Vastuuviikon ekumeeninen jumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkossa

Lämminhenkistä, laadukkaasti toteutettua ja hengellisesti sisältörikasta jumalanpalvelusta olivat toteuttamassa Porvoon suomalainen seurakunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Pelastusarmeijan Porvoon osasto, Porvoon Helluntaiseurakunta ja Porvoon Vapaakirkko. Seurakuntien vahva ekumeeninen yhteys näkyi jumalanpalveluksessa - paikalla olleet kokivat Jumalan johdatusta ja lämmintä sekä koskettavaa ekumeenista yhteyttä.

Porvoon kristilliset seurakunnat pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Talvikaudella Porvoossa vietetään parin kuukauden välein yhteiskristillisiä rukousiltoja. Seurakuntien pastoreita ja johtajia kokoontuu
kaupunginvaltuuston istuntopäivinä kaupungintalolle rukoilemaan kaupungin ihmisten ja asioiden puolesta.

Kuka on kaikkein merkittävin ihmisoikeuspuolustaja?

Kysymystä merkittävimmästä ihmisoikeuspuolustajasta pohdittiin saarnassa, jossa keskustelivat Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi ja Porvoon helluntaiseurakunnan pastori Ari Niemi.

Ari Niemi:

Hyvät kristityt täällä Porvoossa ja radion välityksellä koko Suomessa.

Tämän päivän teema on ihmisoikeustaistelijat. Kuka sinulle tulee mieleen tästä teemasta? Minulle tulee yhdysvaltalainen pastori Martin Luther King, joka taisteli voimakkaasti tummien amerikkalaisten kansalaisoikeuksien puolesta viime vuosisadan puolivälin vaiheilla. Hän oli suuri vaikuttaja ja sai paljon aikaan.

Kuka ihmisoikeustaistelija sinulle, Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi, tulee mieleen?

Pontus Salmi:

Itselleni tulee mieleen Nelson Mandela, joka teki merkittävää rotusorron vastaista työtä Etelä-Afrikassa. Olen käynyt tammikuussa 2014 Namibiassa, joka oli osa Etelä-Afrikan tasavaltaa aina vuoteen 1990 saakka. Seurueessani oli mukana eläkkeellä olevia lähetystyöntekijöitä, jotka olivat eläneet rankimmat rotusorron ajat 1960- ja 70 -luvuilla Ambomaalla.

Pystyin tämä matkan aikana vasta tunteen tasolle ymmärtämään sen, mitä on ollut elää yhteiskunnassa, jossa kaikilla kansalaisilla ei ole yhtäläistä ihmisarvoa. Mustat olivat eroteltu valkoihoisista omille asuinalueilleen ja kouluihin ja heillä ei ollut yhtäläisiä oikeuksia osallistua muutenkaan yhteiskuntaan.

Mutta jos sinä, Porvoon helluntaiseurakunnan pastori Ari Niemi, mietit yhteistä kristillistä uskoamme, niin kuka sinun mielestäsi oli kaikkein merkittävin ihmisoikeustaistelija?

Ari Niemi:

Mielestäni kaikkein suurin ihmisoikeustaistelija oli Jeesus. Hän kohteli kaikkia ihmisiä tasavertaisesti ja puolusti vähäosaisia. Hän rakasti kaikkia riippumatta heidän asemastaan yhteiskunnassa; olivatko he kunnioitettuja tai halveksittuja. Hän kohtasi rakastavasti mm. ulkomaalaisia, sairaita, saastaisina pidettyjä, naisia ja lapsia. Hän huomioi lesket, orvot ja köyhät. Esimerkiksi Johanneksen evankeliumin neljännestä luvusta voimme lukea, kuinka hän kohtasi lämpimästi samarialaisen naisen, jollaista ei hurskas juutalainen voinut mitenkään hyväksyä, saati päästää lähelleen.

Hän myös nuhteli rikkaita ja vallanpitäjiä heidän sydämensä kovuudesta, kun nämä kohtelivat vähäosaisempia kylmästi ja epäreilusti tai eivät edes huomanneet heitä.

Mikä sinusta Pontus on meidän tehtävämme ihmisoikeuksien edistämisessä?

Pontus Salmi:

Minusta Jeesus jätti meille esimerkin siitä, miten meidänkin tulisi toimia. Matteuksen evankeliumin 25 luku päättyy Jeesuksen toteamukseen viimeisestä tuomiosta: jolloin hän sanoo ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’

Tämä Jeesuksen kuvaus viimeisestä tuomiosta on valtava haaste meille kristityille. Jeesus tulee hänen sanojensa mukaan itse meitä vastaan jokaisessa kärsivässä lähimmäisessä. Meidät on kutsuttu ihmisoikeustyöhön. 

Me olemme toisen maailmansodan jälkeen luoneet Suomeen hyvinvointiyhteiskunnan, joka on monin tavoin rakentunut kristillisten arvojen varaan. Meillä on melko kattava sosiaaliturva ja monet hyvinvointiin liittyvät asiat, kuten koulutus ja terveydenhoito ovat joko ilmaisia tai ainakin halpoja verrattuna mihin tahansa muuhun maailman valtioon tahansa.

Kuitenkin meidän keskuudessa on ja tulee aina olemaan niitä ihmisryhmiä, joita meidän tulee puolustaa ja auttaa.

Jeesus kysyykin meiltä tänään seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Näemmekö yksinäisen lähimmäisen?
• Osaammeko kuulla sairaan hiljaisen valituksen?
• Huomaammeko vihapuheen yleistymisen sosiaalisessa mediassa ja muutenkin yhteiskunnassa: Osallistummeko itse sen tuottamiseen? Seuraammeko vihapuhetta hiljaa vierestä ja samalla sen hyväksyen? Vai uskallammeko nousta puolustamaan niitä, joita tänä päivänä eniten mustamaalataan?

Jeesus kehotti meidän rakastaa lähimmäistämme: oli hän sitten millainen tahansa. Se on meidän kristittyjen tehtävä.

Mitä muuta me Ari sinun mielestä voimme kristittyinä tehdä?

Ari Niemi:

Voimme aloittaa, vaikka rukouksella, eikä se ole vähän. Se on meidän uskovien tärkein tehtävä. Rukoile kaikkien lähimmäistesi puolesta jatkuvasti, mutta erityisesti niiden puolesta, joilla on nyt vaikeaa. Jeesus käski meidän rukoilemaan sitkeästi, siksi älä luovuta, jos ei heti tapahdu mitään, vaan jatka uskollisesti, kunnes sinulle vastataan tavalla tai toisella.

Rukous muuttaa asioita, tulee varmasti rukousvastauksia, mutta rukous muuttaa myös rukoilijaa. Ehkä meidän sydämemme lämpenee ja meistäkin tulee ihmisoikeustaistelijoita rukouksen kautta. Jumalan rakkauden valtaama sydän kyllä keksii keinot, miten levittää sitä eteenpäin.

Mitä mieltä Pontus olet siitä, että eikö Jeesus ole enemmän kuin ihmisoikeustaistelija?

Pontus Salmi:

Kyllä, Jeesus on paljon enemmän kuin ihmisoikeustaistelija eikä häntä voi verrata keneenkään muuhun. Hän on Jumala, joka on kerran syntynyt ihmiseksi maailmaan. Hän ei tullut maailmaan antamaan meille vain ihmisoikeuksia, vaan hän tuli siksi, että saisimme oikeuden tulla Jumalan lapsiksi ja me saisimme iankaikkisen elämän.

Jumala Jeesuksessa tuli maailmaan sovittamaan meidän syntimme ja siitä sovituksesta käsin meillä on mahdollisuus löytää yhteys myös toisiimme. Kristuksen sovituksen kautta voimme turvallisin mielin katsoa omaa ja toisen keskeneräisyyttä. Meidän ei tarvitse etsiä vikoja toistamme ja tehdä kenestäkään syntipukkia.

Kun turvaudumme armahtavan Vapahtajan, niin siitä rakkaudesta käsin voimme armahtaa myös toisia. Voimme nähdä kaikissa, myös omasta elämästä hyvin vieraissa ja jopa oman elämän kannalta hankalilta tuntuvissa, lähimmäisissä Kristuksen.

Jeesus antaa meille kaikille ihmisarvon ja elämän. Hänessä meillä on pelastus ja hänen kauttaan me kaikki kristityt voimme kokea veljellistä ja sisarellista yhteyttä. Hän on meidän kaikkien yhteinen Herra ja Vapahtaja. 

Ari Niemi:

Tähän on hyvä sanoa aamen ja yhdessä tunnustaa seuraavan myötä yhteistä uskoamme.

Jumalanpalveluksen toimittajat 

• liturgi: Juhana Sihvo (Porvoon suomalainen seurakunta)
• saarnaajat: Pontus Salmi (Porvoon suomalainen seurakunta) ja Ari Niemi (Porvoon Helluntaiseurakunta)
• avustavat papit: Riitta Kaajava (Porvoon suomalainen seurakunta) ja Kimmo Kallinen (Helsingin ortodoksinen seurakunta)
  päivän rukous: Hannele Heiskanen-Nyström (Porvoon Vapaakirkko)
• esirukoilijat: Kimmo Kallinen, Risto Ikäheimo (Helsingin ortodoksinen seurakunta) ja Porvoon ortodoksisen kirkon kuoro
  
• lukijat, ristin ja kynttilän kantajat: Risto Ikäheimo (Helsingin ortodoksinen seurakunta), Lars Johansson Pelastusarmeijan Porvoon osasto) ja Seppo Aho (Porvoon Vapaakirkko)

Musiikki:
kanttori: Kaisa Sidoroff (Porvoon suomalainen seurakunta)
urkuri: Jarkko Yli-Annala (Porvoon suomalainen seurakunta)

Eliel Vargas, kitara ja laulu (Pelastusarmeijan Porvoon osasto)

Hannele Heiskanen-Nyström, piano ja laulu  (Porvoon Vapaakirkko)

Porvoon ortodoksisen kirkon kuoro,
joht. Elena Nemlander 

Varia Voce,
joht. Jarkko Yli-Annala 

Vox Consolationis,
joht. Kaisa Sidoroff 

Helluntaiseurakunnan yhtye:
Minna Rissanen, laulu, Antti Suonio, piano, Miika Koskinen, basso, Jami Suhonen, kitara, Juha Sonck, rummut. 

Kiitos jumalanpalveluksen suunnitelleille ja toimittaneille seurakunnille!