Kohtaamisia Räävelin Kalastajatorpalla 12-13.6.10

 

3. Kirjallisuuspäivät Eestissä

 

 

 

Tallinnan sateiset pilvet roikkuvat matalalla, kun Matti Rinne tarpoo tarmokkain askelein Linda-linen terminaaliin aidanvierustaa pitkin, kuten vihtiläinen TUKKIJÄTKÄ koskenvarsia pitkin. Katse oli valpas ja harjaantunut ja kädenpuristus oli reilu. Näillä muodollisuuksilla perinteiset kirjallisuuspäivät ovat avattu.

 

Edustusajoneuvon keula suuntautui ensin Pakari-baarin kahvioon jossa vahvistimme kirjallisuuspäivän tulevan ohjelman. Kyseinen baari toimittaa leivonnaiset myös Tallinnan laivoihin.

 

Matka suuntautui Rocca Al Maren asuntoalueelle Paldinskin maantietä pitkin merenrannan niemenkärkeen. Silmiin pistävää oli , että talot olivat uusia ja moderneja. Rakenneteknisesti huomiokykyinen ryhmämme havainnoi, että räystäät puuttuivat tai ainakin olivat vahvasti puutteelliset. Tontit olivat rajattu aidoilla, suljetut väljät lukitut pihat. Talot edustivat nykyfunkkis-suuntausta valkoisine julkisivuineen.

 

Tulomatkalla Matti esitteli Tallinnaa tottuneen matkaoppaan tavoin. Ajettuamme puiston ohi jossa aikaisemmin sijaitsi pronssisoturipatsas, saimme lyhyen katsauksen Viron lähihistoriaan. Vanhankaupungin portilla jalkauduimme autosta. Läheisestä elintarvikekaupasta emme löytäneet Mannerheim-snapsia ja jatkoimme matkaamme Antiikki-panttausliikkeeseen. Varsinaisesti emme etsineet mitään, mutta löysimme runo- ja kirja-aiheisia pinssejä.

 

Matkalla läheiseen kirjakauppaan saimme kollektiivi-kutsun JALKAHOITOON, mutta näin alkuvaiheessa emme ottaneet tarjousta vastaan, koska emme tunteneet väsymystä jaloissa. Jalat olivat kunnossa myöhemminkin eikä ko. hoitoon ollut aihetta.

 

Saavuimme Matin residensiin ja majoituimme. Matti oli varannut kirjallisuuspäiville osallistujille Mattimaiseen tyyliin lähdeaineistot; Seppo vastaanotti Matin juhlapuheen saattelemana VAPAIDEN MIESTEN-liköörijuoman. Vastapuheessaan Seppo toteaa, että myös näin elämänsä viimeisellä tuotantokaudella, tulen huolehtimaan, että virkatodistukseen kirjoitetaan jatkossakin N-TON? Markukselle oli varattu Calvados-pullo. Hieno ele jälleen.

 

Matin kirjastohuoneesta oli edellisenä yönä hävinnyt kattovalot ja kirjapäivämme olivat vakavasti uhattuna. Hän oli suunnittellut asian ratkaisemista mm. pintavedolla vedettävällä roikalla! Teimme väilittömästi uuden työsuunnitelman ja jaoimme ryhmämme kahtia: Seppo alkoi etsimään keittokirjaa valmistaakseen katkarapuleipiä ja Markus lähti Matin kanssa tarvikehankintaan.

 

Hetken päästä kruunukatkaisija oli vaihdettu ja voileivät odottivat nälkäisiä kirjallisuusharrastajia. Voileivät tarjoiltiin perinteisen saksalaisen Weisbier-oluen siivittämänä. Tässä vaiheessa totesimme, että Matin budjettiraameihin sisällytetään toisen jääkäkaapin hankinta jotta elintarvikehuoltomme ei jatkossa vaarannu. 

 

Ruumis ravittuna keskityimme henkiseen pääomaan. Markus Salonen aloitti omalla esityksellään; maailmanensi-iltansa saaneella, juuri kirjapainosta saadulla runoteoksillaan KAHDEKSAN ja OJAMON SADE. Runokokoelma KAHDEKSAN oli tilaisuuteen räätälöity isänmaallisuus sävytteinen kehärunoteos.

 

MAASTOLÖYTÖ:

 

Suurten koppakuoriaisten surinabasso

 

kuuluu läpi hetteisen suon.

 

Hyttyspilvi auringonkultaamaa pintaa hipoo

 

ja mätäs kallistuu vetiseen tuuleen.

 

 

Risuristin maatuneen varren laho

 

tunkeutuu ainoaan kiinteään.

 

Ajan halkeamat harmaantunutta nilaa aukoo

 

ja varjo sen osoittaa suoraan sydämeen.

 

jne...

 

Teos herätti vilkkaan keskustelun. Tiesimme Markuksen mieltymyksen ja harrastuksen runojen suhteen -  emme suotta häntä aikaisemmin nimittäneet RUNONEUVOKSEKSI. Oli  todella mielenkiintoista kuulla tekijöistä mitkä vaikuttivat teoksen syntyyn.

 

Seppo kertoi tulevasta esikoisaforismi kirjastaan, jonka nimi on VALKOINEN KIRJA - Aforismeja. Kirja julkaistaan tämän syksyn aikana EDICO OY:n toimittamana. Veljien mielipiteenä oli, että Seppo on taitava AFORISTIKKO, aformismit herättivät totuuteen, ettei elämä ole helppoa ja avasivat uutta näkemystä. Elämän raadollisuus tulee kovin esille näistä aforismeista. Ihmiskunta ei ole paljon oppinut alkutaipaleestaan lähtien.

Oman osuutensa alussa, Seppo toi esille kuin avauksena kirjallisuudesta yleisesti: RUNOUS ON POHJASAKKAA, AFORISMIT OVAT VIELÄ ALEMPANA, Sepon värikkäin ilmaisuin ilmaistuna! Näitä luetaan ja ostetaan vähän. Täytyy kuitenkin todeta, että Sepolla on hyllyssään 5 m aformismiteoksia, näin ollen Markus saattoi välillisesti todistaa Sepon väittämän erheelliseksi. Ote Sepon aforismeista:

 

* Aforistikko ei ole synnyttäjä. Hän on kätilö.

 

* Rukouksella hajoitetaan riskiä.

 

* Kaikilla puuvillapelloilla ei joi Jazz.

 

* Syvien taskujen viehätys ei koskaan katoa.

 

Tämän jälkeen verensokerimme oli laskenut ja tarvitsimme pikaista korjausta asiaan. Nautimme uusia perunoita, kolmenlaista lohta (gourmet ja kraavilohi), punaviinisilliä, kahdenlaista mätiä smetanan, mustapippurin ja sipulin kanssa. Kaikki tarjoiltiin Chileläisen hiukan tuhkaisen, mutta vähätanniinisen viinin kera. Jälkiruoaksi nautimme kaviaaria, shampanjaa ja Calvadosta. Toista jääkaappia ei tosiaankaan tarvitse hankkia!

 

Ruokailun jälkeen maistoimme lasilliset Calvadosta ja oli Matin aforisti-kirjallisuusesityksen aika.

Tuli toteen näytetyksi, että Aforismi-kirjojen kirjo on valtaisa. Mainittakoon kotimaisita V.A. Koskenniemi, FE Sillanpää, Eino Leino, Aaro Hellaakoski, J. H. Erkko, Hilja Merioja, Lempi Ahla, Heikki Mölsä, Mauri Lavonen, Esa Kero, Simo Ylikarjula, Tiina Lehikoinen, Helena Anhava, Kerttu Wanne, Jarkko Laine ja sokerina pohjalla Samuli Paronen jonka aformismit puhuttelivat ja koskettivat yksinkertaisuudellaan. Matin valikoidut aforminäytteet ja lyhyet ytimekkäät tekijäesittelyt avasivat uuden näkökulman tähän valtayleisön halveksumaan TAIDEmuotoon.

 

Lopuksi keskustelimme vilkkaasti eversti Valo Konstantin Nihtilän merkityksestä viime sotien aikana; operatiivisen toiminnan keskinäisistä valtasuhteita (Heinrichs, Airo ja Nihtilä) ja siitä kuinka pieneksi hänen merkityksensä on jäänyt yleisessä historiankirjoituksessa ja kuinka merkittävä hänen osuutensa oli Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä. Asekätkentäepisodi vain vahvisti tätä käsitystä.

 

Päätimme ristiä Matin gourmee-keittiön TALLINNAN KALASTAJATORPAKSI!

 

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin oli hienoa päättää kolmannet kirjallisuuspäivät ja samalla ensimmäiset kirjailijapäivät. Uusi ulottuvuus päiville.

 

 

- Veljien Sepon ja Matin sanoin tällä kertaa -

 

MATTI

LÄMMIN KIITOS. ON HIENOA TUNTEA KALTAISESI MIES!