Kohti kestävää kehitystä, blogi 73,      29. 8. 2023

Saammeko Siperian ilmaston? Golf-virta näyttää romahtavan ja muuttavan Pohjolan kesät kuumemmiksi ja talvet kylmemmiksi. Golf-virta hiljentynyt jo monta vuotta, myös tuulet ovat voimistuneet.

 

Meidän talviemme leuto sää on lounaasta puhaltaneen tuulen ansiota. Ilmaston lämpimyyteen on syynä Meksikon lahdelta alkava Golf-virta. Tämä Atlantin suurin merivirta on leveydeltään 20–50 km ja virtausnopeus suurimmillaan kapeimmissa paikoin n. 2 m sekunnissa.

 Golf-virta lähtee pohjoiseen ja muuttaa suuntaansa Pohjois-Karolinan kohdalla haarautuen niin että tämä Pohjois-Atlantin virta jakautuu Irlannin kohdalla subpolaariseen ja subtrooppiseen kiertoon. Ensimmäiset havainnot Golf-virrasta on tehty jo v. 1513 Espanjassa.

 

Golf-virran arvioidaan nyt olevan heikoimmillaan 1600 vuoteen. Mutta nykyistä tilannetta ei tietystikään pystytä arvioimaan tarkasti, toteaa mm. professori Stefan

Ramsdorf Potsdamin yliopistosta.  Nature Communications- tiedelehti on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan Golf-virta romahtaisi v. 2025-2095 välillä. Tämä merivirran pysähtyminen lisäisi myrskyjä ja kylmentäisi lämpötiloja Pohjois-Euroopassa.

 

Näyttää siltä, että me Suomessa olemme kahden eri ilmastonmuutostrendin vaikutuksen alaisuudessa. Ne vaikuttavat toisiaan nähden vastakkaisiin suuntiin. Koko maapallon lämpötila nousee hiilidioksidin lisääntymisen vuoksi, mutta Golf-virran ehtyminen taas alentaa Pohjois-Euroopan lämpötiloja. Muutos molemmilta tahoilta on jo alkanut tapahtua mutta sen suuruutta emme tiedä. Onko mahdollista, että meidän ilmasto-olosuhteemme pysyvät siedettävinä sekä ihmisille, luonnon eläimille, että kasveille?

Vaikka näihin julkisiin faktoihin sisältyy paljon epävarmuuksia, suunta on selvä, sillä ilmastomme on muuttunut vähitellen. Lämpöennätyksiä on saatu vuosi vuodelta enemmän.

Onhan sellainenkin mahdollisuus olemassa, että me ensilumella jonain vuotena elokuussa saamme tervata sukset ja sujutella etelän lämpöön.

 

--------

 

Itämeren suurin saastuttaja on Puolassa jo vuodesta 2013 vuotanut lannoitetehtaan  kipsivuori.  Syken, Suomen ympäristökeskuksen tutkinta osoittaa, ettei kehitys ole mennyt parempaan suuntaan.

Gdanskin kipsivuoresta valuva fosfaatti on lannoitetehtaan jätettä. Fosfaattia käytetään superfosfaatin ja tuomaskuonan (thomasfosfaatti) valmistukseen. Sitä käytetään myös lihanjalostukseen ja pesuaineisiin. Suomessa kipsiä on tutkinut mm. tohtori Seppo Knuuttila Sykestä, mutta myös hallitustasolla ollaan asiaan kiinnitetty huomiota. Ympäristöministeri Kai Mykkänen on todennut, että tähänastiset menetelmät vuodon tukkimiseksi ovat olleet riittämättömät.

 

 Ministeri Mykkänen toteaakin, HS 13.7 -23, että on nurinkurista kun samaan aikaan Suomessa estetään vesiensuojelun vuoksi paljon pienempiä hankkeita, mutta Puolassa ei saada kipsikasaa kuntoon. Ministeri ihmetteleekin, miksei EU ole määrännyt kipsivuorta kunnostettavaksi. EU:lla on siihen mahdollisuudet ja se on teknillisesti täysin mahdollista. Operatiivisesti se kuuluu EU:n uuden vesipuitedirektiivin toiminta-alueelle.

Esimerkkeinä mainittakoon, että vastaavantyyppiset, vaikka tosin paljon pienemmät kipsivuoret on kunnostettu niin Suomessa Yaran tehdasalueella kuin Venäjän Laukaan joellakin. Tämä Puolan mittava kipsivuori  sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Itämerestä, Veiksel-joen sivuhaaran Kuolleen Veikselin rannassa.

 

Kipsivuoren viereen on istutettu noin 17 hehtaaria pajuja. Pajuviljelmän tarkoitus on kuivattaa maata. Paju imee sekä vettä että fosforia. Kasassa on fosforia arviolta 42000 tn. Knuuttilan mukaan tällä määrällä lannoittaisi Suomen pellot noin 4 vuoden ajan. Hän laskee myös että vuoren koko fosforisisällön imeyttäminen pajukasvustoon kestäisi 30 000 vuotta. Pieniä ovat siis Suomen peltojen ravinnepäästöt Keski-Euroopan todellisuuteen verrattuna.

 

-------

 

Maapallon lämpöennätyksiä saavutettu, Himalajan jäätiköt sulavat kiihtyvällä nopeudella, jokohan nyt uskotaan, että on tosi kysymyksessä? Maapallon mittaushistorian kuumin päivä 3.7. -23, päiväkohtainen keskilämpötila yli 17 Celsiusastetta. Lisää tulossa.

 

Eihän lämpötila yksin ole vielä sieltä vakavimmasta päästä, jos se palautuu normaaliksi. Mutta suurempi, ehkäpä suurin asia ovat muut seuraukset. Nythän on havaittu Himalajan jäätiköiden alkavan sulaa nopeammin kuin koskaan.

 Jäätiköiden sulaminen on vaarallinen siksi, että se huomataan silmämääräisesti varmuudella vasta kun se on jo myöhäistä. Kun jäätikkö on sulanut, on sen takaisin kasvaminen pitkä prosessi ja vaatii ilmaston muutoksen takaisin. Tätä muutosta ei ole vielä varsinaisesti aloitettukaan.

 

Jäätikön sulamisen jälkeen sulamisalueen läheisen meren suolapitoisuus on vähentynyt aiheuttaen vaikeuksia sekä flooralle että faunalle. Himalajan alueen luonnontutkimuslaitoksen edustaja Philippus Wester on erittäin huolestunut jäätikön sulamisen nopeudesta. Onhan Himalajan jäätikkö lähes 2 miljardin ihmisen merkittävä ja ainoa vesitorni suurella monikansallisella alueella.

 

Lontoon Imperial College-yliopiston ilmastotutkija professori Friedrike Otto on varma näiden lämpöennätysten merkitsevän ” kuolemantuomiota” ihmiselle sekä ekosysteemille. Brittilehti Guardianin mukaan Leipzigin yliopiston professori Karsten Haustein on varma, että tämän vuoden heinäkuu on kuumin noin 120 000 vuotta sitten olleen Eem -interglaisiaali-ajanjakson jälkeen. Tuona lämpimänä ajanjaksona Neanderdal-ihmiset saapuivat maisemiin.

 

Tänä vuonna tullaan rikkomaan vielä lisää lämpöennätyksiä, toteaa Kaliforniassa vaikuttavan ilmastoinstituutin Berkeley Earthin  tutkija Zeke Hausfather HS 6.7

-23 asiantuntija-artikkelin mukaan. professori Hausfather näkee näiden nyt ilmaantuneiden lämpöennätysten liittyvän suureen jatkuvaan uusien lämpöennätysten sarjaan. Lämpötilat nousevat uusiin ennätyksiin, kun kasvavat hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöt yhdistettynä El Nino-ilmiöön alkavat vaikuttaa aikaisempaa tehokkaammin.

 

Tämä eri puolilla maailmaa esiintyvä tutkijoiden ja tiedealan ammattihenkilöiden samansuuntainen varoittelu pitäisi olla jo konkreettinen perusta kaikille maailman päättäjille. Ei pitäisi enää riskeerata, vaan olisi toimittava varman päälle. Olisi varmistettava kaikin keinoin, ettemme antaisi kehityksen syöksyä tuntemattomaan.

 

Emmehän kyllä tiedä kokonaisuutena millainen uusi mahdollinen elämämme olisi.

Mutta jos se olisi tuhoisa eikä olisi paluuta, olisi viisaampaa olla kokeilematta ja järjestää elämämme mahdollisimman riskittömäksi, kuten kokemuksemme on jo tuhansia vuosia osoittanut.

 

-------

 

Suomen hiilinielujen romahdus oli tapahtumana täysin hallinnollinen. Sen perusteena oli vain Luken laskentatavan muutos. Metsien kasvu ei noudattanut tätä kaavaa vaan metsät kasvoivat kuten ennenkin paitsi Ylä-Lapissa, jossa kasvu oli aikaisempaa nopeampaa.

Tämä vuoden 2022 lopulla alkanut vauhdikas kalabaliikki Suomen metsien kasvun yht´äkkiä tapahtuneesta hidastumisesta ja siitä aiheutuneesta hiilinielujen katoamisesta oli siis täysin faktoja vailla.  Metsät kasvoivat kuten ennenkin, eikä siellä nähty mitään romahdusta. Tästä väärinkäsityksestä vedettiin monia johtopäätöksiä ja sitä ilmeisesti käytettiin monissa tilanteissa pontimena.  Tätä asiaa ei ole ainakaan julkisesti mitenkään oikaistu, kommentoitu, ei pahoiteltu, eikä pyydelty anteeksi.

 

Suometsätalouden erikoistutkija Lukessa, tohtori Markku Saarinen selvittää, mistä olennainen osa laskennallisen nettomääräisen hiilinielun kutistumisesta johtui.  Suomessa ojitettujen suometsien määrästä noin 700 000 hehtaaria on muuttunut ohutturpeisesta suosta kangasmaaksi. Näin on tapahtunut, sillä turve on palanut pois. Hapekas pintaturvekerros alkaa mikrobitoiminnan myötä hajota. Tämä prosessi alkaa, kun luonnontilainen suo ojitetaan ja vedenpintaa lasketaan.

 

Turpeen palamista tapahtuu siis hitaasti koko ajan. Jos vedenpinta olisi korkealla, ei palamista tapahtuisi. Markku Saarinen toteaa, että tämä ilmiö on suurelta osin v. 2022 keskusteluun nousseen hiilinielujen ” romahduksen” takana. Hiilidioksidipäästöjen kannalta on oleellista millä korkeudella ojitusalueen vedenpinta on, painottaa Saarinen Metsälehdessä 4/2023.

 

Pelkän hiilidioksidin kannalta vedenpinnan optimi olisi aivan maan pintaan nostettava pohjavesi, mutta jos vedenpinnan taso on korkea alkaa suosta syntyvää metaania karata taivaalle. Tällöin myös puuston kasvu hidastuu merkittävästi. Hiilidioksidipäästöjä tulee taas sitä enemmän mitä alemmas vedenpinta laskee. Tavoitteena onkin säätää vedenpinnan korkeus juuri ja juuri sellaiseksi ettei puuston kasvusta tarvitse liikaa tinkiä, tietysti mieluummin ei ollenkaan.

 

--------

 

Voiko tuulivoima olla Suomen tulevan taloudellisen kukoistuksen kulmakivi? Tuliko Suomesta suunnittelematta ja lähes yllättäen halvan ja puhtaan sähkön maa? Nyt tänne ulkomaiset tahot, sijoittajat. Olivatko uudet korkeat tuulivoimatornit oikea ratkaisu?

 

Kun tuulivoimabuumi alkoi, huomattiin ettei Suomessa ole maatuulivoimaloille riittävää tuulta. Tuolloin tuulivoimatornit olivat alle 100 metriä korkeita. Näihin ei tuuli riittänyt tarpeellisella teholla. Mutta kuin ihmeen kautta alettiin rakentaa myös korkeampia, yli 200 metriä korkeita voimaloita. Tällöin tehoa mittaavat käyttökertoimet nousivat kaksinkertaisiksi.

 

Nämä uudet tornit muuttavat tilanteen täysin, kertoo Fingridin toimitusjohtaja tohtori Jukka Ruusunen HS 5.6 -23. Hän painottaa, että yhteiskuntavastuusta ja vihreän energian käytöstä on tullut suurille yhtiöille välttämättömyys. Suomesta on tullut halvan puhtaan sähkön mallimaa, minkä asian sijoittajatkin ovat noteeranneet. Esimerkiksi tällä hetkellä on Suomeen suunnitteilla investointeja yli 90 miljardilla eurolla.

 

Paitsi riittäviä tuulia, on Suomessa myös korpea, jonne tuulivoimaloita voidaan rakentaa. Ruususen mukaan esimerkiksi Keski-Eurooppa on jo niin täyteen rakennettu, ettei tuulivoimalan sijoittaminen ole moniin paikkoihin mahdollista. Hän on myös sitä mieltä, että kaikki Suomen sähkötöpselit pitäisi maalata vihreiksi, sillä sähkö Suomessa on niin vihreää. Kun turistit tajuavat, että Suomessa jokainen mökki lämpenee päästöttömällä sähköllä ja jokainen suihkussa käynti on energian kannalta puhdasta, sillä seikalla on suuri merkitys.

 

Suomessa tuulivoima ylittää ydinvoiman jo v. 2026- 2027. Muutama vuosikymmen sitten polttopuun käyttö oli suurempaa kuin ydinvoima. Suomessa myös sähköverkon teknillinen taso on korkea eikä se aseta sähkönkäytölle esteitä. Verkoston toiminnalliseen korkeaan tasoon on kiinnitetty huomiota myös ulkomaisten investoijien taholla. Suomessa sähkön käytön arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, mikä ei ainakaan verkostolle ole esteenä.

 

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä - koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry.