Sven Byman kutsuttiin LC Sipoo/Pornainen jäseneksi vuonna 1971. Hän oli
syntynyt Sipoossa sodan keskelle 29.7.1941 ja oli sotaorpo. Kun ”Svenkka” tuli kutsutuksi klubiin,
oli klubi nuori ja vasta hakemassa toimintatapojaan, hän pääsi mukaan hengen
synnyttämiseen. Vaikka hän eli ruuhkavuosia; oli hoidettava perhe, johdettava
Paino- ja vedospalvelu Oy, oli hänellä aina aikaa leijonatoiminnalle. Hän kävi
läpi vuorollaan klubivirat ja monet toimikunnat ja kantoi vastuuta,
presidenttikausi osui vuosille 1987-88. Hänellä oli tukenaan aktiivinen lady
Marja-Leena. Viimeiset vuotensa Svenkka oli sairautensa vuoksi etuoikeutettu
jäsen ja harvoin nähty kokouksissa, mutta oikea leijona hän oli viimeiseen
saakka. Hän menehtyi pitkään sairastettuaan 3.11.2016.
Leijonatyönsä hän hoiti esimerkillisesti ja omalla tyylillään. Hän ei koskaan
korostanut osaamistaan, eikä valitellut kiireitään. Hän teki työnsä niin kuin
leijonan pitää, huomiota herättämättä, kiitosta odottamatta. Työ tuli vain
tehdyksi. Leijonan työ on parhaimmillaan silloin, kun kukaan ei huomaa sitä
tehdyksi, huonosti tehdyn työn huomaa jokainen ja moni loistokkaasti tehty työ
on tehty kiitoksen toivossa.
Siunaustilaisuudessa oli uljas joukko Svenkasta nousevaa sukupolvea.
Hautaus toimitettiin 16.11. klo 14 Valon kappelissa lähiomaisten läsnä
ollessa. Paikalla oli Svenkan oma perhe ja muutama Marja-Leenan lähimpiä
sukulaisia ja kolme klubilaista. Siunauksen suoritti suomalaisen seurakunnan
pastori Mirkko von Hintze, puhe oli ihan Svenkan oloinen. Klubi laski kukat
arkulle, polttohautaus.
Muistotilaisuudessa Harry muisteli lämmöllä lapsuutensa ja nuoruutensa toveria
ja klubiveljeä. Päätöspuheessa pastori mainitsi, että vainajan nimi luetaan
seuraavan päivän messussa, jolloin lauletaan myös Hoosianna. Tämän kuullessaan
Marja-Leena aloitti spontaanisti Hoosiannan, johon muut yhtyivät.
Oli mieleenpainuvaa nähdä, miten isänsä hahmoisia Svenkan pojat olivat. Klubia
edustivat Harryn lisäksi Timo ja Tapani.
Tapani Alaterä teksti, Jan Byman kuva