Uskonto ja uskonnonvapaus kansainvälisessä diplomatiassa - SEN mukana järjestämässä työpajaa YK:lla 22.9.2016

Olemme todistaneet viime vuosina uskontojen ja vakaumusten paluun kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen diplomatian asialistalle. Poliittisilla toimijoilla sekä tutkijoilla tuntuu olevan konsensus siitä, että uskontojen ja vakaumusten vaikutusta politiikassa ei pidä aliarvioida. Toisaalta politiikkaa helposti uskonnollistetaan tai uskontoja politisoidaan. 

 

Uskonnollisilla ja vakaumuksellisilla yhteisöillä on usein tärkeä rooli julkisessa elämässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lukemattomat ihmiset kaikkialla maailmassa motivoituvat uskonsa tai vakaumuksensa tähden toimimaan poliittisesti, esimerkiksi osallistumalla kehitysyhteistyöhankkeisiin tai tukemalla humanitaarista apua.

 

Uskonto on ollut myös tekijä vainoissa ja väkivaltaisissa ilmentymissä eri puolilla maailmaa. Jotkut hallitukset perustavat avoimesti poliittisen oikeutuksensa uskonnolle oman väestönsä hyväksynnästä riippumatta. Uskontodialogilla sekä uskonnonvapautta edistämällä pyritään voittamaan terrorismin vitsaukset ja muut uskontojen tai vakaumusten nimissä ilmenevät tai niihin kohdistuvat väkivallan muodot. 

 

Tarvitsemme  uskontolukutaitoa ja uskonnonvapauslukutaitoa

Edellä kuvatut ilmiöt muodostavat tarpeen edistää uskontolukutaitoa sekä uskonnonvapauslukutaitoa kansainvälisten suhteiden ja diplomatian ammattilaisten keskuudessa. Koska ihmisyksilöillä on väliä, on hyvä tuntea uskontoja ja vakaumuksia, jotka muokkaavat meitä. Oikeus uskontoon tai vakaumukseen sisältää perimmäisen oikeuden identiteettiin ja mahdollisuuteen muodostaa eksistentiaalinen ymmärrys maailmasta ja omasta paikasta siinä. Uskonnon- tai vakaumuksen vapaus on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattu oikeus, jolla suojellaan yksilöitä, niin uskovia kuin uskonnottomiakin.

 

Uskonnon- tai vakaumuksen vapautta edistämällä edistetään rauhanomaista yhteiseloa ja ihmisarvoa. Kun

uskonnonvapaudelle luodaan tilaa, saavat yksilöt oppia toisiltaan ja uskontolukutaito sekä toisen arvostus kasvavat. Kunnioitusta ja oppimista kylvetään parhaiten ystävyyden kautta. Dialogin tulisikin olla kokeellisempaa ja tilaa antavaa, dialogia joka ei väitä ymmärtävänsä kaikkea. Näin myös yhteiskuntien ja erityisesi sekularismin tulisi olla sekä uskoville että uskonnottomille avoimia, mukaan ottavia tiloja , joissa uskonnot ja vakaumukset saavat tulla harjoitetuiksi, näkyä ja kuulua sekä tulla kuulluiksi.

 

Uskonnonvapauteen kuuluva vapaa tila voi sisällyttää vain välivallattomia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia uskonnollisia ja vakaumuksellisia tapoja. Näiden tunnistamiseksi uskontolukutaito on tarpeen. On myös opittava lukemaan paikallista valtadynamiikkaa ja uskontoihin sekä vakaumuksiin kuuluvia ihmisiä sen ymmärtämiseksi, mikä heidän sanomastaan tai teoistaan on uskontoon tai vakaumukseen kuuluvaa, mikä oman edun tavoittelua.

Kiirehdi hitaasti

Sekä uskontolukutaidon että uskonnonvapauslukutaidon kartuttamisessa tulee yhtä aikaa kiirehtiä että olla maltillinen. Kiirehtiä, koska osaamistyhjiö tuottaa paljon hallaa. Malttaa, koska uskontoja, vakaumuksia, monimutkaisia uskonnonvapaustilanteita tai uskonnollisten yhteisöjen ja niiden jäsenten monikerroksista asemaa yhteiskunnassa ei opi analysoimaan vain pintapuolisella vilkaisulla. Ihmisoikeuksien edistämiseksi on parasta tarttua toimeen heti, lähteä tutustumaanvakaumuksiin ja uskontoihin uskontokuntia lähestymällä heidän ominaisissa paikoissaan ja puolustaa uskonnon- tai vakaumuksen vapautta uutterasti kääntämättä selkäänsä vakaville ja väkivaltaisille uskonnonvapausloukkauksille, mutta muistaen edetä monimutkaisen ja vaativan aiheen äärellä hitaasti, varovasti ja viisasta läsnäoloa harjoittaen.

 

SEN mukana järjestämässä Uskonto ja uskonnonvapaus kansainvälisessä diplomatiassa -työpajaa YK:lla

Uskontolukutaito ja uskonnonvapauslukutaito olivat kansainvälisen asiantuntijaraadin syväpohdinnassa Uskonto ja uskonnonvapaus kansainvälisessä diplomatiassa -työpajassa YK:lla 22.9.2016. Työpaja oli Suomen Ekumeenisen Neuvoston, YK:n uskonnonvapauden erityisraportoijan ja Kirkkojen maailmanneuvoston  järjestämä YK:n ihmisoikeusneuvoton 33. session yhteydessä oleva tapahtuma. Suomen Ekumeenisen Neuvoston ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen piti työpajassa yhdessä muiden järjestäjien kanssa avauspuheenvuorot. Myös Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen ja USKOT-foorumin puheenjohtaja Atik Ali osallistuivat työpajaan.

 

Tässä uutisartikkelissa on käytetty pohjana YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija Heiner Bielefeldtin kirjoittamaa työapajan taustapaperia. Taustapaperi on luettavissa alkuperäisessä muodossa työpajan raportista.

 

Tapahtuman raportti, viisaiden suusta sanottua, tunnelmia, kuvia ja kohokohtia:

 

• Työpajan virallinen raportti PDF-liitteenä:

 

 

 

 

Jatkoa työpajalle

Aiheen käsittely jatkui seuraavana päivänä avoimella tilaisuudella YK:lla (23.9.2016). Tilaisuuteen osallistui n. 250 henkilöä ja sen paneelissa puhuivat Kansainvälisen parlamentaarikkojen uskonnonvapauspanelin (IPP FoRB) puheenjohtaja paronitar Elizabeth Berridge, Kirkkojen maailmanneuvoston Kansainvälisten Asioiden Komission (CCIA) johtaja Peter Prove, YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija Heiner Bielefeldt ja Essexin yliopiston Human Rights in the School of Law and Human Rights Centrein professori ja tuleva YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija Ahmed Shaheed. Moderaattorina oli EU:n YK-delegaation suurlähettiläs Peter Sørensen. Tilaisuus oli EU:n, YK:n uskonnonvapauserityisraportoijan ja Kirkkojen maailmanneuvoston järjestämä. SEN:toa tilaisuudessa edusti ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen.

 

• Kindly keep in mind that the report is for Catholic Television Network EWTN (Eternal Word Television Network), thus the emphasize on Catholic aspects and the Pope.

 

Kuvassa vasemmalta:

• Filip Buff Pedersen, projektijohtaja ja Tanskan parlamentaarikkojen uskonnonvapausverkoston koordinaattori
• Chian Yew Lim, YK:n Ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ihmisoikeusasiantuntija
• Semegnish Asfaw, Kirkkojen maailmanneuvoston ihmisoikeusasiantuntija
• Paronitar Elizabeth Berridge, Kansainvälisen parlamentaarikkojen uskonnonvapauspanelin (IPP FoRB) puheenjohtaja
• Heiner Bielefeldt, YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija
• Ahmed Shaheed, Essexin yliopiston Human Rights in the School of Law and Human Rights Centrein professori ja tuleva YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija
• Anna Hyvärinen, Suomen Ekumeenisen Neuvoston ihmisoikeusasiantuntija

 

Anna Hyvärinen