SINITAIVAS
Vantaa 4.11.2015
Olet irronnut ja pudonnut,
maahan ääneti varissut
- juuriimme veljespuun.
Vainen uinuvana,
olet kehämme suojassa
ja kaukana ylläsi
lehtemme havisevat puolestasi.
Yks’ lehti kerallaan
- Me veljet -
ruohoa kanssasi kerrostamme
ja omia juuria vahvistamme.
Ajassaan tuo ikivihreä puu,
siivilöi veljeyden valoa;
läpi ryhtisuoran varren
jonka yhdessä kasvatimme.
Sinitaivas kaartaa
kuolemattomien yllä.
M. Salonen