Yhteinen toivo ja todistus - Eurooppalaisia ekumenian asiantuntijoita koolla Kaunisniemessä 

Kolmisenkymmentä Euroopan kirkkojen konferenssin jäsenkirkkojen ekumeenista asiantuntijaa kokoontui Lopella Helsingin ortodoksisen seurakunnan leirikeskus Kaunisniemessä 24.-26.9.2019. Kyseessä oli EKK:n ekklesiologisen ja missiologisen ohjelman aloitustapaaminen. Tavoitteena oli kartoittaa jäsenkirkkojen kysymyksiä ja haasteita eurooppalaisella työkentällä ja vahvistaa keskinäisiä yhteyksiä.

 
Kokouksen teemat olivat EKK:n strategisten painopisteiden mukaisesti ekklesiologia ja etniset/maahanmuuttajataustaiset kirkot. Osallistujat jakoivat ajankohtaisia asioita omista kirkoistaan vastaamalla kahteen pääkysymykseen:

• Mitä ovat suurimmat ekklesiologiset ja missiologiset haasteenne?
• Mistä esteistä näkyvälle ykseydelle keskustellaan kirkossanne?

Alustuksissa nousivat esiin osittain eri haasteet vähemmistö- ja enemmistökirkoille, olivatpa ne protestanttisia tai ortodoksisia. Lähetystyöllä on kirkoissa erilainen asema, esimerkiksi Sveitsin reformoidussa kirkossa lähetystyö ei kuulu kirkon itseymmärrykseen. Väestön muuttoliike kaupunkeihin jättää maaseudun seurakunnat hiipuviksi, kun taas kaupunkiseurakunnat kasvavat, raportoitiin Latviasta. Unkarissa on koettu kipeänä asiana ehtoollisyhteyden puute, vaikka kirkot työskentelevät aktiivisesti yhdessä lähetystyössä nuorten parissa. Sekularisaatio nousi esiin keskeisenä haasteena erinäisten kirkkoja sisäisesti jakavien eettisten kysymysten rinnalla. Myös suhteessa etnisiin seurakuntiin koettiin haasteeksi eroavaisuudet eettisissä kysymyksissä. Historialliset eurooppalaiset kirkot työskentelevät kovasti säilyttääkseen oman perinteensä, kun taas uudet seurakunnat ovat kiinnostuneempia pohtimaan, mitä merkitse olla kirkko tässä ajassa, ilman jatkumoa vanhasta traditiosta.

Tärkeänä nähtiin, että kirkko-oppia ja lähetystä ei voi erottaa, siksi on tärkeää tarkastella niitä yhdessä. Samaan aikaan peräänkuulutettiin käsitteiden avaamista, puheenvuorojen takaa näkyi erilaisia ymmärryksiä keskeisistä käsitteistä: lähetyksestä, kirkko-opista ja sekularisaatiosta. Erityisen tärkeää tällainen keskustelu on muualta Eurooppaan tulleiden kristittyjen kanssa, sillä teologinen sanasto ei välttämättä ole yhteistä. EKK:lta toivottiin globaalin (Kirkkojen maailmanneuvoston) ja eurooppalaisen yhteyksien ylläpitoa. Erityisesti toivottiin, että EKK kutsuisi etniset/maahanmuuttajakirkot mukaan dialogiin, ja järjestäisi kokouksia, jossa näiden kirkkojen edustajat tulevat kuuluksi.

Myös maailmanlaajuiset ekumeeniset yhteisöt, Luterilainen maailmanliitto ja Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisö, pääsivät esittelemään keskeiset huolenaiheensa ja miten ne liittyvät eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Ekumenia ja lähetystyö kuuluvat yhteen. Globaalista näkökulmasta esimerkiksi sekularisaatio ei ole samalla tavalla iso kysymys kuin Euroopassa. Ongelmana on enemmänkin puute koulutusmahdollisuuksista kirkon tehtäviin. Järjestöjen selkeä toive oli keskinäinen tiiviimpi yhteistyö.

Kokousta isännöi Suomen ortodoksinen kirkko ja rahoitti ev.lut. kirkko. Suomesta kokouksen avauspuheenvuorot pitivät arkkipiispa Leo, piispa Matti Repo ja pääsihteeri Mari-Anna Auvinen sekä EKK:n puheenjohtaja Christian Krieger. Piispa Matti Revon puhe on julkaistu verkossa:

Kokoukseen osallistuivat Suomesta asiantuntija Ari Ojell ev.lut. kirkkohallituksesta ja osan aikaa SEN:n viestintä- ja toimintakoordinaattori Suvi-Tuulia Vaara.