Vaalimme vettä ja valmistaudumme katumuksen kautta suureen iloon - pääsiäispaaston kynnyksellä 2021

Paastoaminen on vanha kristillinen perinne, jolla on lähtökohta Raamatussa. Jo paratiisissa Jumala antoi Aatamille ja Eevalle paastosäännön, käskyn olla syömättä hyvän ja pahan tiedon puusta.

Ortodoksisessa perinteessä pääsiäiseen valmistava suuri paasto alkaa laskiaissunnuntaina klo 18. Liharuoasta on jo luovuttu aiemmin, bliniviikon eli laskiaisviikon aikana on nautittu herkuista ja yhteisöllisyydestä, tosin korona-aikana supistetussa muodossa.

Paastolla on kaksi ulottuvuutta, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ruokapaaston tarkoitus on toimia apuvälineenä, joka auttaa hengellisessä paastoamisessa eli kilvoituksessa synnin ja pahuuden karttamiseksi ja rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä kasvamiseksi. Ortodoksinen kirkko kehottaa paastoamiseen sen terveitä jäseniä.

Ruokapaaston toteuttamisessa auttavat päiväkohtaiset paasto-ohjeet, jotka on merkitty ortodoksiseen kirkkokalenteriin. Tiivistetysti ohjeistus on seuraava: Kuuden paastoviikon alkavan suuren viikon aikana ei syödä lihaa, maitotaloustuotteita tai kananmunia. Paastosäännöt säätelevät myös öljyn ja viinin käyttöä: molemmista tulisi pääsääntöisesti pidättäytyä arkisin. Kalaa syödään paastosääntöjen mukaan vain, kun kirkko viettää Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen juhlaa ja palmusunnuntaina

Lisätietoa  ja  laajemmin 

Ekopaasto vaalii tänä vuonna vettä

Luterilaisen perinteen mukaan paastoon laskeudutaan tuhkakeskiviikkona 17.2. Paaston avulla ihminen tavoittelee mielenmuutosta ja keskittyy olennaiseen. Osallistuminen paastoon on aina vapaaehtoista. Paastonaikana elämä yksinkertaistuu: syödään eri lailla, hidastetaan vauhtia ja hiljennytään. Samalla annetaan tilaa hengellisyydelle. Aineellisesta hyvästä ja nautinnoista – esimerkiksi ruuasta, juomasta tai muusta kuluttamisesta – karsimisen toivotaan kasvattavan kykyä keskittyä olennaiseen, kuulla sydämen ääntä ja Kristusta.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Ekopaasto-kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Vuosien aikana kampanjassa on painotettu erilaisia ympäristöteemoja kristillisestä näkökulmasta sekä luterilaista paastoperinnettä. Ekopaastoa vietetään tänä vuonna 17.2.–3.4. ja vaalitaan puhdasta vettä. Yhteistyökumppaneita ovat HSY, SYKE, Martat sekä Baltic Sea Action Group.

Ekopaasto verkossa

Lue lisää ev.-lut. kirkon 

ja  

Katumus keskiössä paaston aikana

Tuhkakeskiviikko on koko katolisessa kirkossa paasto- ja abstinenssipäivä, josta paastonaika alkaa. Paasto tarkoittaa ruoan määrän vähentämisestä normaalista ja abstinenssi liharuoista pidättymistä. Paastoamisvelvollisuus koskee täysi-ikäisiä siihen asti, kun he täyttävät 60 vuotta, abstinenssi 14 vuotta täyttäneitä. Uskovilla on velvollisuus katumuksen tekoon paastonaikana ja vuoden kaikkina perjantaina. Näinä aikoina kirkko kehottaa uskovia erityisellä tavalla rukoukseen, pidättäytymiseen ja lähimmäisenrakkauteen.

Jokainen voi löytää juuri itselleen sopivan tavan tehdä parannusta ja katumusta myös paastonajalla. Yksi suositeltava tapa on pidättäytyä jostakin ja paastonajan lopulla palmusunnuntaina antaa pidättäytymisen kautta säästynyt rahasumma hiippakunnan paastouhriin niiden hyväksi, joilta usein puuttuu kaikkein välttämättöminkin elämää varten.

Helsingin katolista hiippakuntaa varten