Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-N
LC Helsinki /
Kallio
YKSI YHTEINEN LÄMPÖ - 05.02.2012 Kallion kirkolla
Jo perinteeksi muodostunut lapsille tarkoitettu Yhteisvastuu-talvitapahtuma alkoi veljien ja Kallion kirkon Yhteisvastuu-tiimin siskojen kokoontumisella puistoalueella klo 11:00 sovitusti. Veimme ensin LC Helsinki/Kallion arpajaispalkinnot Seurakuntasalille, missä palkinnot otettiin iloisina vastaan. LC Helsinki/Hakaniemi oli auttamassa Seurakuntasalissa järjestelyissä. Veljemme Juha Rantanen ja Heinon tukku Oy olivat valmistaneet kolme kappaletta upeita ruokakoreja. Korien sisältö oli käsin kerätty ja niitä oli kolmea eri kokoa. Suurin oli tarkoitettu pääpalkinnoksi. Sinisen nauhakoristelun oli presidenttimme Reijo Taalikka tehnyt omin miehen kätösin! Veli presidentti oli estynyt saapuvaksi tilaisuuteen polveen kohdistuneen hoitotoimenpiteen johdosta. Hän lähetti kuitenkin lämpimät terveiset kaikille YV-tiimiläisille!
Kello 11:15 saapui musta-valkean-ruskea Hali-Berni Betha-koira, seitsenvuotias ilopilleri ja lumen rakastaja. Muut Hali-Bernit olivat ymmärrettävästä syystä kokeneet pakkastason koiran tassuille ylivoimalliseksi esteeksi. Hali-Bernillä oli asunaan pieni punainen fleece kylkilämmittimenään ja ja meillä YV-tiimiläisillä oli valkea liivi YV-tekstein. Ohutkin liivi lämmittää, kun teksti on oikein.Tällä kertaa me Leijonatkin pukeuduimme niihin emmekä perinteisiin keltaisiin Leijona-klubiliiveihimme. Kirkon YV-Messun päättyessä alkoivat ihmiset tulla kirkosta pariovien kautta ulos ja ovella heitä oli vastalla Hali-Berni hatulla? varustettuna lady Virpi Ritala tarjoillen tulijoille kuumaa mehua. Mehu olikin tarpeen. Makkaran paistoa ei tänä vuonna ollut vaan panostettiin siihen, että ihmiset tulevat Seurakuntakodille syömään ja kahvia juomaan. Paikalla kävi myöskin Hali-Terrieri.
Ensi tuntumana tuntui vahvasti, että posket jäätyvät, pian asiaa ei enää huomannutkaan (vitsi). Mikkelissä oli Helsingin palolaitoksen ja Kallion palolaitoksen paloesimiehen Hannu Sormusen mukaan -35 astetta C. Lapsien iloksi paikalle tuli kaksikin paloautoa. Ensimmäinen piti sisällään ruiskukalustoa ja toinen myöhemmin saapunut piti sisällään kolari- ym. pelastustoimien tavaraa ja erikoisia laitteita. Mielenkiintoa oli ja kysymyksiä esitettiin. Vastaukset olivat moninaiset ja varsin laajat. Saimme tietää, miten Metron kiskot maadoitetaan tai raitiovaunu nostetaan laajenevalla paineilmamatolla ilmaan ja miksi letkuja on niin montaa eri kokoa. Paloautojen sisäinen järjestys kieli hyvästä suunnittelusta ja varmastikin moninaisiin tehtäviin soveltuvasta ammattimaisesta kalustosta ja otteesta. Tekniikka kiinnostaa aina. Pieni Hertta tyttö sai palomiehen keltaisen kypärän päähänsä. Ilme kertoo kaiken (saimme luvan kuvan julkaisuun sivuillamme).
Kylmä sää varmastikin vaikutti siihen ettei lapsia ollut niin paljon, kuin viime vuonna. Silti paikalle oli löytänyt kymmenkunta pelotonta pakkaskestävää lasta. Toimintarastit olivat tänä vuonna saaneet uuden ilmeen. Rasteina olivat Kid's vetopulkka, SYHTIESUUTSAV-tekstin selvittäminen, reppuselkä, pussihyppelyä ja köydenvetoakin. Vetorastin pulkka~hevosvoimavastaavina toimivat veljet Pertti Roti ja Markus Salonen. Ehkäpä meidän niin möreä äänemme ja pullea talvitoppausolemuksemme hivenen vaikutti rastin toimintaan, saattaapa ehken olla jopa niin, että olimme sen verran peloittava ilmestys, että eräskin lapsi käveli umpihankeen pensasaidan viereen "karkuun". Pulkkamoottorin toiminta oli mukavasti synkroonissa ja saimme yhden lapsen lentämään pulkastakin. Tätähän sinä toivoit? (lainaus Usko Eevertti Luttiselta).
Näytti kokonaisuudessaan kuitenkin siltä, että sää ei siltikään vaivannut, lapsilla oli kivaa ja meillä vähän varttuneemmillakin. Ulkoilu kauniina aurinkoisena päivänä ei tee pahaa sielulle. Kävimme tapahtuman lopuksi katsomassa Kallion kirkon sisäremonttia. Alttarin helmikaaristo oli peittynyt rakennustelineisiin ja valkeisiin suojavaatteisiin. Kumma kyllä, rakenteen mekaaninen harmonia toimi niin ettei siihen oikeastaan kiinnittänyt oikeasti mitään erityistä huomiota. Tilaisuus oli ohitse ja pakkasimme tavarat ja veimme ne kerhotilaan ja odotus oli ohi: "Kahvi-Kaisojen" hernekeitto lautasellinen kuumana edessä. Eräs asiakas olikin jo sanonut, että tämä oli parempaa hernekeittoa kuin Armeijassa. Paljon luvattu. Piti paikkansa. Sinappisen lihaisesta hernekeitosta voisikin kirjoittaa ihan oman artikkelin. Suuressa padassa tehty, paksu hernekeitto kylmänrapean päivän jälkeen - hienoa! (ja laskiaishillopullat!).
Itse ostin arpajaisista kolme arpaa ja voitinkin niillä kaikilla. Kerroinkin kaikille salissa, että voitin Owe Wikströmin Häikäisevä pimeys (Näkökulmia hengelliseen ohjaukseen)/Kirjapaja * Minerva 2002 ja tuikun sen lukemiseksi häikäisevänä pimeydessä ja Presidentti-kahvipaketin lämmittävää kahvihetkeä varten kirjaa lukiessani. Presidentti-kahvia Presidentin valinnan päivänä (2. äänestyskierros). Kerkesimme toki äänestämäänkin. Lady Virpi voitti kauniin hopeaisen kaulaliinan. Aika bling liina! Veli Pertti voitti suihkukengät ja muutakin. Katsoimme toki arpaiset ja palkintomme saivat uuden kodin. Miellyttävä talvipäivä, miellyttäviä ihmisiä.
YV-rikkaudet muistiin merkinneenä,
Juha-Markus :-) ja Pertti ja Virpi
