Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-N
LC Sipoonjoki
Vuosikokous, uusi jäsen, synttärit ja esitelmä Huippuvuorilta
Uuden jäsenen vastaanotto
Kokous aloitettiin iloisissa merkeissä ottamalla vastaan uusi jäsen Tom Sundbäck, jonka kummina toimi lion Matti J. Koski. Presidentti otti vastaan molemmilta lupaukset toimia aktiivisesti ja hyvässä lions-hengessä. Meitä on nyt 24 eli olemme jo keskisuuri klubi N-piirissä. Uusi veljemme Tom jäi viime vuoden lopulla eläkkeelle Sipoon kunnan liikuntatoimenjohtajan virasta, joten hän on meille hyvinkin tuttu mies. Lisäksi hän alentaa klubimme keski-ikää melkoisesti.
Lion Pauli Hakkari 70 vuotta
Seuraavaksi onnittelimme klubimme viimeaikojen voimahahmoa lionveli Paulia merkkipäivän johdosto. Mittariin tuli siis lukemat 70.
Sama lukema taitaa olla myös klubimme jäsenten keski-ikä.
Hän on vastannut klubimme vahvuudesta yleensä ja jäsenmäärästä erityisesti. Onnittelussaan presidenttimme lausui vielä mm seuraavaa:
Tänään vietämme aforismin päivää. Lukiessani Vesa Vareksen kirjaa ”Vanhasuomalainen Lauri Ingman” ja hänen poliittinen toimintansa, huomasin terveyden heikkenemistä kuvaavassa kirjan kohdassa arkkipiispa Ingmanille olleen kova koettelemus, kun joutui hellittämään elämäntavaksi muodostunutta työtahtia. Eräässä yksityiskirjeessä hän totesikin aforismin tapaan, ettei ollut mukavaa ”ikävystyä kuoliaaksi pysyäkseen hengissä”.
Iloitsemme kaikki, ettei veli Paulin tarvitse enää ikävystyä, ja että hän voi taas yhä enemmän ja enemmän osallistua kaikenlaiseen toimintaan, myös leijonissa; tästä esimerkkinä jo äskettäinen konserttimme.
Haluamme muistaa Sinua veli Pauli tämän vaatimattoman lahjan myötä, joka on tämä ”pronssinen mikrofoni” symbolisoiden musiikkiharrastustasi . Ohessa seuraa myös oman ”muotoilijamme” veli Matin ainutlaatuinen kortti.
Kiitos panoksestasi klubin ja sen toiminnan hyväksi!
Klubin säännöt uusiksi
Varsinaisessa klubikokouksessa tehtiin myös tärkeitä päätöksiä. Kevätkaudella kerätään jäsenmaksua vielä 40 euroa, jotta klubin hankinnat, mm. videotykki, saadaan rahoitetuksi.
Toiseksi päätettiin uusia klubin säännöt vastaamaan nykyaikaa. Hallituksen esityksen mukaisesti otetaan käyttöön liiton tekemät mallisäännöt, kunhan rekisteriviranomaiset ovat ne hyväksyneet.
Vuosikokous
Vuosikokouksessa hyväksyttiin ripeään tahtiin ensi kauden klubihallitus ja eri komiteat sekä toiminnantarkastajat. Kokouspaikka ja –aikakin pysyvät samoina eli kokoonnumme Krissen baarissa kuukauden kolmantena torstaina klo18.30. Hallitus kokoontuu kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 19 pääasiassa hallituksen jäsenten kotona.
Jouni Koveron klubiesitelmä ”Tutkimusmatka Huippuvuorille”
Jouni Kovero piti erittäin mielenkiintoisen esityksen Huippuvuorilta (Spitsbergen), jonka alkuperäinen nimi on Svalbard. Hän oli opettajien yhteispohjoismaisen tutkimusryhmän kanssa viime kesänä siellä tutustumassa luontoon ja ikiroutaan.
Saaret löysi varsinaisesti alankomaalainen Willem Barents vuonna 1596. Golf-virran ansiosta rannat ovat suurimman osan vuotta jäättömiä. Svalbard kuuluu siis Norjalle ja alue on demilitarisoitu.
Saarella asuu jatkuvasti lähes 3000 henkilöä, joista suurin osa työskentelee hiilikaivoksissa. Myös Venäjällä on siellä hiilikaivos Barentsburgin lähellä. Matkailu ja tutkimustoiminta ovat viime vuosina lisääntyneet.
Longyearbyenissa, jossa on asukkaita yli 2000, kaamos kestää 26.10.-16.7. ja yötön yö 20.4.-23.8. Talven keskilämpötila on -12 ja kesälläkin vain +5. Kapeasta pääkadusta tulee mieleen ”Villin lännen” kaupungit. Saarella on vähän autoja ja useita moottoripyöriä, jotka voivat huristella muutaman kilometrin käsittävällä tiestöllä. Lähes jokaisella asukkaalla on moottorikelkka ja jääkarhujen varalta pitää maastossa liikkuessa mukana olla metsästyskivääri.
Suurin osa huippuvuorista on jäätiköiden ja lumen peitossa. Saarella on runsas linnusto ja neljä maanisäkästä; kenttämyyrä, naali, peura ja jääkarhu. Nykyään peuroja on noin 8000.
Talot ovat pylväiden varassa. Ne on juntattu syvälle ikiroutaan. Lämpöputketkin kulkevat maanpäällisinä.
Myös geologit ovat kiinnostuneet huippuvuorista, koska siellä näkee jääkauden aiheuttamat muutokset selvästi. Rinteissä on monin paikoin luettavissa suoraan eri aikakaudet. Kasvillisuus on erittäin niukkaa.
Jäätiköt ovat pienentyneet viime aikoina suuresti ja tämä johtuu Jouni Koveron mukaan ilmaston muutoksesta, vaikka täällä meillä runsaan lumen ja pakkasen keskellä se tuntuu kaukaa haetulta.
Kiitokset Jounille mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättäneestä esityksestä!
Kari Melleri teksti ja Tapani Alaterä kuvat
