Kausi puolivälissä

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Joulukuussa klubillamme on kaksi perinteistä aktiviteettia, joissa muistamme veteraaneja ja entisiä klubiveljiämme. Itsenäisyyspäivänä laskemme veteraanijärjestöjen kanssa seppeleen Sipoon vanhan kirkon eli Pyhän Sigfridin kirkon edessä olevalle sankarihautojen muistokivelle. Sankarihautojen läheisyyteen on paljastettu 16.9.1951 kaksi makuuasennossa olevaa kiveä, yksi kummallekin sodalle. Tätä tilaisuutta pidämme erittäin tärkeänä, sillä veteraanien ansiosta Suomen siniristilippu liehuu vapaan maan merkkinä.

Pyhän Sigfridin kirkko on rakennettu 1450-luvun puolivälissä. Rakentamiseen vaikutti vahvasti Turun piispa Maunu Olavinpoika Tavast ja kirkon vihki hänen seuraajansa Olavi Maununpoika. Kirkko toimi katolisena kirkkona kahdeksan vuosikymmentä, sitten tuli uskonpuhdistus. Vuonna 1536 Sipoon kirkkoherra Lauri sai kuningas Kustaa Vaasalta nimityskirjeen ja jatkoi luterilaisena pappina. Noin 90 % kirkon omaisuudesta siirrettiin koko maassa valtion kassaan ja käytettiin sotavelan maksuun!

Jouluaatto 24.12.

Jouluaattona sytytämme ensiksi aamulla roihut hautausmaalle vievän kujan varteen. Tästä olemme saaneet jopa kehuja paikallislehden palstoilla. Illalla sytytämme sitten kynttilät edesmenneiden klubiveljiemme haudoille. Tämä tapa on yleistynyt viime vuosina ja ohittanut jo joulupäivän perinteisen joulukirkon.

Vainajien leposijat olivat vanhastaan kirkon lattian alla ja osin kirkkomaassa. Viimeinen vainaja haudattiin Sipoon vanhaan kirkkoon vuonna 1780, kuten kuulimme viime toukokuussa veli Tapanin kertomana. Hän kertoi myös, että sen jälkeen haudattiin jonkin aikaa kirkkomaahan. Sitten hautausmaa oli pari vuosikymmentä Tiilimäellä, jonne myöhemmin rakennettiin Sipoon kirkko. Tämä nykyinen hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1821.

Klubimme nettisivujen alkukuvassa ovat molemmat kirkot esillä.

Kari Melleri