Koskenkoti

Rahaton yhdistys rakennutti kerrostalon

 

Koskenkoti ry:n perustamisesta 40 vuotta

 

Useimmat valkeakoskelaiset tiennevät, että Koskenkoti on se kaksitorninen kerrostalo Tallinmäessä, Tallikadun ja Roopenkadun kulmassa. Paljon vähemmän on niitä, joille Koskenkodin synty ja tausta on tuttua. Talo valmistui keväällä 1974, mutta Koskenkoti ry perustettiin jo 19.9.1967. Siitä on nyt 40 vuotta.

Ensimmäinen neuvottelutilaisuus yksityisen vanhainkodin perustamisesta Valkeakoskelle pidettiin Valkeakosken Soroptimistien aloitteesta 5.9.1967. Ammattikoululla 19.9. pidetyssä perustavassa kokouksessa edustettuina olivat Soroptimistien lisäksi Valkeakosken Rotaryklubi, lionsklubit Valkeakoski ja Valkeakoski/Sääksmäki, Round Table-24 ja Ladys Circle-4.

 

Aluksi vuorineuvoksetar Tellervo Walden selosti ajatusta yksityisestä vanhainkodista. Valkeakosken Sanomien mukaan rouva Walden oli kertonut Raha-automaattiyhdistyksen maksavan tällaisten vanhuksille tarkoitettujen kotien käytännöllisesti katsoen kaikki rakentamiskustannukset, jopa kalusteetkin. Vastaavanlaisia yksityisiä vanhainkoteja oli koko maassa tuolloin jo 48, lähimmät Toijalassa ja Pälkäneellä.

 

Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Lotilan ammattikoulun juuri eläkkeelle jäänyt rehtori V. P. Suihko ja jäseniksi rouva Tellervo Walden, terveydenhuollon tarkastaja Liisa Innilä, pankinjohtaja J. A. Paavola, kaupungininsinööri Veikko Urrila, rehtori Esko Kärkkäinen, johtaja Yrjö Rinne, sosiaalijohtaja E. J. Valkama ja pankinjohtaja Pertti Paasio.

Talohankkeen vahvana tukena oli myös vuorineuvos J. W. Walden. Siitä kertoo sekin, että jo yhdistyksen perustavassa kokouksessa puheenjohtaja saattoi ilmoittaa Yhtyneiden Paperitehtaiden lahjoittaneen talolle tontin Salomaantieltä.

 

Koskenkoti ry:n nykyinen puheenjohtaja Anja Peräkääly toteaa, että idea vanhusten palvelukodin rakentamisesta oli syntyessään paljon aikaansa edellä, jos ajattelemme nykyisiä palvelutaloja. Talostahan piti tulla täyden palvelun koti iäkkäille ihmisille.

 Sääntöjen mukaan "Yhdistyksen tarkoituksena on valmistaa Valkeakosken kaupungista ja sen lähiympäristöstä sekä tilan salliessa muualtakin oleville vanhuksille tilaisuus asunnon, ravinnon ja hoidon saamiseen tätä tarkoitusta varten itsekannattavaisuuden periaatteella perustetussa kodissa … sekä huolehtia myös vanhusten henkisestä viihtyisyydestä tässä kodissa."

Aivan näin ei käynyt. Raha-automaattiyhdistyksen kiinnostus vanhusten palvelutalojen rahoittamiseen oli hiipunut ja valtion arava-lainan ehdot estivät palveluiden toteutumisen. Kun rahoituksen runkona oli nimenomaan arava-laina, talosta tuli iäkkäille tarkoitettu normaali vuokratalo.

 

Rahaton rakennuttaja

 

Rahaa rakentamiseen pyrittiin alkuvuosina hankkimaan monenlaisin keräyksin ja tempauksin häränpaistoa myöten. Niillä pääomaa kertyi kuitenkin vain muutamia tuhansia markkoja. Vuodet kuluivat ja neuvotteluja RHY:n ja asuntohallituksen kanssa käytiin lukuisia.

Asuntohallitus katsoi Salomaantieltä saadun tontin sijainnin liian syrjäiseksi. Yhtyneet Paperitehtaat vaihtoi sen keskeisempään. Samalla arkkitehti Pekka Saareman laatimat piirustukset menivät uusiksi. Nekin olivat valmiina ja jopa urakkasopimukset tehtynä, kun keväällä 1972 kävi ilmi, ettei odotettua rahaa saadakaan enempää Raha-automaattiyhdistykseltä kuin asuntohallitukseltakaan.      

Kesäkuussa asuntohallitus kuitenkin tiedusteli, saako yhdistys kaikki asiat kuntoon niin, että rakentaminen voisi alkaa saman vuoden marraskuussa. Paperit piti jättää viimeistään 15.11.1972. Päivää sitä ennen paperit jätettiin.

Asuntohallitus vaati suunnitelmiin vielä huomattavia muutoksia. Talosta piti tulla nimenomaan vuokra-asuntotalo ilman erityisiä palveluita ja niin ruokailu- kuin hoitopalvelutkin putosivat pois. Ruokasali, jota aluksi kutsuttiin televisiohuoneeksi, piirustuksiin kuitenkin onneksi jäi.

Korjattujen papereiden piti olla Asuntohallituksessa 27.11. mennessä ja töiden alkaa kolmen päivän kuluessa. Näin tapahtui. Hallituksen puheenjohtaja V. P. Suihko kaivoi itse lapiolla kuopan maahan ja ilmoitti, että työt on aloitettu omin voimin. Se meni läpi ja kun uudet urakkasopimukset saatiin valmiiksi, myös rakennustyöt alkoivat. Talo valmistui maaliskuussa 1974.  

Koskenkodin rakennustoimikunnan puheenjohtajana oli apulaiskaupunginjohtaja Veikko Urrila ja jäseninä opetusneuvos V. P. Suihko, rouva Tellervo Walden, pankinjohtaja Pertti Paasio ja varatuomari Pentti K. Koskinen sihteerinä. Työmaan valvojana oli rakennusmestari Reino Lehtonen, joka vuodesta 1975 on toiminut talon isännöitsijänä..

 

Arvokas talo hyvällä paikalla

 

Talo tuli maksamaan 2,1 miljoonaa silloista markkaa (noin 2 milj. euroa). Talossa on 60 asuntoa, yksi alun perin talonmiehen asunnoksi varattu kaksio ja muut yksiöitä. Yhteisiä tiloja ovat muun muassa ruokasali, kaksi saunaa ja tarpeelliset varastotilat. Suksivarastokin alkuperäisissä piirustuksissa on, mutta siihen tarkoitukseen tilaa ei liene koskaan käytetty.

Rakennustyö oli hyvin rohkea hanke, olivathan yhdistyksen omat rahavarat täysin olemattomat, muutamia lähin

järjestöiltä ja yksityisiltä lahjoituksina saatuja tuhansia markkoja.

Talo rakennettiin lainarahalla. Valtion arava-lainaa oli 750.000 mk, Valkeakosken kaupungilta 150.000 mk ja pankeista 1.108.000 mk. Valkeakosken kaupunki tuki rakennushanketta vuonna 1972 100.000 markan lahjoituksella ja Säteri Oy vuonna 1974 120.000 markalla. Raha-automaattiyhdistykseltä yhdistys sai lainojen hoitoon alkuvuosina yhteensä 305.000 mk.

Palvelujärjestöjen rahallinen panos hankkeen toteutuksessa ei ole ollut suuri, mutta henkinen panos niin rakennusvaiheessa, asukkaiden viihtyvyyden parantamisessa kuin edelleen Koskenkoti ry:n hallinnossakin on ollut merkittävä.

Jo useita vuosia Koskenkoti ry oli täysin velaton yhdistys. Nyt velkaa kuitenkin on, sillä viime vuonna otettiin lainaa talon suureen julkisivu- ja ikkunaremonttiin. Toisen saunan remontoi LC Valkeakoski kaksi vuotta sitten 10.000 eurolla ja mittavalla talkootyöllä juhlistaen sillä 50-vuotista toimintaansa.

 

Liian suuri hallitus

 

Palvelujärjestöjen lisäksi Koskenkoti ry:n jäseninä oli alkuvuosina useita kymmeniä yksityishenkilöitä. Jäsenyys oli lähinnä muodollista, sillä hallintoon he eivät juuri osallistuneet. 15-jäsenisessä hallituksessa olivat edustettuina palvelujärjestöt, kannattajajäsenet Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Säteri Oy sekä kolmella edustajallaan Valkeakosken kaupunki, olihan hankkeessa kaupungin lainarahaa.

Suuren hallituksen saaminen kokouksiin oli työlästä ja varsinkin kaupungin edustajien aktiivisuus hiipui vuosien myötä. Jo vuonna 1997 sosiaalipäällikkö Paavo Leskelä Yhtyneiltä teki aloitteen sääntöjen uudistamiseksi ja hallituksen koon pienentämiseksi. Leskelän mukaan "Kaikki jäsenet eivät taida tietääkään kuuluvansa hallitukseen, koska heitä ei ole näkynyt aikoihin kokouksissa."

Leskelä piti tärkeänä muuttaa sääntöjä niin, ettei ulkopuolisten tekemä yhdistyksen johdon ja samalla talon "kaappaus" olisi mahdollista. Silloisten sääntöjen aikana se olisi ollut hyvin helppoa. Vuosikokouksissa kävi vain muutama henkilö järjestöistä, yksityisistä henkilöjäsenistä vuosiin ei yksikään.

Muutama vuosi myöhemmin Koskenkoti ry:n sääntöjä uusittiinkin siten, että yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä vain yhteisö. Nyt hallituksen muodostavat Valkeakosken Soroptimistien ja kolmen lionsklubin ja edustajat. Enää kaappaus ei ole mahdollinen.

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Anja Peräkääly ja jäseninä Leena Tolkki soroptimisteista sekä leijonista Esa-Pekka Laakkonen, Hannu Mäkelä, Hannu Puntila (varapj.), Aulis Saarinen, Seppo Serkola ja Timo Täyränen, kaksi kustakin klubista.

 

Virikkeille kysyntää

 

Koskenkoti ja sen asukkaat ovat vuosien varrella olleet järjestöjen palveluaktiviteettien kohteena useasti. Pikkujoulun klubit ovat järjestäneet vuorovuosin, samoin kirkko- ja muita kyytejä sekä erilaisia tilaisuuksia, kuten seurakuntakin. Järjestöt ja myös monet yritykset ovat vuosien mittaan muistaneet Koskenkotia monenlaisin esinelahjoituksin viihtyvyyden lisäämiseksi.

Myös erilaista viriketoimintaa on pyritty järjestämään, mutta vapaaehtoisista vetäjistä on todella puutetta.

Anja Peräkääly kertoo, että viime keväänä mietittiin kaupungin sosiaalitoimen edustajien kanssa, voitaisiinko yhdessä järjestää jonkinlaista virike- tai päiväkerhotoimintaa. Sopiva tila, ruokasali, talossa jo olisi. Näyttää kuitenkin siltä, että ainakaan pikaisesti ei sosiaalitoimella ole mahdollisuuksia uusien toimintojen käynnistämiseen.

Nyt ruokasalia käyttää ainoastaan lounasaikaan osa talon asukkaista nauttimalla aterioita, joita kaupungin kotipalvelu heille toimittaa. Muun osan päivästä sali on tyhjillään.

Jotain sentään on tapahtumassa. Hallituksen jäsen Leena Tolkki ja Eeva-Liisa Glöersen haastattelivat vähän aikaa sitten Koskenkodin asukkaita heidän toiveitaan ja tuntemuksiaan tutkaillen.

Kyselyn tuloksena talossa käynnistyy Haka Gymin vetämä jumppapiiri ja talon parin aktiivin asukkaan vetämänä käynnistellään yhteistä viikoittaista päiväkahvituokiota ruokasalissa tiistai-iltapäiväisin.