Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 81, 26.4 2024

Onko Panaman kanava kuivumassa? Sen kautta kulkee 6 % koko maailman rahtiliikenteestä. Kiertoreitti on 13 000 km, hidas ja kallis. Yli 100 vuotta vanha kanava on rakenteeltaan erikoinen.

Panaman kanavaa alettiin alun perin rakentamaan Ranskan toimesta v. 1515. Amerikka jatkoi rakentamista vasta v. 1904 ja kanava valmistui v. 1914. Pituutta kanavalla on syväväylästä toiseen reilusti yli 80 km. Näin pitkäksi sitä ei ole tarvittu kaivaa vaan se kulkee Gatunin järven kautta, joka on korkeimmillaan 26 m merenpinnan yläpuolella. Tyynenmeren puolella on 5 sulkua ja Atlantin puolella 4.

Panama City ja Colonin provinssi saavat kaiken vetensä kanavasta ja Gatunin järvestä. Veden puute on viime vuosina ruvennut vaivaamaan kanavaa ja ympäristön metsiä. Kun vesi vähenee, sen suolapitoisuus nousee eikä se kelpaa enää juomavedeksi. Vesi Panamassa on vähentynyt siinä määrin, että läpi kulkevien laivojen odotusajat ovat kasvaneet. Niiden kuljetuskyky alenee ja rahtihinnat nousevat.

Kanavan yhteydessä olevissa altaissa on vettä tällä hetkellä vain noin puolet normaalista. Panaman valtio on viidenneksi sateisin maa maailmassa ja vettä kulutetaan yli 500 litraa henkeä kohti päivässä. Kanavan kautta kulkeva laiva tarvitsee noin 250 milj. litraa vettä. Kokonaisuutena pidetään ilmaston muutosta kanavan veden vähyyden aiheuttajana.

Panaman kanavan vesitilanne on huomioitu monissa kansainvälisissä tiedotusvälineissä. Jos tilanne vielä jatkuu ja ehkä pahenee, tulee sillä olemaan suuret vaikutukset koko maailman kaupankäyntiin ja ehkä eniten kehittyneisiin maihin. Välitön vaikutus kuitenkin on Panaman omalle väestölle, sillä maan 4,5 miljoonasta asukkaasta noin puolet saa juomavetensä kanavasta.

---------

Pornaisiin suunnitellaan maailman suurinta varaavaa lämpöakkua vuolukiven murskeesta. Loviisan Lämpö luopuu Pornaisten kaukolämpöverkossa öljystä ja samalla hakkeen käyttö vähenee noin 60 %.

Kaikessa energian tuotannossa ongelma on energian varastointi. Se puolestaan johtuu pääosin siitä, että tuotanto ja kulutus eivät ole tasapainossa. Monesti energiaa tarvitaan vähemmän, kun sen tuotanto luontaisesti on suurinta ja käyttö vähäistä. Tätä pulmaa pyritään nyt eliminoimaan Pornaisissa. Polar Night Energy ja Loviisan Lämpö ovat sopineet lämpöenergiavaraston rakentamisesta kertoo kaukolämpöyhtiön johtaja Mikko Paajanen.

Tämä ” hiekka-akku”, sand battery, rakennetaan Tulikiven varaavien kiukaiden valmistuksessa syntyvästä murskeesta. Tämä on paljon esimerkiksi vettä tehokkaampaa varastointimateriaalia. Se voidaan kuumentaa merkittävästi kuumemmaksi kuin vesi, eikä sen fysikaaliset ominaisuudet muutu niin kuin veden. Siis kuumennettunakaan kivimurske ei laajene ja ” kiehu yli” kuten vesi. Aikaansaadaan samalla materiaalimäärällä todella suurempi varauskyky. Sehän on tällaisen akun oikeastaan ainoa tehomittari hinnan lisäksi.

Tämän teollisen mittakaavan akun teho on n. 1 MW ja varastointikapasiteetti 100 MWh, joten se on kymmenkertainen esimerkiksi Kankaanpään vastaavaan lämpöakkuun verrattuna. Tällä uudella rakenteella tähdätään myös pitkälle tulevaisuuteen. Onhan arvioitavissa, että tulevaisuudessa myös puun polttaminen, vaikka se onkin laillista ja luonnon mukaista, biologista, voi joutua yhteiskunnallisen vainon kohteeksi. Tällöin kaikki energian säästöön johtavat toimenpiteet osoittautuvat vielä nykyistä arvokkaammiks.i

--------

Metsien pidentyvä kiertoaika lisää monia riskitekijöitä. Kasvitaudit ja tuholaiset hyökkäävät etenkin Etelä-Suomen vanheneviin kuusikoihin. Vaarassa olevat vanhat metsät ovat merkittäviä myös elonkierron kannalta.

Metsien kiertoajan pituutta eli puuston järeyttä tavoittelevat sekä sahat että luonnon näkökulmasta tarkastelevat tahot. Luonto on eritoten kuusimetsissä näitä molempia näkökantoja, sekä taloudellinen että luonnonmukainen, vastaan. Jos lisätään hiilivaraston määrää esimerkiksi kuusivaltaisessa metsässä, tulee luonto vastaan kasvitautien ja tuhohyönteisten täydellä voimalla. Tässä alueella on suuri merkitys. Etelä-Suomessa joissakin paikoin esimerkiksi maannousemasieni ja kaarnakuoriaiset jopa tuhoavat koko metsälön.

Vielä ei metsissä ole tapahtunut mittavia, Keski-Euroopan kaltaisia tuhoja toteaa tutkija Juha Honkaniemi Luonnonvarakeskuksesta,  MT 18.3 .24). Kiertoaikoja, siis puiden ikää rajoittavat monet luontaiset tekijät. Näitä ovat sienet, hyönteiset, tuuli, hirvieläimet. Näiden vaikutukset ajoittuvat puiden eri kasvuvaiheisiin. Nyt tutkijat kartoittavat paikkoja, joissa on parhaat mahdollisuudet kasvattaa tärkeää hiilivarastoa.

Tuhoriskit ovat pahimpia Etelä-Suomen kuusivaltaisissa metsissä. Kannattaakin pyrkiä painottamaan kiertoaikojen pidentämistä mäntyvaltaisissa metsissä. Mänty on vuosien mittaan osoittautunut paljon kuusta vahvemmaksi taistelemaan sekä kuivuutta, kasvitauteja että tuhohyönteisiä vastaan.

Myös ilmastonmuutos tuo omat stressitekijänsä metsän kasvuun. Toisin kuin rahoitusmaailmassa, sressitestit metsässä ovat jatkuvia.  Kuusi esimerkiksi tarvitsee runsaasti vettä, kun taas mänty pystyy imemään tarvitsemansa veden paljon kuivemmalta maalta ja syvemmältä. Myös kasvuston monipuolistaminen on erittäin tärkeä joissakin olosuhteissa puuston kestävyyden kannalta. Kaikki se mitä olemme nähneet Keski-ja Etelä-Euroopassa aiheuttaa täällä entistä enemmän tarkastelun aihetta.

--------

Kulunut vuosi oli eri puolilla maailmaa ilmastoennätysten vuosi. Maailman ilmatieteen laitos WMO on ylläpitänyt maailmanlaajuista lämpötilamittausverkostoa vuodesta 1850 lähtien. Tuolloin ihmisen vaikutukset sääoloihin olivat monilta osin vielä mitättömiä.

-Jos onnistumme saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteen lämpenemisen osalta, 1,5 – 2 asteen lämpenemisestä voidaan sääilmiöiden negatiivinen trendi taittaa 2060-luvulla.

Näin määrittelee Suomen ilmatieteen laitoksen pääjohtaja tohtori Petteri Taalas. Hän toimi myös WMO:n pääsihteerinä kahteen otteeseen. Näkyviä toimenpiteitä, jotka ovat vaikuttaneet jopa globaalisti ilmastoon ovat mm. metsien raivaus pelloiksi Etelä-Amerikassa Amazonilla ja Pohjois-Amerikassa sekä Aasiassa.

Nämä ihmisen vaikutukset ilmastoon ovat olleet merkitykseltään vähäisiä aina toiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen on alkanut tapahtua. Ilmastoa on lämmitetty sekä kivihiilellä, öljyllä että maakaasulla. Arvioidaan nykyisten ilmasto-ongelmien merkittäviltä osin johtuvan fossiilisilla polttoaineilla suoritetusta lämmittämisestä.

WMO näkeekin, että vuosi 2023 jää historiaan toistaiseksi kuumimpana vuotena. Esimerkiksi Sveitsin jäätiköiden massasta on menetetty yli 10 %, mikä ei heti tule takaisin. El Nino-ilmiö tarkoittaa valtamerien pintalämpötilan nousua normaalia korkeammaksi. Vuonna 2023 nousivat hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin pitoisuudet. Niillä kaikilla on voimakkaita vaikutuksia sääoloihin.

Sveitsin jäätiköiden 10 %:n väheneminen ei ole lajissaan ainoa vaikka lienee meille tutuimpia. Grönlannin jäätiköiden sulaminen on myös ennätyksellistä aiheuttaen mm. Polinja-ilmiön. Tällä on suora vaikutus alueen merikasvistoon ja eläimistöön merikasvien vähentyneen kasvamisen vuoksi. Paitsi Pohjoisella pallonpuoliskolla, myös Etelämantereen jäätiköt ovat alkaneet sulaa. Jäätiköiden sulamisella on joillakin alueilla suora vaikutus ihmisiin ja eläimiin. Jäätiköt ovat monella alueella varmistaneet puhtaan juomaveden saannin, mikä nyt vähenee tai jopa loppuu kokonaan.

---------

Sähköyhtiö Helen aikoo rakentaa lajissaan maailman ensimmäisen vedyn valmistuslaitoksen Helsingin Vuosaareen. Tämä 3H2 – Helsinki Hydrogen Hub tulee yhdistämään vedyn valmistuksen, raskaan liikenteen, sähköverkon tasapainottamisen ja kaukolämmön.

Kaikki muut edellä mainitut ovat luonnollisia ja, jopa helposti ymmärrettäviä mutta veden muuttaminen takaisin vedyksi tuntuu äkkiä katsoen luonnottomalta, jopa luonnon vastaiselta. Ja sitähän se onkin. Vesi, siis valtameret ja kaikki muu vesi, ovat syntyneet vedyn palamisen johdosta. Vesi on vedyn palamisjäte ja sitä ovat kaikki valtameret ääriään myöten täynnä. Puhtaimmillaan vesi on silloin kun vety on juuri palanut eikä siihen ole sekoitettu mitään muuta.

Palatkaamme tämän fysikaalisen filosofoinnin jälkeen takaisin maan pinnalle. Mikä on Helenin tavoite tällä suurella investoinnilla. Tässä teoreettiset fysikaaliset ilmiöt yhdistetään käytännössä taloudellisesti merkittäviin toteutuksiin. Pyritään saamaan kaikki tuotteet käyttöön mahdollisimman järkevästi sekä teknillisesti että taloudellisesti katsoen.

-Laitoksen tuottama vety käytetään raskaiden ajoneuvojen tankkaukseen ja lämpö taas menee suoraan kaukolämpöverkkoon, kertoo johtaja Sari Mannonen Heleniltä. -Lähistölle rakennetaan Suomen ensimmäinen vedyn tankkausasema raskaalle kalustolle, josta kulkee läheisen sataman vuoksi yli 2500 ajoneuvoa vuorokaudessa, toteaa johtaja Tuukka Hartikka. Tämä määrä varmistaa toiminnan järkevyyden käytännön tasolla.

Tämä laitos on kaikilta olennaisilta osiltaan niin uusi, että Helen lähtee käytännön toteutuksiin varovaisesti. Ensiksi lähdetään liikkeelle pienemmällä laitoksella ja pienemmällä riskillä. Myös valtiovalta on kuvioissa mukana mahdollisten taloudellisten riskien tasoittajana.

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry

Lions N-piiri