Liittyen HELSINGIN URKUKESÄ-tapahtumaan 2009 () maanantaina 20.7 tapahtuman paikkana ja vuorossa oli KALLION KIRKKO.
Urkurina toimi ILPO LASPAS (valokuva ohessa, Ilpon soittajakehityshistoriikki). Monilla palkinnoilla palkittu urkuri ja varsin koulutettu.
Ovelta ostetimme OHJELMA-lehtisen jonka mukaan pystyimme seuraamaan esitystä.
Ihmiset istuutuivat valitsemilleen paikoilleen kirkon penkkeihin ja pienen odottelun jälkeen näimme Ilpon siirtyvän kohti urkuparvea pukukoodin mukaisesti rusetti kaulassa ja mustassa esiintymispuvussaan.
Ohjelma, jonka liitin oheen valokuvana, oli itsessään selkeä. Itse konsertissa kappaleiden vaihtumiset olivat toteutettu pidemmin tauoin eri säveltäjien välillä (Alexandre Guilmant, Ce´sar Franck, Camille Saint-Saens ja Marcel Dupre´).
Puinen penkki ja tunnin mittainen konsertti joka oli soitollisesti upea kokemus, aiheutti pientä puutumisen tunnetta. Kappalevalinnat eivät olleet meille mitenkään tuttuja, tällaiselle maallikkokuuntelijalle kappaleet olivat hivenen vaikean sorttisia. Mieleeni jäi Allegro moderato...mielestäni tyypillisempi urkukappale.
Kun ilmaiskonsertti oli ohitse, pysäytimme Ilpon urkuparven alaportailla ja kiitimme lämpimästi häntä hienosta konsertista. Kerroin, että olin ottanut valokuvan konsertin lopuksi hänestä. Hän antoi luvan julkaista kuvansa sivustollamme.
TIEDOKSENNE, että Suomelinnan kirkossa torstaina 23.7 järjestetään vastaavan lainen konsertti klo 15:00. Esittäjästä minulla ei ole vielä tietoa.
URUT:
Se on perussävelpainotteinen ja sille on ominaista kolmen tärkeän äänikertaryhmän kontrastit ja yhteissointi (huilut, viuluäänikerrat ja monet värikkäät kieliäänikerrat). Ensimmäisellä sormiolla on myös täydellinen prinsipaalikuoro (montre 16' - plein jeu 7x). Lisäksi on värikkäitä yläsäveläänikertoja. Urkujen kaikki pillistöt on jaettu kahteen osioon: perusäänikertoihin ja forteäänikertoihin, joista forte-äänikerrat voidaan rekisteröidä etukäteen ns. appel-systeemiä käyttäen (jalkapoljinjärjestelmä jolla ulosvedetyt äänikerrat voidaan aktivoida). Sekä soitto, että rekisterikerrat ovat mekaanisia. 1. ja 3. sormio on kuitenkin varustettu ns. barker-koneella. Näin yhdistyy perusajatus pneumaattisesta ja mekaanisesta koneistosta ihanteellisella tavalla. Ilmanantolaitteet (12 suurta paljetta), soittopöydän muotoilu, pillien järjestys, pillien mensurointi ja äänitys tehtiin romanttisen tyylin mukaisesti. (LAINAUS - HELSINGIN URKUKESÄN KONSERTTI 20.7.09 ohjelmalehtisestä.).
Yritin päästä kuvaamaan urkuparvelle, mutta vahtimestari ei uskaltanut sinne päästää. Hän pyysi kysymään lupaa Ilpolta, mutta jätin sen tekemättä, koska hänellä tuntui olevan jonossa muitakin ihmisiä jotka halusivat hänen kanssaan puhua ja onnitellakin.
//MS