Kuopion tuomiokirkossa vietettiin Kristittyjen ykseyden rukousviikon valtakunnallista avajaisjumalanpalvelusta sunnuntaina 18.1.2009. Se toteutettiin eri kirkkokuntien yhteistyönä. Liturgina oli tuomiorovasti Ilpo Rannankari, puheen piti arkkipiispa Leo. Musiikki oli monimuotoista ja edusti kauniilla tavalla eri kirkkojen perinteitä. Pyhän Nikolaoksen katedraalikuoroa johti kanttori Anita Lintu. Vapaakirkon ja helluntaiseurakunnan puhallinorkesterin johtajana toimi Pekka Ulmanen. Helluntaiseurakunnan nuorisokuoro Agapea johti Hannele Ulmanen ja Kuopion tuomiokirkon kamarikuoroa johti Pertti Rusanen. Urkurina oli kanttori Anu Pulkkinen.
Johdantopuheessaan tuomiorovasti Ilpo Rannankari valotti rukousviikon historiaa. Hän kertoi, että tämän vuoden viikon teema Johdata meidät yhteen viittaa Hesekielin kirjaan (37:15-28). Teksti on jo 2500 vuotta vanha mutta hätkähdyttävän ajankohtainen. Meneillään olevat tapahtumat Jeesuksen synnyinseudulla ovat järkyttäneet meitä. Sotatoimet kertovat siitä, miten helposti me rikomme välimme. Miksi? Tähän voimme luonnollisesti löytää lukuisia yhteiskunnallista ja psykologisia selityksiä, mutta merkittävin syy on pahuus, ihmisen itsekkyys, se mitä sanomme synniksi. Paholaista tarkoittava kreikankielen sana diabolos juontaa juurensa erilleen heittämistä tarkoittavasta sanasta. Pahuus erottaa. Pahuus erottaa myös kristittyjä. Ennakkoluulojen ja mustamaalauksen synnit ovat halventaneet sanomaa Kristuksesta.
Rannankari toi esille sen, että jo hyvän aikaa sitten kristittyjen kesken alettu etsiä teitä toistemme luo. Olemme löytäneet entistä suuremman Jumalan. Hänestä ihminen voi ymmärtää vain vähän. Profeetta Hesekielillä oli vahva toivon sanoma rikkonaiselle kansalle: erilleen joutuneet pääsevät yhteyteen; rikkonaisuus ja kylmyys vaihtuvat lämpöön. Heseksielin sauvat tuovat mieleen Kristuksen ristin, myös risti muodostuu kahdesta puusta ja on meille sovinnon merkkinä. Kristus kutsuu meitä pelastukseen ja tarjoaa meille Jumalan rauhaa. Hänen kättensä alla voimme päästä ykseyteen.
Arkkipiispa Leo korosti puheessaan rukousviikon raamatuntekstin tuovan silmiemme eteen ennustuksen kansojen yhdistymisestä. Yhdistyminen voi toteutua, jos ihmiset luopuvat epäjumalien palvelemisesta. Hesekielin kirjan vertaus kertoo mistä ekumeniassa on kysymys. Me voimme ylittää rajoja. Myös kristityt elävät keskinäisyydessä hajaannuksessa eri puolilla maailmaa. Ekumeeninen toiminta pyrkii yhdistämään voimia sen todistamiseksi, ettemme voi hyväksyä jakoa. Yhteinen etsiminen on todistus.
Ekumeeninen liike ei hae maailman kristityille yhdenmukaisuutta vaan Pyhän kolminaisuuden ykseyttä. Kuljemme rukousviikon aikana yhteistä tietämme. Tiemme on kapea, mutkainen ja lyhyt, mutta se voi kasvaa leväksi Kristuksen seuraajien valtatieksi. Ekumenia on kristittyjen yhteistä toimintaa maailma muuttamiseksi. Siihen kuuluvat kunnioitus, rakkaus, viisaus ja Jumalan apuun luottaminen, totesi arkkipiispa Leo puheessaan.