Vuoropuhelussa voimme oivaltaa uutta - ekumeeninen kasvatus ja uskontodialogi

SEN:n Kasvatusasioiden jaosto järjesti  22.3.2019 seminaarin Ekumeeninen kasvatus ja uskontodialogi Helsingin katolisen Pyhän Henrikin katedraalin seurakuntasalissa. Seminaarissa pohdittiin monelta kannalta, miten edistämme ekumeenista asennetta ja dialogitaitoja. Seminaaripuhujat kertoivat omista näkökulmistaan siitä, minkälaista uskonnonlukutaitoa tarvitaan maailmalla. Ohjelmassa oli myös tapausesimerkkejä siitä, miten kouluissa ja seurakunnissa voidaan harjoittaa dialogia.

Tilaisuuden avasi SEN:n puheenjohtaja arkkipiispa Tapio Luoma. Puheessaan hän pohti, miten parhaimmillaan kasvatus johdattaa  ihmistä entuudestaan vieraiden kysymysten, ihmisten ja ilmiöiden pariin ja muokkaa ihmisen identiteettiä. Oman identiteetin tunnistaminen ja arvostaminen on välttämätöntä, jotta osaisi arvostaa myös toisen toisenlaista identiteettiä.

 

 - Jumalan valtakunnassa ei kulje poissulkevia rajoja minun ja lähimmäiseni, meidän ja heidän välillä. On vain ihmisiä, meitä, Jumalan kuviksi luotuja. Kirkkojen kasvatustyötä tarvitaan, tänään enemmän kuin aikoihin, totesi Tapio Luoma.

Dosentti Jyri Komulainen, kasvatusjaoston puheenjohtaja, johdatteli seminaarin teemaan todeten, että elämme yhteiskunnassa, joka on polarisoitunut nopeasti ja jossa jylläävät erilaiset valeuutiset ja ennakkoluulot. Tänä päivänä suuri osa maapallon kristityistä elää yhteiskunnassa, jossa naapureina on juutalaisia, muslimeja, hinduja, sikhejä ja buddhalaisia – sekä myös uskonnottomia, agnostikkoja ja ateisteja.

- Uskontodialogitaitoihin kuuluu avoimuus kohdata eri tavoin uskovia ihmisiä, mutta myös kyky olla tulkitsematta uskonnollisia traditioita stereotypioiden valossa, totesi Jyri Komulainen.

Yllätyksiä, tulkintoja ja tiedonjanoa - matka suomalaiselta uskonnontunnilta maailmalle

Toimittaja Rita Strömmer kiitteli omia uskonnonopettajiaan, jotka opettivat korostaen suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksia, jotka ovat olleet hänen lähtökohtansa työssään toimittajan ympäri maailmaa.  Maailmalla avoimesti, ihmisenä ihmisille puhuminen ja kysyminen ovat olleet toimiva strategia.

Indonesiassa entisten terroristien rauhantalolla Strömmer oli keskustellut hirmutekoihin syyllistyneidä ihmisten kanssa. Toiminta on osa Indonesian hallituksen pyrkimyksiä palauttaa entiset terroristit osaksi yhteiskuntaa. Ääriajattelun kitkeminen tapahtuu ainoastaan keskustelemalla ja tasavertaisena kohtaamisella.

- Vuoropuhelun kautta voimme oivaltaa asioita. Maailmalla on paljon potentiaalia, jos hyvälle annetetaan mahdollisuus, totesi Rita Strömmer.

Eurooppalainen politiikka ja ekumenia

FT, entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola on työskenellyt kehitysyhteistyön parissa Kirkon Ulkomaanavulla, ekumeenisen dialogin parissa europarlamentissa ja kansainvälisen rauhanvälitys- ja ihmisoikeusjärjestön puheenjohtajana. Hän pohti puheenvuorossaan fundamentalismin käsitettä. 

 

Korhola näkee fundamentalismin olevan haltuun otettu totuus, joka voi löytyä kaikenlaisesta ääriajattelusta, uskonnollista ja uskonnottomasta. Fundamentalistin  vastakohtana Korhola näkee mystikon, jolle mysteeri on kaiken ytimessä.

 

Korhola tarkasteli liberalismia yhteiskunnan lähtökohtana viitaten filosofi Sirkku Hellstenin tutkimukseen, jonka mukaan liian voimakkaasti tulkittu valtion puolueettomuuden vaatimus köyhdyttää arvokeskustelua.

- Puolueettomuuden vaatimus on johtanut siihen, ettei enää saa puhua - tai ei ole asiaankuuluvaa puhua - julkisesti yhteisistä arvoista ja hyvästä elämästä. Tällöin myöskään liberalistiselle hyvinvointivaltiolle ei uskalleta etsiä yhdessä suuntaa, analysoi Korhola.

 

- Esimerkiksi suvaitsevaisuuden vaatimus tulkitaan tavallisesti siten, että se toteutuu moraalisen välinpitämättämyyden kautta, mikä johtaa lopulta suvaitsemattomuuden lisääntymiseen yhteiskunnassa.

 

Relativismin sijaan Korhola peräänkuulutti pluralismia, joka parhaimmillaan johtaa jännitteiden lientymiseen. Pluralismissa käydään dialogia arvoista, suviatsevaisuus merkitsee, että ollaan empaattisia mutta myös kriittisiä ja nähdään arvot päätökseteon taustalla. Jos arvot jätetään poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle ja nähdään suvaitsevaisuus kaiken hyväksymisenä, jännitteet kasvavat.

Toimivia tapausesimerkkejä Tampereelta ja Kuopiosta

Verkosto- ja yhteistyön asiantuntija Hanne Von Weissenberg Tampeereen ev.lut hiippakunnan tuomiokapitulista kertoi, että Tampereella tehdään ekumeenista ja uskontojenvälistä yhteistyötä sekä johtajien että ruohonjuuritasolla. Piispa on kutsunut kolmen vuoden ajan paikalliset eri kirkkokuntien ja uskontojen edustajat jouluaterialle, ja verkostotapaaminen uskonnollisten yhteisöjen ja poliisin välillä on poikinut uutta yhteistyötä. Tampereella järjestetystä hiippakunnallisesta uskontodialogikoulutuksesta Tiina Ikosen raportin voi lukea . Edellä mainituissa toiminnoissa osallistujat ovat edustaneet omaa taustatahoaan, kun taas Lasisilta-työpajoissa nuoret osallistuvat vain omana itsenään uskontojen- ja katsomusten väliseen vuoropuheluun.

Rehtori Merja Laininen ja koordinaattori Sirpa Okulov esittelivät Kuopiossa erityisen pitkäjänteisesti ja antoisasti toteutunutta koulun ja kirkkojen ja eri uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä. Kantavana mottona on, että kaikkia kunnioitetaan.  Maahanmuuttajien perheet ovat mukana koulun toiminnassa ja uuden oppilaan aloittaessa perheluokille kutsutaan mukaan myös koululaisen perhe. Isä- ja poikaleirit maahanmuuttajien ja suomalaisten isien kesken, naisten yhteiset keskustelut koululla, ja erilaiset kulttuuriretket ja -tapahtumat ovat tuoneet monikulttuurista väkeä lähemmäs yhteisymmärrystä.

 

oli eri tahojen pitkä yhteistyöprosessi, joka oli tärkeä koululle, kertoi Merja Laininen.

Yleisökeskustelussa todettiin, että nuorten toiminnasa on hyvä osallistaa nuoria ideointiin, on tärkeää tuntea ja hyödyntää sitä kokemusta, joka nuorilla on oman arkensa asiantuntijoina.

 

Kiitosten aika - monia armorikkaita vuosia opetusneuvos Pekka Iivoselle

Kasvatusasioiden jaostolla oli ajankohtaisen teeman lisäksi toinenkin syy järjestää seminaari. Jaoston pitkäaikainen jäsen, opetusneuvos Pekka IIvonen on jäämässä eläkkeelle Opetushallituksesta, ja seminaariin oltiikin kutsuttu hänen yhteistyökumppaneitaan toivottamaan Pekalle kaikkea hyvää uuteen elämänvaiheeseen ja kiittämään kuluneista vuosista.

 

Läksiäisten päähenkilö yllätettiin iloisesti seminaarin päätteeksi monin tervehdyksin ja kiitoskahvein. Pekka Iivoselle ojennettiin Suomen Ekumeenisen Neuvoston pöytästandaari huomionosoituksena pitkäjänteisestä ekumenian ja vähemmistökirkkojen parissa tehdystä työstä. Pekka iivonen sai myös seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin, jonka myönsi hänelle Kirkkopalvelut ry kiitoksena hänen ansiokkaasta työstään kirkon ja uskonnonopetuksen hyväksi. Luterilainen kirkko lahjoitti 4000 e SEN:n Kasvatusasioiden jaoston käyttöön Iivosen osoittamalla tavalla.