella tasolla. Presidentti Putinin ja patriarkka Kirillin yhteiskuvissa näkyy vahva symboliikka. Venäläiseen Russkij mir-aatteen kuuluu kiinteästi Venäjän ortodoksinen kirkko. Patriarkka Kirillin sotakuvaus on metafyysinen hyvän ja pahan taistelu. 

Schliesser sanoi, että kirkkojen vastuulla puuttua tällaiseen sodan teologiaan. Kristityt on kutsuttu rauhanrakentajiksi, ekumeeniset instituutiot voivat tuomita patriarkka Kirillin puheet. Schliesser näkee, että Kirkkojen maailmanneuvoston päätös olla erottamatta Venäjän ortodoksista kirkkoa oli hyvä tässä tilanteessa, sillä se mahdollistaa vuoropuhelun jatkumisen, vaikkakin totesi samalla ettei tämä kysymys ole ollenkaan yksinkertainen.

Arkkipiispa Jevstratij kertoi myös humanitaarisen avun tarpeesta Ukrainassa  sodan pitkittyessä. Ruoka-apua ja väliaikaismajoitusta tullaan tarvitsemaan erityisesti syksyllä ja talvella. Uskonnollisia rakennuksia on tuhoutuneet pommituksissa ja on suunnitteilla säätiön muodostamista jälleenrakennuksen rahoittamista silmällä pitäen. Pitkällä tähtäimellä Ukrainan ortodoksinen kirkko haluaa kanta vastuuta sovinnon prosessissa sodan jälkeen, mutta tällä hetkellä sotatilanteessa tämä ei ole mahdollista.

Prof. Sergii Bortnyk  puhui yhteistyöstä seurakuntatasolla ja laajasti kansainvälisellä tasolla  yhteiskunnallisten toimijoiden kesken, jotta henkistä ja hengellistä tukea voidaan tarjota ukrainalaisille.

Tutkimusjohtaja Christine Schliesser alleviivasi rukouksen merkitystä ja voimaa. Kirkkojen on nostettava epäoikeudenmukaisuudet esiin. Kirkkojen ei tule pyhittää sotaa vaan irtisanoutua sotatoimista. Kirkot eivät voi jäädä sivustakatsojiksi vaan niiden on toimittava vastuullisesti, Schliesser totesi.