Kohti Kestävää Kehitystä, Blogi 77, 3.1.2024

Suomessa osataan tehdä dieselpolttoainetta ilmasta ja vihreästä vedystä. Tämä uusi nafta sopii sellaisenaan nykyisiin dieselmoottoreihin. Raaka-aineita on saatavana riittävästi.

Uutta polttoainetta on kehitetty VTT:n ja Agco Powerin yhteistyönä noin kolmen vuoden ajan. Projekti on ollut mittava, toteaa erikoistutkija Anssi Järvinen. Valmistusmateriaaleina ovat vihreä vety ja hiilidioksidi. Vihreää vetyä valmistetaan sekä tuuli- että aurinkovoimalla ja hiilidioksidia saadaan ilmasta sekä joistakin teollisuuden sivuvirroista. Tuloksena on e-diesel-polttoaine. Tälle ei ole vielä kehittynyt omaa käytännön tunnusta, mutta kansan suussa se varmaan taipuu joksikin e-löpöksi.

 

Nyt on vielä toteutuksessa e-dieselin käytännön kokeilu, mainitsee Agco Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen. Tavoitteena on VTT:n kanssa selvittää, miten uusi polttoaine käyttäytyy palaessaan moottorissa ja esimerkiksi millaiset ovat sen päästöominaisuudet tavalliseen polttoaineeseen nähden.

E-diesel on osoittautunut ominaisuuksiltaan positiiviseksi, toteaa professori Juha Lehtonen. Sen kaasu-, noki- ja hiukkaspäästöt ovat osoittautuneet puhtaammiksi muihin polttoaineisiin verrattuna.

 

E-dieseliä voidaan käyttää polttoaineena suurissa moottoreissa, kuten traktoreissa, kuorma- ja linja-autoissa, laivoissa ja myös lentokoneissa. Synteettisen e- kerosiinin osuutta onkin Nesteen mukaan tarkoitus nostaa lähivuosina aina 35 %:een käytetyistä lentopolttoaineista.

 

Uuden e-dieselin tuotannossa ovat olennaisina komponentteina sekä tuulivoima että hiilidioksidi.  Tuulivoimaa on Suomessa saatavana riittävästi varsinkin länsirannikolla ja hiilidioksidia saadaan sekä ilmasta että metsäteollisuuden päästöistä.

Tästä polttoaineesta käytetään nimiä, nafta, kaasuöljy, dieselöljy, verottomana löpö, tupaöljy, polttoöljy, lämmitysöljy.  Veroton( furfurolilla vapautettu verottomaksi) ja verollinen sekä taas toisaalta moottoripolttoöljy ja lämmitysöljy menevät käyttöön eri teitä.

 

 

Pohjoismaissa osataan ja halutaan ruokkia kotieläimet ammattitaitoisesti. Monissa maissa antibiooteilla lääkitään varmuuden vuoksi, jolloin annostus on liian suurta ja vaarallista. Ääripäinä voidaan pitää Norjan 2,1 mg ja Kyproksen 254,7 mg antibiootteja eläinkiloa kohti lääkittynä.

 

Tietoisuus ja ymmärrys liiallisen lääkinnän vaaroista on otettu pohjoismaissa vakavasti. Suomi, Ruotsi, Islanti ja Norja ovat kuuluneet jo vuosikausia ns. maltillisten lääkitsijöiden joukkoon. Tämä koskee eläinlääkinnän lisäsi myös ihmis- eli humaanilääkintää. Tätä asiakokonaisuutta valvoo Euroopan lääkevirasto EMA, joka julkistaa säännöllisesti alan raportteja.

 

Jos tarkastellaan tämän hetken ääripäiden lukuja havaitaan, että Norjassa käytettiin 2,1 mg ja Kyproksella 254,7 mg antibiootteja tuotantoeläinkiloa kohti vuodessa, (MT 24.11 -23).  Muut EU- ja Euroopan maat sijoittuvat tähän välimaastoon. Suomessa v. 2022 myytiin n. 15 mg oli vastaava luku Kyproksella 17 kertainen, eli n. 255 mg.

Keskimääräinen eläinantibioottien myynti Euroopassa oli n. 74 mg. Tämän määrän ylittivät mm. Malta, Portugali, Kreikka, Bulgaria, Unkari, Espanja, Italia, Puola ja Kypros.

 

Miksi lääkintäviranomaiset sitten pitävät näin suurta huolta antibioottien liikakäytöstä? Lääkevirasto EMA painottaa taudin aiheuttavan bakteerin kehittävän itselleen liikalääkinnän johdosta resistenssin. Tämä resistenssi on eräänlainen inflaatio. Se on vastustuskyky, jonka taudin aiheuttama bakteeri saa ja sen jälkeen antibiootti ei enää tehoa. Pahimmillaan voi ilmaantua sepsis, eli bakteeri pääsee ihmisen tai eläimen verenkiertoon erittäin tuhoisin seurauksin.

 

Lääkevirasto EMA toteaa raportissaan, että kehitys on Euroopassa menossa parempaan suuntaan. Mutta koska aivan tavallisetkin infektiot voivat olla kohtalokkaita on asiaa kehitettävä. Ihmisen syöpähoidot ja kirurgiset toimenpiteet, esimerkiksi vaikka rutiininomaiset leikkaukset voivat resistenssin vuoksi olla vaarallisia.

Maailman eläintautijärjestö, OIE, painottaa mikrobilääkkeiden käytön olevan eläimille yleisintä Aasiassa. Maistuvat varmaan hyviltä nämä suussa sulavat, ulkomaiset ja eksoottiset herkut. Mutta kuka takaa niiden vaikutuksen matkailijan terveyteen.

 

_______

 

Suomen lokakuun 2023 kylmä säätila oli poikkeuksellisen kylmä koko maailmassa. Muualla maailmassa lämpötila sen sijaan oli mittaushistorian korkein. Suomessa voimakkaita sateita jopa myrskyjä ja ensilumi tavanomaista aikaisemmin Etelä-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa.

 

Brittiläinen meteorologi Scott Duncan on julkaissut gfafiikan lämpötiloista (MT 17.11-23) jonka mukaan Suomen lokakuun lämpötila on havaittavissa eroavaksi muusta maailmasta. Lokakuun lämpötilasta toteaa Suomen Ilmatieteen laitos mm,. että kuukauden keskilämpötila vaihteli Enontekiön -4 asteesta lounaissaariston n. + 7 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila 16.7 astetta oli lokakuun ensimmäisenä päivänä Kirkkonummella ja alin lämpötila -23.5 astetta Kittilässä.

 

Lokakuun sademäärä oli Itä- ja Pohjois-Lapissa normaalia pienempi, 15,8 mm Inarissa mutta Virolahdella satoi 160.8 mm. Ennätyksellisiä sateita saatiin Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla, esimerkiksi Siikajoella ja Ruukissa. Voimakkaat matalapaineet aiheuttivat myrskyjä. Maan eteläosassa Pirjo-myrsky katkoi puita 6-8 lokakuuta ja ensilumi tuli Etelä-Lappiin ja Pohjois-Karjalaan normaalia aikaisemmin. Otso-myrsky tuiversi 11-12 lokakuuta aiheuttaen runsaita lumisateita Lapissa.

 

Säätilojen muutokset ovat tapahtuneet nopeasti ja maantieteellisesti pienillä alueilla. Monia ennätyksiä saavutettiin. Tällainen on esimerkiksi lokakuun suurin aamuinen lumen syvyys, 38 cm, Kittilässä 15 lokakuuta. Huomiota herättävät myös nopeat säätilojen vaihtelut, mitkä havaittiin myös liikenneolojen jyrkkinä muutoksina.

Merialueilla oli myrskyä kahdeksana päivänä. Normaalisti tällaisia myrskyilmoja on vain kolmena päivänä kuukaudessa.

 

Eräät sääennustuksella elävät keittiön pöydän ääressä vaikuttavat alan asiantuntijat ovat haikailleet Golf-virran vaikutusta. Sehän nimittäin aiheutti yleensä Suomeen lauhkean, kostean lounaistuulen. Sille olivat myös ominaisia hitaat säätilan vaihtelut. Sääolosuhteet olivat hyvin merisään oloisia. Nyt on enemmän nopeita säätilan muutoksia ja kylmää pohjoista, hyistä ilmavirtaa suoraan Pohjoiselta Jäämereltä. Myös lämpötilat vaikuttavat alhaisemmilta. Onkohan tämä pysyvää, vieläköhän Golf-virta toimii?

 

-------

 

Luonto nousemassa kansainväliseksi sijoitustrendiksi osakemarkkinoilla ja elinkeinoelämän rahoitustekniikassa. Suurimmat sijoitusyhtiöt ja pankit heränneet todellisuuteen. Kestävää luonnonmukaista kehitystä pidetään esimerkillisen toiminnan tavoitteena.

Sijoittamisen vastuullisuus ja eettisyys ovat alalla uusia termejä. Alan asiantuntijat vievät nyt tähän liittyvää tietoa ja menettelytapoja sekä suuren yleisön, sijoittajien että rahoitus- ja sijoitusalan ylimpien päättäjien tietoisuuteen. Näistä tuoreista asioista puhui hiljattain johtaja Jennifer Wu JP Morgan Chase-pankista. Hän on pankin Asset Management-osaston kestävän sijoittamisen yksikön johtaja. Häntä päästiin Suomessa kuulemaan Finnish Finance Nature Summit tapahtumassa.

 

Suuren maailman terveisinä Jennifer Wu totesi terveen luonnon arvostuksen nousseen rahamaailmassa uudelle tasolle viimeksi kuluneen vuoden aikana. Hän totesi että luonto on kestävän sijoituksen uusi rintama ( HS 28.11 -23). Wu tiivisti sanomansa luonnon rajallisuudesta neljään tunnuslukuun.

Ensimmäinen on tieto, että jo 75 % maapinta-alasta on ihmisen merkittävästi muuttamaa.

Toinen on tieto, että nyt tarvittaisiin 1,6 maapallon luonnon resurssit.

Kolmas: Metsäkato kasvoi v. 2022 noin 4 %.

Neljäs: Kuusi yhdeksästä tutkijoiden määrittämistä maapallon turvarajoista on     ylitetty. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, ilmastonmuutos, metsäkato, saasteet, ylilannoitus ja makean veden käyttö.

Tämä esitelmätilaisuus, Finnish Finance Nature Summit järjestettiin nyt ensimmäistä

kertaa ja sinne oli kutsuttu puhujia eri puolilta maailmaa.  Tilaisuuden eräs tärkeimpiä

anteja oli Jennifer Wu:n sanoma, miten luonto on pakko ottaa osaksi rahoitusalan

päätöksentekoa.

Tuntematon keittiöfilosofimme ihmetteli, etteikö tähän luetteloon kuuluisi vielä turha

luonnonvarojen kuluttaminen ja myös niiden tuhlaaminen ja jopa tuhoaminen?

 

Wu:n mukaan nyt on jo saatavana riittävästi tietoa yhteiskunnan käyttöön luontovaikutuksista. Eräs suuri ala on lääketeollisuus, joka on merkittävästi luonnon kanssa yhteydessä saaden raaka-aineita ja ideoita kasveista ja eläimistä.  Jennifer Wu mainitsee esimerkiksi precision agriculturen, täsmäviljelyn, merkittävyyden maanviljelyksessä kylvön ja lannoituksen optimoinnissa. Myös kestävään metsänhoitoon tulee rahoitusta ohjautumaan tulevaisuudessa.

 

Sijoitusjohtaja Mika Leskinen on puolestaan paneutunut sekä vastuulliseen sijoittamiseen että eettiseen sijoittamiseen ja niiden eroavuuksiin. Hän on aloittanut vastuullisen sijoittamisen analysoinnin jo pari vuosikymmentä sitten. Siinä kirjainyhdistelmä ESG on sijoitus- ja rahoitustoimintaa ohjaava.

Eettisessä sijoittamisessa pääpaino on siinä, että suljetaan jokin toimiala pois sijoituskohteena.

Vastuullinen sijoittaminen taas lähestyy kohteita päinvastaisella näkemyksellä, enemmän positiivisesti, toteaa Leskinen.

 

-------- 

 

Nopeasti jäätyvä lumeton maa aikaansaa seismisiä pakkasjäristyksiä pohjoisessa. Tämä uusi luonnonilmiö aiheutuu paljaan maan aikaisempaa nopeammasta jäätymisestä.

Pohjois-Suomessa on havaittu uusia luonnonilmiöitä, joiden ilmaantumien on nopeutunut viime vuosina. Näitä ns. pakkasjäristyksiä ennustetaan havaittavan nykyistä tiheämmin. Tätä ilmiötä on Oulun Yliopistossa tutkinut erikoistutkija Kari Moisio. Veden nopea jäätyminen aiheuttaa maahan repeämiä, järistyksiä ja paukahduksia  HS 10.11-23) joista seuraa vahinkoa rakennuksille, putkistoille ja teille.

 

Talvella normaalisti lumihanki on suojannut maan pinnan mutta nyt säätilan vaihtelut ovat niin suuria, että pakkasta saattaa esiintyä ennen lumen tuloa. Vuonna 2016 sattui Oulun Talvikankaalla niin voimakas järistys, että katsottiin aiheelliseksi ryhtyä tutkimaan tätä uutta luonnonilmiötä. Vastaavanlaisia järistyksiä ovat kaukaiset maanjäristykset, kaivostoiminnan räjähdykset ja myös tavarajunan aiheuttama järistys.

 

Pakkasjäristykset ovat yleisiä ikiroudan alueella pohjoiskalotilla, mutta niitä ei ole vielä tutkittu paljonkaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pakkasjäristysten eli ns. jääjäristysten pääasialliset lähteet ovat soilla ja alueilla, joiden pohjaveden pinta on korkealla.

 

Tällaisia paikkoja sijaitsee paljon myös rakennettujen alueiden, asutuksen teollisuusrakennusten ja vastaavien läheisyydessä. On pyrittävä löytämään tällaiset alueet ja suojaamaan rakenteet, toteaa geofysiikan professori Elena Kozlovskaya Oulun yliopistosta. Tarkoituksena on kehittää järjestelmä, jolla näitä järistyksiä voidaan ennustaa.

 

Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä -koordinaattori

LC Hiekkaharju- Sandkulla ry

Lions N-piiri