SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Viides päivä: Laulaa Herran lauluja vieraalla maalla

Lukukappaleet

Ps. 137:1-4 Ne, jotka meidät olivat sinne vieneet, vaativat meitä laulamaan, ne, joiden orjuudessa me vaikeroimme, käskivät meidän iloita ja sanoivat: ”Laulakaa meille Siionin lauluja!”
Luuk. 23:27-31 Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne

Mietiskely

Psalminkirjoittajan valitus on peräisin Juudan Babylonian vankeudesta, mutta maanpaon tuska itsessään kaikuu kautta aikojen ja kulttuurien. Ehkä psalminkirjoittaja huusi tämän vastauksena kohti taivasta. Ehkä sen jakeet nousivat ilmoille yksi kerrallaan syvien surullisten nyyhkäisyjen välistä. Ehkä runo sai syntynsä välinpitämättömästä olankohautuksesta, joka syntyy vain elämästä epäoikeudenmukaisuuden ja voimattomuuden keskellä vailla mahdollisuutta minkäänlaisen merkityksellisen muutoksen aikaan saamiseen. Miten tahansa nämä sanat lausuttiinkaan, kohtaa tämän psalmin sydänsuru kaikupohjan kaikkien niiden sydämistä, joita kohdellaan muukalaisina niin vieraalla kuin omallakin maalla.
Psalmissa sortaja vaatii hymyilemään ja iloitsemaan, laulamaan lauluja "onnellisesta" menneisyydestä. Tätä on vaadittu syrjäytetyiltä ihmisiltä kautta aikojen. Olipa kyse sitten ’minstrel’-esityksistä³, tai Geisha-tansseista⁴, tai villin lännen cowboy ja intiaani -esityksistä⁵, sortajat ovat usein vaatineet sorrettuja esiintymään onnellisina varmistaakseen oman selviytymisensä. Heidän viestinsä on yhtä selvä kuin julma; teidän laulunne, seremonianne, kulttuurinen identiteettinne ja se, mikä teissä on pyhästi ainutlaatuista, on sallittua vain niin kauan kuin se palvelee meitä.
Tämä psalmi antaa äänen sorretuille läpi sukupolvien. Kuinka voisimme laulaa Herran lauluja, kun olemme muukalaisia omalla maallamme? Me emme laula vangitsijoillemme, vaan ylistääksemme Jumalaa. Me laulamme, koska emme ole yksin, sillä Jumala ei ole koskaan hylännyt meitä. Me laulamme, koska ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi. Meitä innostavat esivanhemmat ja pyhät. He kannustavat meitä laulamaan lauluja toivosta, vapauslauluja, vapauttamisen lauluja, lauluja kotimaasta, jonne kansa palaa.

Kristittyjen ykseys

Luukkaan evankeliumi kertoo ihmisisistä, joista monet ovat naisia, jotka seuraavat Jeesusta silloinkin, kun hän kantaa ristiään Golgatalle. Tämä seuraaminen on uskollista opetuslapseutta. Lisäksi Jeesus tunnistaa heidän kamppailunsa ja kärsimyksensä, joka heidän on kestettävä kantaessaan uskollisesti omaa ristiään. Ekumeenisen liikkeen ansiosta kristityt laulavat nykyään samoja lauluja, rukoilevat rukouksia, käyttävät mietiskelyjä ja jakavat oivalluksia eri perinteistä. Me otamme ne vastaan toisiltamme lahjoina, jotka kantavat toisista yhteisöistä tulevien kristittyjen uskoa ja rakastavaa opetuslapseutta, joka on kestänyt usein läpi erilaisten kamppailujen. Nämä yhdessä jaetut lahjat ovat rikkauksia, joita meidän tulee arvostaa ja jotka todistavat yhteisestä kristillisestä uskostamme.

Haaste

Kuinka tuomme esiin kertomuksia esivanhemmista ja pyhistä, jotka asuivat keskuudessamme ja lauloivat lauluja uskosta, toivosta ja vankeudesta vapautumisesta?

Rukous

Sorrettujen Jumala,

Avaa silmämme näkemään vahinko, jota edelleen aiheutetaan

sisarillemme ja veljillemme Kristuksessa.

Antakoon Henkesi meille rohkeutta laulaa yhteen ääneen

ja korottaa äänemme yhdessä niiden kanssa, joiden kärsimystä ei kuulla.

Me rukoilemme Jeesuksen nimessä. Aamen.

Viittaukset:

[3] ’Minstrel’-esityksiä on pidettu amerikkalaisen viihteen ensimmäisenä alkuperäisenä muotona. Ne saivat alkunsa 1830-luvulta yhdistäen kasvojen maalaamista mustaksi, jossa oli pääasiassa kyse valkoisten käyttämästä teatterimeikistä (blackface), ja teatterituotantoja, jotka kuvasivat halventavin tavoin afroamerikkalaisten elämää ja persoonallisuuksia. Tästä huolimatta 1890-luvulla afroamerikkalaiset taiteilijat "mustasivat kasvonsa", lauloivat, tanssivat ja keskustelivat provosoivista kysymyksistä kuten seksistä "värillisissä ’minstrel’-esityksissä" samalla, kun he tunsivat yhä kasvavaa vastuuta vastustaa mustien identiteetin stereotypisointia naurettavina, primitiivisinä ja erityisen aistillisina, mikä johti heidät kehittämään näyttömöllä sellaisen itseilmaisun, joka tasapainotti rasistisia stereotypioita ja poliittista puhetapaa.

[4] Japanissa syntyi 1600-luvulla Geishan rooli ”taitelijana”, joka viihdytti tanssilla, musiikilla, keskustelulla ja muin tavoin erilaisissa teeseremonioissa.

[5]. Buffalo Bill Cody perusti vuoden 1876 Little Bighornin taistelun jälkeen Villin lännen show’n, joka kiersi ja esitteli kaikkea villiin länteen liitettyä mukaan lukien historiallinen esitys kenraali Custardin viimeisestä taistelusta. Suurimman vetonaulan tarjosivat oikeat Amerikan alkuperäisasukkaat, joita ei esitetty villeinä vaan kesytettyinä, ja jotka osallistuivat esityksiin samaan aikaan, kun Yhdysvaltain hallitus kävi vielä sotaa ”intiaani”-territorioissa.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland Eteläranta 8 / Södra kajen 8 PL / PB 210 00131 Helsinki / Helsingfors

Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräyslupa on voimassa 9.11.2021 alkaen toistaiseksi koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Donera Ekumeniska Rådet i Finland har ett penninginsamlingstillstånd beviljat av Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingstillståndet är i kraft fr.o.m. 9.11.2021 tills vidare i hela Finland föruton på Åland.