Tiistai-iltana Loposten pihassa kävi tabindex="-1" style="color: rgb(56, 88, 152); cursor: pointer; font-family: inherit;">aikamoinen huiske.
Oli pulinaa ja kalinaa ja juttua riitti, puhekaan ei ollut mikään kuiske.
Lopulta oli paikkoja neljännessadalle, ja katoksia riittävästi sateen varalle
ja vieraita saapui yhtä jalkaa, saattoi vitjanvaihtokokous alkaa.
Viralliset asiat ensin puitiin, tultiin päätöksistä hyvälle mielelle,
yhä sakeammin herkut ilmassa tuoksui, nostivat veden kielelle.
Toki ensin vaihtui vitjojen kimallus äidiltä tyttärelle…
ja sitten Teija meitä kaikkia sanoilla helli ja antoi ruusun jokaiselle.
—— Oli olo niin fiini, helmeili lasissa viini,
istui vieressä tuttua, riitti kaikille juttua.
Oli siinä salaatit, lohet ja makkarat
ja jälkkärinä monet kakku-kakkarat.
--eikä haitannut tunnelmaa parit sadepisarat-.
Jo tummui alkukesäinen ilta, ei taivaalla tähden tähteä,
oli vietetty yhdessä upea ilta, oli aika jo kotiin lähteä
vaikk häipyy ilta tää, niin muistot mieleen jää
ja syksy kun saa, niin taas tavataan.
Kiitos illan järjestäjille niin Loposille kuin kaikille avustajille.