Pohjoismaiset ja Baltian alueen ekumeeniset sihteerit ja toimijat koolla – vaikuttamistyö, ilmastoaloitteet ja hengellinen hyvinvointi kirkkojen yhteisellä agendalla

Pohjoismaiden ja Baltian alueen ekumeeniset sihteerit ja toimijat tapasivat 24.-25.1.2022. Vuosittain on ollut tapana tavata yhdessä verkoston kaupungeista ja tänä vuonna tapaaminen olisi järjestetty Helsingissä, mutta koronarajoitusten jatkuessa kokous järjestettiin etäyhteyksien välityksellä kristittyjen ykseyden rukousviikon viimeisinä päivinä. Kokousiltapäivien aikana kuultiin asiantuntija-alustuksia, keskusteltiin ja luotiin katsausta siihen, mitkä alueen ekumeeniset ajankohtaiset kysymykset ovat ja minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia kristillisillä neuvostoilla on.

Ensimmäisen kokouspäivän aikana kuultiin ajankohtaiskatsaus Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) työkentältä. Konferenssin pääsihteeri Jørgen Skov Sørensen kertoi, että EKK on käymässä läpi merkittäviä muutoksia organisaatiossaan ja pyrkii jatkossa tekemään vaikuttamistyötä fokusoidusti kirkkojen yhteistyöelimenä EU:n pääpaikalla Brysselissä.

Seuraavaksi Suomen Baptistikirkon kirkonjohtaja FT Jari Portaankorva alusti keskustelua kirkkojen roolista moniuskontoisissa yhteiskunnissa. Portaankorva on toiminut pitkään Suomen Ekumeenisen Neuvoston edustajana USKOT-foorumissa. Esityksessään hän keskittyi tarkastelemaan kirkkojen toimintaa moniuskontoissa verkostoissa yhteiskunnallisten kysymysten parissa ja USKOT-foorumin muodostumista Suomessa toimijana, joka edistää yhteiskuntarauhaa uskontodialogin keinoin.

Ensimmäisen kokousiltapäivän loppupuolella käytiin läpi eri maiden ekumeenisten toimijoiden laatimat maaraportit, joissa jaetaan tietoa siitä, mitkä teemat, kehityskulut ja projektit ovat ajankohtaisia kussakin maassa kirkkojen ja ekumeenisen toiminnan näkökulmasta. Alueella onkin meneillään runsaasti monenlaisia kirkkojen yhdistäviä projekteja. Kaikissa maissa kirkot ovat työskennellet yhteistyössä viranomaisten kanssa Covid19-pandemiaan liittyvien kysymysten, kuten rajoitustoimissa ja henkisen huollon kysymyksissä. Useissa maissa on tehty vaikuttamistyötä uskonnollisissa yhteisöjä koskevien lakien uudistusprosesseissa, maahanmuuttokysymyksissä ja uskonnonvapauskysymyksissä. Uskontodialogi ja paikallisen ekumeenisen toiminnan kartoittaminen ja vahvistaminen on myös ollut useiden toimijoiden pöydällä vuonna 2021.

Kokouspäivän päätteeksi SEN:n hallituksen jäsen veli Gabriel Salmela OP ja Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond OP katolisesta kulttuurikeskus Studium Catholicumista johtivat kokouspäivän päätösrukouksen.

Toisena kokouspäivänä keskiössä vihreät hankkeet ja hengellisen hyvinvoinnin tukeminen

Toisen kokouspäivän tiistaina 25.1. aloitti Haminan piispa Sergei Suomen ortodoksisesta kirkosta, joka toi kirkkonsa tervehdyksen kokousväelle. Viikon apulaispiispan tehtävässä toiminut piispa Sergei nosti esiin Suomen hyvin ekumeenista seurakuntatodellisuutta ja toivotti siunausta kokoukselle.
Viron kirkkojen neuvoston pääsihteeri Ruudi Leinus ja Viron Pipliaseuran pääsihteeri Jaan Bärenson johdattivat aamurukoukseen.

Norjan kirkkojen neuvoston koordinaattori Sofie Larsen Kure moderoi päivän ensimmäistä asiakokonaisuutta, jossa keskityttiin pohjoismaisten kirkkojen ympäristötyöhön. Pohjoismaissa kirkoilla on runsaasti aloitteita ja verkostoyhtesityötä näissä kysymyksissä. Tunnin tehokkaassa kuultiin esimerkkejä eri puolelta Pohjolaa. Ruotsin ev.-lut. kirkon kestävän kehityksen asiantuntija Henrik Grape Ruotsissa totesi, että heillä on todettu jo aikaa sitten, että kirkkojen ympäristö- ja ilmastotyö on myös ihmisoikeustyötä. Uskontojen ja kirkkojen välinen yhteistyö on hedelmällistä, sillä uskonnolliset yhteisöt tuovat keskusteluun moraalisen näkökulman. Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta Sarah Tiainen esitteli Ekumeenista Vastuuviikkoa ja miten sen kohtuullisuus-teemaa on toteutettu.  Magnea Sverrisdottir Islannin evankelisluterilaisesta kirkosta esitteli ilmastotyötä Islannissa, jossa kirkko on tehnyt laajasti yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja tieteentekijöiden kanssa. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP haastoi takavuosina Islannin ev.lut. kirkon mukaan seminaarijärjestelyihin, jossa uskonnolliset johtajat eri puolita maailmaa haluttiin koota yhteen, ja koronan rajoittaessa matkustusta tapahtuma siirtyi verkkoon ja keräsi osallistujia kuudelta mantereelta. Islannissa työtä on tehty myös kirkon paikallisten ja kansainvälisten verkostojen tiivistämiseksi. Lisää voi lukea esimerkiksi näillä sivustoilla:




Jonatan Haslund-Gjerrild Tanskan kirkkojen neuvostosta esitteli kirkkojen aloitetta vihreistä hautausmaista. Hankkeessa pyritään lisäämään ympäristöystävällistä työtapoja ja luonnon monimuotoisuutta maan hautausmailla. Hautausmaiden työntekijöitä koulutetaan ja työtapoja kehitetään projektin puitteissa.
. Norjasta kuultiin asiantuntija Per Ivar Våjelta Sustainability Book -julkaisusta, jossa avataan kristillisiä näkökulmia YK:n kestävän kehityksen tavoiteisiin. Julkaisu on käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi ja monille muille kielille:  ja löytyy englanniksi verkosta 

Päivän toinen teema oli eksistentiaalinen ja hengellinen hyvinvointi ja siihen johdatti Ruotsin kirkkojen neuvoston pääsihteeri Sofia Camnerin.  Pandemian aikana Ruotsin kristillinen neuvosto on yhteydenpidossaan poliitikkojen ja valtiovallan kanssa painottanut uskonnonvapautta, kun kokoontumisenvapautta on jouduttu rajoittamaan, ja kyseenalaistanut ne tulkinnat, jotka eivät näe yhteisöllisyyden merkitystä uskonnonharjoittamisessa. Kirkot ovat jatkaneet monia työmuotojaan, mutta yhteisöllisyys on väistämättä kärsinyt. Ruotsissa kristillinen neuvosto on nostanut esiin kirkkojen osaamisen ja kokemuksen kriisityössä, pitkät perinteet ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa ja vahvan toivon sanoman. Keskusteluissaan maan johtavien poliitikkojen kanssa neuvosto on tuonut esiin lasten ja nuorten oikeudet ja kyselytutkimustuloksensa vuodelta 2020 nuorten kokemasta kiusaamisesta uskonnollisen vakaumuksensa tähden - yli 400 haastattelumateriaali osoittaa, että useat nuoret kokevat kiusaamista vakaumuksensa tähden esimerkiksi koulussa Ruotsissa.  

Tutkittaessa nuorten henkistä ja hengellistä hyvinvointia, on todettu, etteivät eksistentiaaliset kysymykset liity elämän merkityksen etsimiseen, vaan selviytymiseen – nuoret kantavat huolta omasta, perheensä, ystäviensä ja maapallon selviytymisestä. Ruotsissa kirkkojen yhteistyö vaikuttamistyössä on koettu hyvin merkitykselliseksi, sillä yhdessä ne edustavat yli 60 % Ruotsin väestöstä. Sofia Camnerinin alustuksen jälkeisessä keskustelussa esillä olivat esimerkiksi seurakuntien nuorille tarjoaman walk-in terapia Suomessa ja Norjassa yhden nuoren aloitteesta perustettu ilmastosururyhmä kirkon tiloissa tapoina tukea nuorten hyvinvointia perinteisten sielunhoidon, aineellisen tuen ja keskusteluavun ohella.

Kirkkojen maailmanneuvostossa valmistaudutaan yleiskokoukseen

Berit Hagen Agøy Norjan ev.-lut. kirkosta ja Kirkkojen maailmanneuvoston, joka kertoi pohjoismaisesta yhteistyöstä Kirkkojen maailmanneuvoston 11. yleiskokousvalmisteluissa. Kokous on määrä järjestää Saksassa Karlsruhessa elo-syskuussa 2022 ja sen teemana on Christ love moves the world towards reconciliation and unity. Kyseessä on maailmanneuvoston ylin päättävä elin, joka kokoaa tuhansia edustajia maailman eri puolilta yhteen joka seitsemäs vuosi. Agøy informoi, että kaikki Pohjoismaat ovat nimenneet äänioikeudelliset delegaattinsa kokoukseen, mutta eri osallistujaryhmien osallistuminen on vielä epävarmaa koronatilanteen takia.  Suuria päätöksiä tehdään kahden viikon kuluttua KMN:n keskuskomitean kokouksessa, mm. Karlsruhessa kokoontuvien osallistujien määrästä. Pohjoismainen valmisteleva kokous tullaan näillä näkymin järjestämään maalis-huhtikuussa 2022 Lundissa Ruotsin ev.lut. kirkon isännöimänä.  Yleiskokousta edeltää myös Eurooppalainen valmisteleva kokous, jonka Euroopan kirkkojen konferenssi järjestää yhteistyössä Puolan ekumeenisen neuvoston kanssa etänä helmikuun loppupuolella.

Pohjoismaiden toimijat ovat valmistelleet työpajaehdotuksia yleiskokoukseen ja kokouksen yhteydessä järjestetään akateeminen Global Ecumenical Theological Institute  GETI-kokous ja siihen osallistutaan Pohjoismaista; kyseessä on nuorille teologeille ja akateemikoille järjestettävä kokoontuminen, jonka tarkoituksena on vahvistaa ekumeenista johtajuutta tulevaisuudessa.

Kokouksessa keskusteltiin Kirkkojen maailmanneuvoston Karlsruhen yleiskokoukseen liittyen myös matkajärjestelyistä ja muista käytännön kysymyksistä sekä kokouksen merkityksestä Kirkkojen maailmanneuvoston toiminnan tulevaisuuden suuntien määrittämisessä. Pohjoismaisilla kirkoilla on pitkään ollut suuri taloudellinen rooli maailmanneuvoston rahoituksessa ja tätä joudutaan tarkastelemaan kirkkojen talouden kiristyessä.

Tätä kansainvälistä kokousta seurasi vielä pohjoismaisen Faith and Order- verkoston iltapäiväkokous. Verkosto kokoaa sekin vuosittain Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) Faith and Order-komission työhön osallistuvia teologeja yhteen keskustelemaan ajankohtaisista julkaisuista ja opillisista kysymyksistä. Kokoukseen osallistui Kirkkojen maailmaneuvoston Faith and Order-komission puheenjohtaja Odair Pedroso Mateus, joka esitteli komission työtä ja viime aikaisia julkaisuja. Tutkimusjohtaja Mika Vähäkangas Åbo Akademin Polin-instituutista alusti keskustelua ekumeenisesta dialogista globaalin etelän kirkkojen kanssa.  Lisäksi Ruotsin kristillisen neuvoston pääsihteeri Sofia Camnerin esitteli, miten Ruotsin Faith and Order-verkosto on ottanut vastaan komission julkaisut Churches and Moral Discernment:  ja erityisesti. Kokouksessa katsottiin myös eteenpäin vuoteen 2025, jolloin tulee 1700 vuotta Nikean kirkolliskokouksesta.

Kokousten lopuksi Norjan kirkkojen neuvosto toivotti kokousväen tervetulleeksi Norjaan ensi vuonna, jolloin Pohjoismaiden ja Baltian alueen ekumeenisten toimijoiden kokous ja opillisin kysymyksiin keskittyvä Pohjoismainen Faith and Order -kokous järjestetään 30.1.-2.2.2023.