Vastuuviikon jumalanpalvelus Jyväskylässä – uskon tarkoitus on saada aikaan rakkautta ja hyviä tekoja

Ekumeenista vastuuviikon jumalanpalvelusta vietettiin 30.10.2016 Huhtasuon kirkossa Jyväskylässä.

Saarnaa piispa Simo Peura, liturgina Päivi Kärkkäinen, avustajina Timo Mäkirinta ortodoksisesta kirkosta, Ansku Jaakkolla adventtiseurakunnasta, Kari Hämäläinen vapaaseurakunnasta, Aarno Malin baptistiseurakunnasta. Kanttoreina Marja-Leena Kugler sekä Jussi Keltakangas. Musiikissa avustavat Lauluyhtye Aava, ortodoksinen kuoro sekä Mikko Miettinen. Kolehtipuheen piti Ekumeenisen vastuuviikon koordinaattori Katariina Väisänen.

Evankeliumitekstinä oli Matt. 22:15-22. Piispa Simo Peura sanoi saarnassaan mm. seuraavaa:

Vaeltaessamme meidän tulee olla avoin ympäröivälle maailmalle. Kristityn kutsumukseen kuuluu vastuu Luojan hyväksi luomasta maailmasta ja yhteiskunnan rakentamisesta. Kristitty on edelleen sen toisenkin valtakunnan ja maan jäsen. Uskon on tarkoitus saada aikaan rakkautta ja hyviä tekoja ihmisten maailmassa.

Tähän liittyy päivän evankeliumin kehotus antaa keisarille se, mikä keisarille kuuluu. Kyse ei ole vain verojen maksamisesta. Kyse on siitä, kenen tahdon on määrä toteutua maailmassa. Evankeliumin mukaan: Jumalan tahdon. Sen vuoksi Jeesus kehottaa seuraajiaan kuuliaisuuteen. Siihen sisältyy hyvän tekeminen lähimmäiselle, erityisesti kärsivälle ja hätään joutuneelle lähimmäiselle.

Tänä vuonna Ekumeeninen vastuuviikko kiinnittää huomiota pakolaisten haavoittuvaan asemaan. Heitä on yli 60 miljoonaa. He ovat syystä tai toisesta lähteneet kotimaistaan ja kulkevat eteenpäin turvaa etsien. Osa heistä on tullut luoksemme, reittimme ovat kohdannet, emmekä voi sulkea heitä pois. Meitä kutsutaan asettumaan avuntarvitsijoiden rinnalle ja kulkemaan heidän kanssaan.

Ehkäpä tärkeintä on, että vaikutamme suomalaisten asenteisiin. Vuosikymmenten ajan olemme rakentaneet hyvinvoivaa ja turvallista yhteiskuntaa tekemällä työtä ja maksamalla veroina yhteiseen kassaan sen, mikä sinne kuuluu. Lakien turvaama oikeudenmukainen yhteiskunta ja esivalta ovat suuri Jumalan lahja. Tämä lahja ei kuulu yksin meille. Voimme jakaa sitä niiden kanssa, joilta puuttuu melkein kaikki.