Uskonnonvapautta on puolustettava 

Uskonnonvapaus ei ole itsestään selvä maailmassa, ei edes nykyajan Suomessa. Sen vuoksi on tärkeää, että kristityt yhdessä puolustavat uskonnonvapautta, nimenomaan sen positiivisessa merkityksessä.

Muun muassa näin totesi piispa Jari Jolkkonen jumalanpalveluksessa Ilomantsissa sunnuntaina 28.10.2012. Palvelus rakentui ortodoksisen ehtoopalveluksen ympärille ja mukana toimittamassa olivat ortodoksit, luterilaiset ja helluntailaiset. Se radioitiin suorana lähetyksenä YLE Radio 1:n välityksellä.

Ekumeeninen jumalanpalvelus järjestettiin Profeetta Elian kirkossa. Saarnan piti ev.-lut. kirkon Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Muut toimittajat olivat kirkkoherra Ioannis Lampropoulos, kanttori Riikka Patrikainen, ylidiakoni Juha Pössi, helluntaiseurakunnan pastori Tuula Pikkarainen ja Vastuuviikon lähettiläs Maryam.

Palveluksessa lauloivat:

Profeetta Elian kirkkokuoro, johtajanaan Riikka Patrikainen

Ilomantsin Mieslaulajat, johtajanaan Ilkka Vesala

Ilomantsin sekakuoro, johtajanaan Riikka Patrikainen

Ilomantsin Helluntaiseurakunnan kuoro johtajanaan Anja Niemelä

Piispa Jari Jolkkonen puhui uskonnonvapauden keskeisyydestä.

– Meidän on herättävä siihen tosiasiaan, että uskonnonvapaus, nimenomaan sen positiivisessa merkityksessä, ei ole itsestään selvä maailmassa, ei edes nykyajan Suomessa. Uskonnonvapaus tarvitsee puolustajia myös tänään. 1970-luvulla noin puolet ihmiskunnasta eli kommunistimaissa, joiden valtiollinen ideologia oli ateismi. Tuossa lähellä rajan takana niin ortodokseilla kuin inkerinluterilaisilla on kipeitä kokemuksia siitä, kuinka neuvostoaikana ikoneista tehtiin sotilaiden maalitauluja ja kirkoista navettoja heidän hevosilleen. Vaikka kommunismi on romahtanut, yli puolet ihmiskunnasta elää yhä valtioissa, jotka rajoittavat uskonnonvapautta.

– Länsimaissa ketään ei surmata uskonsa takia, mutta silti Euroopassa, myös Suomessa, on voimia, jotka haluavat tulkita uskonnonvapautta yksinomaan negatiivisesti, vapaudeksi pois uskonnosta. He tahtovat eristää kaikki uskonnolliset tavat ja ilmaukset pois julkisesta tilasta yksityiskoteihin ja temppeleihin. Tällainen pyrkimys on alistavaa ja ristiriidassa länsimaisen demokratian kanssa.

Piispa mainitsi myös italialaisen sosiologisen tutkimuksen, jonka mukaan kristinusko on uskonnoista suurin – ja myös vainotuin. Viime vuonna surmattiin uskonsa takia 106 000 kristittyä, keskimäärin 288 joka päivä, siis 12 kristittyä tämänkin ehtoopalveluksen aikana.

Ei vihaa, vaan katumusta, sanaa, rukousta

– Kristittyinä emme voi vastata vääryyksiin vihalla, katkeruudella tai uhripuheella. Vapahtajan opetusten mukaisesti meidän aseitamme ovat katumus, sana ja rukous. On tunnustettava virheet, pyydettävä anteeksi ja annettava anteeksi – niin kuin Isä meidän -rukouksessa rukoilemme.

Maa, jossa voi vapaasti lukea Raamattua

Vastuuviikon lähettiläs Maryam kertoi olevansa kotoisin Keski-Aasiasta, jossa 90 % väestöstä on muslimeja ja 2 % kristittyjä. 1990 Keski-Aasiassa oli kristittyjä 2000 ja nykyään on 80 000. Seurakunta siis kasvaa, mutta vainojen keskellä. Muslimiperheet hylkäävät useimmiten perheenjäsenen, joka kääntyy kristityksi. Vankilatuomioita on annettu uskon vuoksi ja seurakuntia suljettu ja lähetystyöntekijöitä vainottu. Maryam kertoi tulleensa kristityksi kuusi vuotta sitten ja perheensä on hylännyt hänet. Hän iloitsee, että on saanut turvapaikan Suomesta, maasta, jossa voi vapaasti lukea Raamattua, kokoontua ja kertoa uskostaan. Hän jätti rukousaiheeksi kasvavan, jatkuvan uhan alla elävän kristillisen seurakunnan Keski-Aasiassa. Hän pyysi myös rukoilemaan nuorten ja naisten puolesta. Naisilla ei ole oikeutta saada tehdä päätöksiä omasta elämästään, niin kuin ei hänellä itselläänkään ollut.

Vilkasta keskustelua kahvin äärellä

Ilomantsin seurakunnat ja seurakuntalaiset olivat järjestäneet kaiken lämpimässä ekumeenisessa hengessä. Kutsu jumalanpalveluksen järjestämiseen oli tullut Ilomantsin ortodoksiselta seurakunnalta ja se liittyi Profeetta Elian kirkon 120-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin. Myös muita ekumeenisia hankkeita on ollut juhlan merkeissä vuoden mittaan.

Pääsihteeri Heikki Huttunen kiitti kolmea seurakuntaa, toimittajia ja kuoroja tasapainoisen ja vaikuttavan jumalanpalveluksen toteuttamisesta. Palveluksen jälkeen tarjottiin kirkossa kahvit ja keskustelu kupposten äärellä kävi vilkkaana. Moni halusi keskustella erityisesti lähettiläs Maryamin kanssa ja toivottaa hänelle Jumalan siunausta.

Ekumeeninen jumalanpalvelus ja kirkkokahvit tarjosivat lämpimän yhdessäolon hetken viilenevässä myöhäissyksyn illassa ja kokoontunut seurakunta voi siunauksen saaneena ja hyvillä mielin lähteä palvelemaan Herraa ja toisiaan arjen askareissa.

Jumalanpalvelus on kuultavissa 11.11.2012 asti.