Historiikki

LC IKAALINEN/KYRÖSJÄRVI 40 VUOTTA

(esitetty Omalla tuvalla pidetyssä juhlassa 31.3.2012)

 

Aluksi. Jokaisella asialla on aina oma alkunsa. Lions-aate rantautui Ikaalisiin 1959. Tästä ajankohdasta runsaan kymmenen vuoden kuluttua 1970-luvun alkupuolella muutamat ikaalilaiset miehet olivat halukkaita perustamaan Ikaalisiin toisenkin klubin. Tarinanomaisesta kerronnasta meidän klubistamme löytyy lainaus seuraavasta dokumentista:

”Ikaalisissa kylpylällä on ollut merkittävä ja keskeinen asema meidän juhlivan klubimme toiminnassa jo historiamme alkulehdiltä lukien. Jo vuonna 1971 muutamat miehet jutustelivat kylpylässä ja jutunaiheet kiertyivät toisinaan mahdolliseen klubitoimintaan. Vuoden 1972 tammikuussa Antti Mäkelän savusaunalle kokoontui 13 miestä ja sieltä he suuntasivat reittinsä kohti kylpylää. Siellä he tapasivat kylpylän johtaja Heikki Norrin, joka tarjosi kylpylän klubisaunaa tulevien leijonien pesäpaikaksi. Tämä johti siihen, että perustava kokous, perustamispäivä, oli Kylpylän klubilla 22.3.1972. Samana kesänä uuden klubin veljeshenkeä oltiin vahvistamassa katsomalla Heikki Norrin väritelevisiosta Münchenin kesäolympialaisten 10.000 metrin finaalia, jossa Lasse Viren voitti värikkäitten vaiheitten jälkeen olympiakultaa Suomelle.” Tähän lainaus päättyy.

Charter Night eli peruskirjan ja sääntöjen hyväksymisilta oli 30.9.1972. Näin oli perustettu paikkakunnalle toinen klubi LC Ikaalinen/Kyrösjärvi. Perustetun klubin kummeina oli vanhasta klubista Esa Hakuni ja Erkki Lintulahti.

Klubin perustajajäseniä ovat olleet: metsäteknikko Esko Haavisto

diblomi-insinööri Lasse Holopainen

lääketieteen lisensiaatti Pauli Honkamaa

johtaja Reijo Jokiniemi

pankinjohtaja Esko Järvenpää

lvi-insinööri Seppo Karves

rakennusmestari Kaarlo Kestinen

pankinjohtaja Kalevi Korva

lehtori Jussi Kuhmonen

kansakoulunopettaja Kalevi Laaksalo

maanviljelijä Samuli Läykki

pankinjohtaja Antti Mäkelä

kauppias Osmo Mäkelä

sosiaalineuvos Heikki Norri

liikkeenharjoittaja Mauno Nyppeli

kansakoulunopettaja Mauno Pukkinen

toimitusjohtaja Pekka Salomaa

toimitusjohtaja Herman Sannikka

maanviljelijä Risto Sisättö

insinööri Esko Suomi

rakennusmestari Juhani Taneli

taloudenhoitaja Antti Vänni

Toiminnan alkuvuosina kokoontumisia sävyttivät mukavat, huumoripitoiset, leppoisat ja mielenkiintoiset keskustelut. 1970-luvulla Suomessa naiset siirtyivät joukoittain keittiöstä työelämään ja mm. tämä ilmiö aiheutti veljespiirissä pohdintaa ja puntarointia siitä, että miehillä työttömyys tulee nyt lisääntymään. (Näin perustajajäsen Jussi Kuhmonen muistelee.)

1970 -luvulla klubi järjesti lastenjuhlia, joissa mm. Kalevi Korva lennätti yleisöä lentokoneella katsomaan yläilmoista kotipaikkakunnan kauneutta. Palveluaktiviteettina toimintaan kuului päivän sanomalehtien lukemista näkövammaisille ja Toivolansaaren vanhainkotiin lahjoitettiin 2 polkupyörää parempikuntoisten vanhusten käyttöön.

Tynnyriarpajaiset oli rahanhankinta-aktiviteeteista keskeisin ja tuottoisin. Kyrösjärven jäälle asennettiin vedellä täytetty tynnyri, jonka keväistä uppoamisajankohtaa sitten maksua vastaan veikattiin. Arpajaistulot olivat tuolloin 3500 – 5000 mk ja ne jaettiin vuoron perään paikallisille urheilujärjestöille. Myöhempinä vuosina tynnyri vaihdettiin henkilöautoon talvikaudeksi 1966-67. Autosta oli poistettu moottori ja kaikki autokemikaalit luonnonsuojelua ajatellen. Ajan saatossa arpajais- aktiviteetista luovuttiin, sillä tehtävä tapasi työllistää useimmiten samoja veljiä vuodesta toiseen. Klubimme järjesti myös metsänistutusaktiviteetin seurakunnan metsäpalstalla Sikurin tien tuntumaan.

1980 -lukua sävytti kuntoliikunnan näkyvä toiminta. Lentopallossa klubimme saavutti vuosina 1981-1985 viisi perättäistä lohkon mestaruutta ja seuraavana vuonna tuli vielä pronssia. Mieliinpainuviksi jäivät mm. lohkon tossukaukalopallo-ottelut, joita käytiin kaupungin jääkiekkokaukalossa. Omakohtaisena kokemuksenani muistan, kun juoksin vauhdilla pallon perässä ja hupsista, äkkiä löysin itseni jäältä pitkin pituuttani. Olin törmännyt LC Hämeenkyrön vantteraan puolustaja Matti Yrjölään, joka veljellisesti ojensi kätensä auttaen taas minut pystyyn ja peliasentoon. Nuorisovaihdossa oli Jouko Pitkäsen poika Juhani, joka matkalta palattuaan kävi kertomassa matkakokemuksistaan ja toi samalla vitriiniimme paikallisen klubin viirin.

Hyvin merkittäväksi vuosittain toistuvaksi toimintamuodoksi vakiintui Lions-Qvest –ohjelman mukainen opettajien koulutusten kustantaminen. Tässä toimintamuodossa olemme harrastaneet yhteistyötä vuosikymmeniä paikallisen vanhan klubin kanssa.

1990 alkanut vuosikymmenen oli vilkkaan toiminnan aikaa. Valtakunnallinen Punainen Sulka –keräys (Sight First) tuotti yli 50.000 mk. Tämän vuosikymmenen haasteena klubille oli etsiä ja löytää paikalliseen toimintaamme uusia, haastavia varainkeräysaktiviteetteja. Sellaiseksi osoittautui ns. tauluprojekti. Paikalliset taiteilijat maalasivat 4 taulua ja taidekorttia klubin myyntiartikkeleiksi. Hilkka Rantapuun työ oli ”Punainen koulu,” Helmi Koiviolan maalauksessa ”Näkymä keskuspuistosta Eräsen liiketalon suuntaan avautuen,” Eeva Saineen työssä oli ”Ikaalisten kirkko kellotapuleineen” ja Joel Åfeltin taulussa ”Kalmaan pihapiirin ulkorakennukset.” Lions-arvoja noudattaen klubimme on avustanut paikallista Ikaalisten nuoriso-orkesteria luovuttamalla sille rahoitusta uusien soittimien hankintaan. Vuonna 1992 annoimme taloudellista tukea Rahkolassa pidetylle kuvataideleirille. Samana vuotena 1992 julkaistiin Reijo Saarelan toimittama kirja ”Kyrönkankaantie.” Historiallisen tien linjaus kulki Kauhajoen Kauhanevalta Karvian, Kankaanpään, Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueitten halki Tampereelle saakka. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1459 ja raivattuna tienä Hämeenkankaan tie jo vuonna 1556. Tietä levennettiin ja parannettiin ratsu- ja postitieksi ja se toimikin 1645-1675 postitienä Turusta pohjoiseen. Linjalla sijaitsi postitaloja ja kievareita.

Palveluaktiviteetteina olivat mm. sotaveteraanin talon ulkomaalaus Vatulassa, polttopuurankojen kerääminen Patrakanmäen metsiköstä, vanhusten kirkkopyhäkuljetukset, televisioitten lahjoituksia laitoksiin sekä pienkoteihin ja kipupumpun luovutus terveyskeskukseen. 6.5.1993 Samuli Läykki sai klubistamme ensimmäisenä Suomen Melvin Jones –jäsenyyden. Reijo Saarela toimitti muutaman klubilehden nimellä ”Kyrösjärven kippari”. Lehden tavoitteena oli jakaa toiminnallista informaatiota, jotta kuukausikokoukset eivät venyisi kohtuuttoman pitkiksi. Mieleenpainuvaksi jäi Ikaalisissa vuonna 1996 pidetty piirikokous. Tapahtuman järjestelyt, työt ja vastuut jaettiin yhdessä vanhan klubin kanssa.

Ilpo Kulmalan toimittamina julkaistiin Pohjois-Satakunta-lehden kaksi vuosikirjaa. Ensimmäinen 1997 julkaistu oli näköispainos vuoden 1947 tapahtumista ja toinen nimeltä ”Sodan vuodet” ilmestyi heti seuraavana vuonna 1998. Myyntituloilla kartutettiin aktiviteettitiliä.

Vuodesta 1997 lions -toiminnassa mukana ollut ja klubiimme v. 1989 liittynyt lion Antero Sorri sai Melvin Jones –jäsenyyden 12.1.2007. Melvin Jones-jäsenkunnan jäsenyys on suurin kunnianosoitus, jonka säätiö voi myöntää. Jäsenyys myönnetään henkilölle, joka lahjoittaa 1000 dollaria LCIF:lle tai jonka puolesta joku muu tekee lahjoituksen. Tämä LCIF on rekisteröity, ei kaupallinen, verovapaa säätiö, joka kanavoi kansainvälistä avustustoimintaa kaikkialla maailmassa. Jotta voimme palvella, tarvitsemme siihen varoja.

Vuonna 1998 käynnistyi vuosikymmenen toinen Punainen Sulka –keräys, jossa olimme myös vahvasti mukana. Vuosikymmenen lopulla klubin presidenttinä oli Tapani Matintalo. Hän ideoi uuden ja tuottoisan varainkeräysaktiviteetin, musiikki-iltatapahtuman. Tähän hankkeeseen on satsattu menestyksellisesti siitä alkaen ja hyvänä näyttönä aktiviteetistamme on tänäkin iltana tämän juhlahetkemme jatkona alkava musiikki-ilta.

Samana vuonna 1998 raivasimme ja viitoitimme kaupunginhallituksen luvalla suojeluskunnan käytöstä poistetun ampumaradan ampumapenkan ja näyttösuojan ulkoilureitin varressa Kiviniemessä.

2000-luvulla uusia uria avautui edelleen aktiivisen presidenttiveljemme Tapanin aikana, jolloin solmittiin kansainvälinen ystävyysklubisopimus Viron Palamusen klubin kanssa 5.5.2000. Ystävyystoiminta ei ole jäänyt paperitiikeriksi, vaan kanssakäymistä ja kahdensuuntaisia vierailuja on toteutettu säännöllisesti. Palamusen kunta juhli 775-vuosijuhlaansa vuonna 2009. Klubimme sai juhlaan vierailukutsun ja juhlallisuuksiin osallistuivat Juhani Haveri ladynsa Paulan kanssa sekä Reijo Saarela. Tänään tässä omassa juhlassamme on ystäväedustus LC Palamusen klubista.

Head Palamuse sõbrad. Meil on suur rõõm, et saame koos teiega juubelid pidata. Möödunud kümme sõpruse aastat on sisaldanud palju külaskäike teineteise juures. Me oleme saanud tutvuda teie tegemistega ja külastada teie kodusid. Teineteise isiklik tundmaõppimine ja mõtte vahedus on tähtis osa Lions-klubi tegevusest. Ma loodan, et seda tähtsat teineteise tundma õppimise ja mõttevahetuse tööd saame jätkata ga tänä õhtul Ikaaliste linnas. Ma lootan, et teil ei hakka meiega igav, ja soovin meile kõigile head pidu!

Ryhmä klubiveljiämme on innostunut keilailusta siinä määrin, että hankittuja taitoja on haluttu mitata aina Lions-liiton keilailun Suomen mestaruuskilpailuissa asti. Nämä kisat ovat tuottaneet klubillemme kultaa ja kunniaa. Vuonna 2006 Kotkasta tuli SM-kultaa nelimiehisjoukkueella Arto Anetjärvi, Ilmo Kalli, Risto Aitto-oja ja Seppo Niemi. Samalla joukkueella mestaruus uusiutui seuraavana vuotena Kokkolassa. Vuonna 2008 saatiin parikilpailun SM-hopeamitali Sepon ja Riston ansiosta ja henkilökohtaisessa kilpailussa Seppo sai pronssia.

Uutena urheilullisena lajina toimintaamme tuli osallistuminen SM kirkkovenesoutuihin, joista saavutuksina ovat olleet SM hopea ja pronssi. Soutajina ovat olleet veljien lisäksi myös ladyt.

Ns. hukkaamispäivä on ollut toiminnassamme säännöllisesti mukana. Koska siitä on juhlassamme erillinen tarina, ei tässä historiikissa näitä arvoituksellisia sanoja avata tämän enempää.

Muistiin painuva matka tehtiin toukokuussa 2009 Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Matkan huipennuksena oli keväisessä ulkoilmassa kirkkopuistossa äitienpäivänä vietetty lauluesitys ja ruusukukitus ladyille, jotka niin monta kertaa ovat joutuneet tämän harrastuksen parissa kokemaan yksinoloa puolison lähtiessä Lions-toiminnan moninaisiin rientoihin.

Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku on vahva perinne sotiemme puolesta kaatuneitten muistopatsaalle. Tässä kunnianosoituksessa Lions –järjestöt kautta maan ovat vahvasti mukana. Meillä Ikaalisissa käytännöksi on tullut laskea molempien klubien yhteinen seppele sankarivainajien muistoa kunnioittaen.

2010-luvulla Uusi vuosikymmen alkoi klubin historiassa merkittävällä tunnustuksella, sillä vuodesta 1973 alkaen, ensin LC Konnevedellä ja sittemmin vuodesta 1994 alkaen meidän klubissamme aktiivisesti vaikuttava lion Olavi Haapaniemi lyötiin 4.3.2010 ritariksi numerolla 1035.

Koko maailmaa järkytti saarivaltio Haitin tuhoisa maanjäristys v. 2010. Pelastus-, raivaus- ja jälleenrakennustoiminnassa tarvittiin runsaasti kansainvälistä apua. Oma klubimme antoi taloudellista apua Suomen Lions-liiton ja kansainvälisen lionsjärjestön välittämänä tähän kohteeseen.

Oman paikkakuntamme vanhuksiakin on muistettu raivaamalla Jyllin Kodin metsikköä ja saatu näin avatuksi näkymä kauniille Kyrösjärvelle. Keilailussa menestystahti on edelleen jatkunut, SM- mestaruuksia ja palkintosijoja on tullut entiseen malliin. V. 2010 Heinolasta tuli SM-kultaa samalla nelimiehisjoukkueella. SM-kultaa saavutettiin myös parikilpailussa joukkueella Arto ja Risto ja henkilökohtaisessa kilpailussa hopealle sijoittui Arto.

Olemme järjestäneet klapien pilkkomisaktiviteetin iäkkäälle vanhukselle. Ikaalisten Vahosta on noussut Suomen naishiihdon nuori supertähti Krista Lähteenmäki. Hän saavutti vuonna 2011 nuorten maailmanmestaruuden ja oli vuonna 2012 Tour De Ski –hiihtosarjan paras suomalainen hiihtäjä. Tämän johdosta klubimme on muistanut menestyshiihtäjää rahastipendillä.

Kuluvan juhlavuotemme Lions-liiton kotimaisena teemana ovat sanat ”Vastuu on minun.” Tämän teeman tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kasvua ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Olemme klubina antaneet taloudellista tukea sille työlle, jota Ikaalisissa tehdään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi.

Lopuksi Neljäänkymmeneen vuoteen mahtuu paljon tapahtumia. Niin paljon, että pienessä ajassa vain osan ehtii niistä tuomaan esille. Tätä vapaaehtoista työtä ovat näitten vuosikymmenten kuluessa olleet toteuttamassa yhteensä 106 paikkakunnan tervettä miestä. Voimme ymmärtää, että sellainen joukko on saanut omalla ratakierroksellaan mittavia tekoja aikaan. Meitä on nyt tällä hetkellä klubissamme 31 veljeä. Me jatkamme työtä – me jatkamme palvelua. Haasteita riittää, sillä maailma ei tule koskaan valmiiksi.

Meidän rinnallamme ovat aina olleet omat puolisomme, rakkaat ladymme. He ovat meidän kannustajiamme ja meidän evästäjiämme. Heille tahdomme tänään lausua nöyrän ja lämpimän kiitoksemme.

Juhani Haveri

sekä historiikkityöryhmän muut jäsenet Olavi Haapaniemi, Juhani Läykki ja Reijo Saarela.