Uskontojen ja EU:n suhde puhutti eurovaaliseminaarissa

EU:ssa keskustellaan entistä positiivisemmassa ja avoimemmassa ilmapiirissä kirkkojen ja unionin suhteesta, todettiin 14. toukokuuta järjestetyssä Uskonnot ja EU -seminaarissa Tampereella.

EU:n uuden perussopimuksen johdannossa mainitaan EU:n päättäjiä innoittava uskonnollinen perinne. Kirkkohistorian professori Matti Kotirannan mukaan johdannon arvoulottuvuus kertoo kirkkojen vahvasta asemasta Euroopassa. Kotiranta ei näe tulevaisuudessa yhtä eurooppalaista kirkkoa tai yhteisiä eettisiä periaatteita, vaan korosti EU:n tukevan erilaisia, historiallisesti muodostuneita kansallisia ratkaisuja. Uusi perussopimus ei muuta kirkkopoliittista tilannetta vaan takaa uskonnonvapauden toteutumisen unionin jäsenvaltioissa. Tapahtuman järjestivät Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä.

Euroopan ja islamilaisen maailman välille keskustelua

Kotiranta painotti, ettei rajan vetäminen islamilaisen maailman ja Euroopan välille ole tarpeellista. Vuoropuhelun ylläpitäminen sen sijaan on tärkeää.

– Keskustelussa eivät ole vastakkain uskonnot vaan islamin yhteiskuntajärjestys ja länsimainen sekularistinen poliittinen järjestelmä. Islamilaisen yhteiskuntajärjestyksen toteutumista EU:ssa ei ole kuitenkaan nähtävissä.

Myös eurovaaliehdokas Atik Ismail (vas) korosti kiihkottoman keskustelun merkitystä uskontoon liittyvissä kysymyksissä.

Puheenvuoroissa viitattiin myös Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman esittämään ajatukseen, että Turkin EU-jäsenyys edistäisi kristinuskon ja islamilaisen maailman vuoropuhelua. Jäsenyys kuitenkin edellyttää Turkilta ihmisoikeuksien toteutumista ja kirkkojen aseman parantamista. Atik Ismail huomauttikin kaipaavansa aikalisää mahdollisten uusien EU-valtioiden liittymisen suhteen.

Turkin mahdollinen EU-jäsenyys tuplaisi Euroopan muslimien lukumäärän. Kotiranta kysyikin, miten länsimaissa syntynyt ja kouluttautunut islamilainen väestö kokee uskontonsa.

- Koulun kriittisyyden, moskeijan autoritaarisuuden sekä vanhempien arvojen ristitulessa kasvava islaminuskoinen väestö on avainasemassa EU:n ja islamin suhteen muodostumisessa tulevaisuudessa, professori sanoi.

Kirkkojen rooli murroksessa

Tapahtuman järjestäjiä edustanut Matti Nikkanen Tampereen seurakuntayhtymästä totesi, ettei väki enää sitoudu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, etenkään kaupungeissa. Kirkon paikka ja tehtävä kaipaavat uudelleenmäärittelyä.

Etenkin kirkon sosiaalisen vastuun rooli nousi uskonnon rinnalle eurovaaliehdokkaiden puheenvuoroissa. Luterilaisessa yhteiskunnassa valtion rooliin kuuluu yhteiskunnallinen vastuu. Katolisissa maissa tukiverkon muodostavat valtion sijaan perhe ja kirkko. Sosiaalisen vastuun näkemyserot hiertävätkin EU:ssa, jonka perustajavaltiot ovat pääosin katolilaisenemmistöisiä.

Vaaliehdokas Johanna Korhonen (kesk) kuitenkin huomautti, etteivät katolilaiset vastusta valtion palveluita uskontonsa vuoksi. Kyse on enemmän siitä, kenelle vastuun nähdään kuuluvan.

Teksti ja kuva: Mira Kettunen

Juttu on julkaistu Ristin Voitto -lehdessä 20.5.2009