Lepopäivä shabat (suomeksi sapatti), jota vietetään joka viikko, on juutalaisuuden tärkein juhla. Sapatti alkaa perjantaina auringonlaskusta. Silloin rukoillaan synagogassa, sytytetään sapattikynttilät, syödään yhdessä ja ollaan joko perheen kesken kotona tai kutsutaan vieraita kylään. Työ ja maalliset murheet siirretään syrjään, sillä sapattina ajatellaan, että maailma on valmis. Sapatti päättyy auringon laskettua lauantai-iltana.
Kaikista juutalaisista pyhistä viikoittainen lepopäivä sapatti on tärkein. Sapatin viettäminen on määrätty Toorassa. Toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan kymmenestä käskystä, joista sapatin eli lepopäivän pyhittäminen on 4. käsky. Sapatti on ainoa pyhä, joka mainitaan kymmenessä käskyssä.
Sapatin vietto alkaa jo perjantai-iltana, vaikka suomalaisessa viikkokalenterissa sapatti osuu lauantaille. Tämä johtuu siitä, että juutalaisen kalenterin mukaan vuorokausi vaihtuu aina auringon laskiessa. Sama käytäntö koskee kaikkia juutalaisia juhlapäiviä.
Sapattia
vietetään sen vuoksi, että Jumala vietti seitsemäntenä päivänä
lepopäivän luomistyönsä jälkeen. Sapattina kaikki työnteko on
kiellettyä. Silloin ei myöskään käydä ostoksilla tai
matkusteta.
Kotona siunataan kynttilät juuri ennen sapatin alkua ja sen jälkeen syödään yhdessä juhla-ateria. Itse sapatti otetaan vastaan lauantaiaamuna synagogassa, jolloin pidetään viikon tärkein jumalanpalvelus. Sapatti loppuu lauantaina auringon laskiessa.
Toim. huom! Kalenterin lokakuun sapattia esittävässä kuvassa äidin lisäksi kuvan tytöllä on suurehko pashmina-huivi kiedottuna pään ja harteiden yli. Juutalaisuudessa vain naimisissa olevat naiset peittävät perinteen mukaan päänsä. Lapsella ei yleensä ole lainkaan huivia, usein tyttöjem hiukset ovat sipaistuna poninhännälle tai leteille.
Lähteitä:
Helsingin juutalaisen seurakunnan sivut: www.jchelsinki.fi/
USKOT-foorumin kalenteri: www.uskot-resa.fi/