Ülo Pirttisaaressa 20.9.2013

   Syyssateisiin osui juuri sopiva tauko, jonka aikana Siiran Eero sai täytetyksi lupauksensa viedä kummiveteraanimme Ülo Veidenberg käymään Pirttisaaressa.
   Pirttisaari oli ulkosaariston sodan aikana linnoitettuna ollut saari Kalkkirannasta etelään. Edellisen kerran Ülo oli hakeutunut sinne Virosta 70 vuotta sitten tullessaan Suomeen osallistuakseen heimosoturina, Suomen-poikana, maamme puolustamiseen. Siiran Seppo kuljetti venettään ja me kyydissä olijat haastattelimme Ûloa, toki annoimme hänen myös rauhassa palata muistoihinsa. Etelässä siinsi Söderskärin majakka ja sen takana jossakin Viro. Kierrettyämme saaret kiinnityimme entiseen sotilaslaituriin ja tutustuimme saareen. Alue on ollut vuosia käyttämättömänä, mutta kolusimme parakit juoksuhaudat ja piikkilankaesteet.
   Entinen sotilassaari on nyt kaikkien käytettävissä. Se on upea osa Suomen saaristoluotoa. Suomi on vapaa maa. Kiitos siitä kuuluu myös Ülolle.

Tapani Alaterä

Retkeläiset lähtösatamassa: Pekka, Eero, Seppo Sii...

”Tuolla se Pirttisaari siintää.”

Ülo muistoihinsa uponneena tammenlehvämerkki rinta...

”Näille rannoille minä tulin.”

Lähes kiinteällä maalla.

Pirttisaari tänään.

”Mitähän tuossakin lukee?”

Vielä Pirttisaaren laiturissa.

Retken päätöskahvit. Talo tarjoaa.