Klubimme retki Sipoonkorpeen 4.10.2015

Saapuessani pari minuuttia myöhässä sovitusta ajasta P-paikalle, oli se jo lähes täynnä! Kaikki eivät kuitenkaan olleet klubilaisia, mutta oli meitäkin presidentti Pertin johdolla runsaasti toistakymmentä. 700 metrin matkasta  nuotiopaikalle lähes puolet on jyrkkää ylämäkeä, mikä pani puheen lomassa puuskuttamaan. Maisema on jylhää ja maahan lahoamaan jätetyt puut tuovat erämaan tuntua.

Luimme parista postilaatikosta historiallisia viestejä, jotka liittyvät paikan asukkaisiin. Käyttämämme polku ei ollut vielä Jukolan viestin 1995 aikaisessa kartassa, joten nuotiopaikan paikallistaminen otti oman aikansa. Aiemmin tulleet retkeilijät olivat jo sytyttämässä nuotiota, joten liityimme seuraan ja odotimme vuoroamme.

Keskustelumme lainehti kaikissa mahdollisissa aiheissa Sipoonkorpeakaan unohtamatta. Useimmat taisivat käydä  muutaman sadan metrin päässä ”torpparin mökilläkin”, jonka lähellä oli myös yöpyjien teltta. Makkarat maistuivat hyviltä tykötarpeineen. Nokipannukahveja ei kukaan paikallaolijoista ollut aiemmin keittänyt, joten neuvoja kyseltiin ja myös saatiin. Seuraavalla kerralla voidaan hieman lisätä kahvin vahvuutta! Annoimme tilaa uusille tulijoille, joiden mukana oli paljon myös innokkaita lapsia. Kiireisimmät poistuivat kahvin jälkeen muihin rientoihin.

Geokätköilyä harrastavat Taina ja Ari totesivat kätkön olevan aivan lähellä, joten seitsemän hengen voimin kätköä tovin etsimme ja lopulta Ari sen löysikin. He taisivat jatkaa vielä seuraavalle kätkölle.

Sipoonkorvesta saa esimakua vierailemalla tällä nuotiopaikalla, jonne voi hyvin mennä myös pienten lasten kanssa. Suosittelemme lämpimästi!

Teksti Kari Melleri ja kuvat Matti J. Koski