Seitsemä lionveljeä ja kuusi ladya
kävivät tutustumassa Lotta museoon Tuusulan Rantatiellä
Alkuun kokoonnuttiin
museokanttiiniin, jossa vietettiin lounashetki ennen museo-opas Pauliina
Pajalan ansiokasta esitystä Lotta järjestön sekä Lotta museon historiaan.
Meille kuulijoille ei varmasti ollut tietoa siitä, että Lotta Svärd järjestön mainingit yltävät nykypäivään niinkin arkisella tavalla, kuin toimipaikkaruokalatoimintaa harjoittavan Amica Oy alku juontuu Lottien muonitus organisaatioista.
Nimi Lotta Svärd juontaa juurensa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Runossa Lotta Svärd lähtee miehensä mukana sotaan, miehensä kaaduttua hän jää hoitamaan haavoittuneita sotilaita.
Sotavuosina 1939-1944 Lottien tavoitteena oli avustaa sotilaita tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä. Siinä he onnistuivat hienosti: Lottien ansiosta 100 000 miestä vapautui maanpuolustustehtäviin.
Lottien toiminta rintamallakin oli aseetonta. Talvi- ja jatkosodan aikana noin 40 000 Lottaa avusti armeijaa huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa.
Sodan jälkeen järjestö lakkautettiin rauhansopimuksen "fasistipykälän" vuoksi. Valvontakomissio katsoi, että järjestöllä oli "liian läheiset suhteet suojeluskuntiin". Ennen lakkauttamistaan järjestö ehti siirtää varojaan vastaperustetulle Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Vuonna 2004 säätiö muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi. lainattu sivulta
Retki muistutti osallistujien mieliin, näin Itsenäisyyspäivän aaton aikaan, kuinka suuren hinnan meitä edeltäneet sukupolvemme ovat joutuneet maksamaan meidän vapaudestamme päättää omista asioistamme itsenäisenä kansakuntana.
Markku Rintala teksti ja kuvat