Tätä on lionstoiminta

Lionstoiminta on lionsklubin muodostamassa yhteisössä tehtävää vapaaehtoistyötä omalla paikkakunnalla ja yhdessä muiden lionsklubien kanssa kotimaassa ja koko maailmassa.

Vapaaehtoistyön lisäksi lionsklubit kehittävät jäseniään tarjoamalla jäsenilleen koulutusta ja verkostoitumisen mahdollisuuksia muihin klubeihin niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Lionsklubien muodostamaan yhteisöön kuuluu Suomessa noin 870, Euroopassa 9.600 ja maailmassa 45.900 klubia.

Suomen lionsklubit avustavat palvelullaan ja rahalahjoituksillaan kotimaansa ja maailman apua tarvitsevia arviolta 4-5 miljoonalla eurolla vuodessa. Maailmassa klubit tekevät arviolta 100 miljoona tuntia vapaaehtoistyötä ja lahjoittavat noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomalaiset ovat erityisesti kunnostautuneet lionstoiminnan levittämisessä Itä-Eurooppaan. Olemme perustaneet ensimmäiset klubit Unkariin, Viroon, Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan.

 

Lionstoiminnan synty

Lionsjärjestö, “The International Association of Lions Clubs” perustettiin 7.6.1917 Chicagossa, Yhdysvalloissa. Järjestön perustaja oli chicagolainen vakuutusmies Melvin Jones. Kantavana ideana oli liikemiesklubin aktiivisuuden suuntaaminen myös hyväntekeväisyyteen. Järjestön tunnuslauseeksi muotoutui iskulause

 

”We serve – Me palvelemme ­–Vi hjälper”

 

Järjestö laajeni parissa vuodessa Kanadaan ja Kiinaan. Sen jälkeen mukaan tulivat Keski- ja Etelä-Amerikan maat.

Tänä päivänä kansainväliseen lionsjärjestöön kuuluu 208 maata tai itsehallinnollista aluetta. Lioneja on maailmassa 1.400.000. Lionsjärjestö on yksi YK:n peruskirjan allekirjoittajista ja se on talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) jäsen.

Yritykset valitsivat vuonna 2007 Lions-järjestön parhaimmaksi yhteistyökumppanikseen (Financial Times 2007). Järjestö oli paras rahankäytön luotettavuudessa, avustusohjelmien toteuttamisessa, sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä, ohjelmien soveltuvuudessa ympäröivään yhteisöön sekä tukijoidensa tavoitteiden ymmärtämisessä.

 

Lionstoiminta Suomessa

Euroopan ensimmäinen lionsklubi perustettiin Tukholmaan vuonna 1948.

Suomeen Lions-toiminta tuli 14.8.1950. Silloin perustettiin maan ensimmäinen lionsklubi, LC Helsinki-Helsingfors. Suomi oli maailman 29. lionsmaa. Suomen lionstoiminnan perustajana pidetään kanadansuomalaista matkatoimiston omistajaa Arne Ritaria, joka järjesti matkoja Helsingin Olympialaisiin ja samalla kokosi joukon suomalaisia perustamaan ensimmäistä lionsklubia.

Seuraavina vuosikymmeninä lionsjärjestö kasvoi yhdeksi maamme suurimmista vapaaehtoistyötä tekevistä järjestöistä.

 

Suomen Lions-liitto

Suomen lionsklubit perustivat 24.10.1960 valtakunnallisen kattojärjestön, Suomen Lions-liitto ry:n hoitamaan klubien valtakunnallista yhteistyötä, maanlaajuisia kampanjoita ja tukemaan klubien toimintaa.

 Liitto järjestää nuorisovaihtoa, kouluttaa ja valmentaa sekä vastaa Suomen lionsklubien kansallisista ja kansainvälisistä aktiviteeteista ja yhteistyöstä.

Lions-liitto harjoittaa myös julkaisutoimintaa. Lions-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja sen levikki on reilu 26.000. Lisäksi liitto ylläpitää nettisivustoa.

Suomen Lions-liitto kuuluu kansainväliseen -järjestöön.

 

Jäsenistö

Suomessa toimi 870 lionsklubia, joissa on yhteensä 20.800 jäsentä. Jäsenistä naisia on noin 24 %.

Lionien nuorisojärjestönä toimivia Leo-klubeja on Suomessa 22 ja niissä noin kaksisataa 12–30-vuotiasta jäsentä.

 

Mistä Suomen lionit tunnetaan?

Suurin osa Lionsklubien palvelutyöstä tapahtuu omalla paikkakunnalla, omassa lähiyhteisössä.

Tyypillisiä aktiviteetteja ovat nuorten harrastusten tukeminen (esim. partiotyö), vanhusten auttaminen esim. remontoinnilla, polttopuiden hankinnalla ja kuljetuksin, lähiympäristön kunnostus, veteraanien tukeminen, konserttien ja muiden yleisötapahtumien järjestäminen jne.

 

Aktiviteetit

Kaikille Suomen Lions-klubeille yhteisiä aktiviteetteja ovat mm:

 

Nuorisovaihto

Suomen Lionsklubit lähettävät vuosittain noin 300 nuorta nuorisovaihtoon perheisiin eri puolille maailmaa. Vastaavasti Suomen Lionsklubit vastaanottavat 200–300 nuorta muualta maailmasta nuorisoleireille ja vierailuun suomalaisissa perheissä.

 

Lions Quest

Lions Quest on Lions-järjestön maailmanlaajuinen ohjelma kouluikäisten nuorten elämän hallinnan tukemiseksi. Suomen Lionsklubit ovat kouluttaneet yli 16 000 opettajaa toteuttamaan ohjelmaa Suomen kouluissa.

Lions Questin tavoitteena on opettaa nuorille oman elämänhallinnan taitoja, vahvistaa sosiaalisuutta ja nuoren itsetuntoa, kasvattaa toisen kunnioittamiseen, välittämiseen, vastuun ottamiseen ja huolehtimiseen sekä antaa eväitä ristiriitojen hallintaan.

Lasten turvallista netinkäyttöä opettava Vastuu on minun -projekti on Lions Quest –ohjelman osa.

 

Rauhanjuliste- ja esseekirjoituskilpailu

Joka vuosi Suomen Lionsklubit kutsuvat oman toiminta-alueensa 11–13-vuotiaita koululaisia mukaan kansainväliseen rauhanjulistekilpailuun. Kilpailun voittaja saa palkintonsa vuosittain YK:ssa vietettävänä Lions-päivänä. Rauhanjulistetöitä on julkaistu mm. YK:n postimerkeissä. Näkövammaisten nuorten on mahdollisuus osallistua kilpailuun esseekirjoituskilpailun kautta.

 

Leot

Leot ovat Lionsklubien oma maailmanlaajuinen nuorisoaktiviteetti. Toiminta tapahtuu Leo-klubeissa, joita tukevat ja auttavat niiden perustajina toimineet Lionsklubit. Leot ovat 12–30-vuotiaita nuoria henkilöitä. Leo-toiminnan tavoitteena on kasvattaa nuoria palveluun sekä antaa klubien jäsenille tilaisuuksia kehittää itseään ja saada kokemusta johtamis- ja palvelutehtävissä.

 

Keräykset

 

Katastrofiapu

Suomen Lions-liitolla on oma katastrofirahasto, jonka kautta Lionsklubit lahjoittavat rahaa äkillisten katastrofien sattuessa. Viimeksi on lHaitin maanjäristyksen uhreille ahjoitettu 200.000 €.Suomalaisten klubien lahjoitusvaroin sinne on rakennettu 12 taloa kotinsa menettäneille. Vuoden 2004 tsunamikatastrofiin kerätyillä klubien lahjoituksilla rakennettiin 20 taloa.

 

Punainen Sulka ja Sight First

Punainen Sulka on Suomen Lionsklubien valtakunnallisten varainkeräysten tuotemerkki. Punaisen Sulan merkeissä on järjestetty kuusi valtakunnallista keräyskampanjaa. Sight First vuorostaan on kansainvälisen Lions-järjestön ohjelma, jolla kerätään varoja näönsuojeluun kehitysmaissa.

Lionien tuki oli ensiarvoisen tärkeää rakennettaessa Kuurosokeiden Toimintakeskusta Tampereelle 1984. Toimintakeskuksen tukeminen jatkuu edelleen.

Suomessa toteutetut Punainen Sulka ja Sight First varainkeräyskampanjat

Vuosi		Kampanja	Kohde	Tulos	Tulos 2009	Klubeja	Lioneja
					rahassa
1972		Punainen Sulka	Syöpä	0,9 milj. €	6,0 milj. €	561	17256
1975		Punainen Sydän	Sydänsairaat	1,8 milj. €	8,1 milj. €	605	19658
1984		Punainen Sulka	Sotaveteraanit	4,5 milj. €	8,4 mill. €	768	26231
1990		Punainen Sulka	Vammaiset	4,1 milj. €	5,7 milj. €	838	28770
1994		Sight First	Kv. näönsuojelu	0,7 milj. €	0,9 milj. €	876	28665
1999		Punainen Sulka	Vanhukset	5,4 milj. €	6,4 mill. €	919	28427
2006		Punainen Sulka	Lapset ja nuoret	3,8 milj. €	4,1 milj. €	953	26835
2008		Sight First II	Kv. näönsuojelu	1,8 milj. €	1,8 milj. €	954	26079

 

Yhteistyöhankkeita Suomessa ja muualla

Lionsklubien yhteiset projektit alkoivat Suomessa 1954, jolloin pääosin lionien keräämin varoin perustettiin Suomen Silmä- ja Kudospankkisäätiö. Neljä vuotta myöhemmin järjestettiin tempaus partiotoiminnan tukemiseksi. Se tuotti neljä miljoonaa silloista markkaa ja summalla saatiin Partiosäätiö alkuun.

Tämän jälkeen valtakunnalliset varainkeräyshankkeet toteutettiin Punaisen Sulan tuotemerkillä.

 

Suomen lionsklubien kotimaisia projekteja ja tapahtumia 2000-luvulla ovat olleet:

• Digiprojekti, jossa sadat lionit asensivat digiboksin lähes 10.000 ikäihmisen televisiovastaanottimiin ja antoivat neuvontaa kirjastoissa noin 5000:lle
• Koulukaveriprojekti
• Auditointi
• Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-kampanjan lipaskeräykset 2010 – 2011 ja 2013
• Nuorisobändikilpailu, SKEBA - Nuorten bändiskaba
• Lasten turvapäivä vuosittain Lions-liiton vuosikokouksen yhteydessä
• Yhteistyö Invalidiliiton kanssa vammaisten henkilöiden auttamiseksi
• Vastuu on minun - lasten turvalliseen netinkäyttöön ohjaava hankje

 

Yhteiset projektit muiden pohjoismaiden lionien kanssa:

• Orkester Norden: on vuosittain harjoitteluleirille koottava täysi sinfoniaorkesteri, jossa soittavat 17–25-vuotiaat pohjoismaiset nuoret soittajat. Orkesterin alkuvaiheessa kapellimestarina toimi pitkään Okko Kamu. Pohjoismaiden Lionsklubit antavat orkesteriin valituille soittajille stipendit.

 

Projektit Itä-Euroopassa:

• 1990 Koti vammaisille lapsille Gorsowiin, Puolaan
• 1993 Hoitokoti psyykkisesti sairaille Blachowniaan, Puolaan
• 1994 Kooliatlas, ensimmäiset vironkieliset maailmankartat Viron kouluihin
• 1995 Lastenkoti Moskovan Friazinoon, Venäjälle
• 1999 Psyykkisesti sairaiden hoitokoti Daugavpilsiin, Latviaan
• 2000 Koti katulapsille Daugavpilsiin, Latviaan
• 2001 Kuntoutuskeskus Vilnaan, Liettuaan
• 2003 Maarjaküla – koti vammaisille lapsille Tarttoon, Viroon
• 2005 Hoitokoti syöpäsairaille lapsille Minskiin, Valko-Venäjälle
• 2006 Casa Minunata, vammaisten valmennuskeskus Oradeaan, Romaniaan.

 

Projekteja kehitysmaissa ja lähialueilla:

• 1987 Clinica oftalmologiga Finlandia, Silmäklinikka Ecuadoriin, Peruun
• 1993 Kamerunin kaivot, 150 syväkaivoa pumppuineen Kamerunin maaseudulle
• 1990- Sri Lankan kummilapsiprojekti, 1700 lapsen koulunkäynnin rahoittaminen
• 2010 Silmäsairaala Ratnapuraan, Sri Lankaan.

 

Työ veteraanien hyväksi

• Peruskalliosta-kampanja 1980, jolla tuettiin Kaunialan sotavammasairaalan rakentamista 1,3 miljoonalla markalla
• Punainen Sulka 1984, jolloin luovutettiin veteraanijärjestöille 26 miljoonaa markkaa
• Pohjolan Punainen Sulka 1999 veteraaneille ja vanhuksille. Sen 30 miljoonan markan tuotosta puolet jaettiin veteraaneille veteraanijärjestöjen ja lionsklubien kautta
• Lions Club Kauhavan käynnistämä Viron veteraanien kuntoutuskeräys, 2,6 miljoonaa markkaa, jolla kaikki Viron Suomen pojat saivat kuntoutusviikon Suomessa
• Viron Suomen poikien kummiaktiviteetti, jolla kaikilla virolaisilla veteraaneilla tai heidän omaisillaan on säännöllinen avustustuki suomalaiselta lionsklubilta
• Veteraanikeräyksien tukeminen, jossa Lionsklubit ovat vastanneet suurelta osin varusmieskerääjien autokuljetuksista
• Veteraanien perintö – kirjasen levittäminen Suomen oppilaitoksiin.

 

Lionit palvelevat huomennakin

Lions-aatteen peruspilarit ovat palvelumissio, työ lähiyhteisössä, yhteistyö kotimaan ja maailman Lionsklubien kanssa sekä jäsenten kehittymisen tukeminen. Ne ovat Lions-toiminnan perussisältö huomennakin.

Jatkossa työ nuorten hyväksi yhdessä heidän kanssaan nousee keskeisempään asemaan, ja toteutamme entistä enemmän projekteja myös kehitysmaissa.

 

Lionsklubit ovat muuttuneet perinteisistä liikemiesyhteisöistä naisklubeiksi ja perhe-klubeiksi. Naisten lukumäärä järjestössä kasvaa voimakkaasti.

Lionsklubi tarjoaa tänä päivänä naisille ja miehille mahdollisuuden auttaa lähimmäisiään ja kehittää itseään kyvykkäässä, innovatiivisessa ja ihmisen kehittymistä tukevassa ystäväpiirissä.