Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 56 b, 11.10. 2021

Kuva Teija Loponen

Kasvimaa on muutettu pitkäksi pyöriväksi karuselliksi. Mansikat pyörivät 5-32 kierrosta vuorokaudessa. Laite näyttää niin hyvältä, että ennakkotilauksia tulee runsaasti alan ammattiviljelijöiltä.

 

Ilmajokelainen Arto Kujanpää on käytännön kasvihuoneviljelijä, mikä näkyy uuden laitteen toiminnassakin. Hän on viljellyt mansikkaa 44 vuotta ja tämä uusi menetelmä on rakennettu sekä helpottamaan, että varmistamaan esimerkiksi epävarmaa mansikanviljelyä. Tämä karuselli ei muistuta ollenkaan ulkonäöltään kasvimaata, vaan kaukaa katsoen näyttää joltain kuivausrummulta tai vastaavalta, mutta tämä ei ole umpinainen.

 

Karuselli on pituudeltaan 13 m ja halkaisija on noin 3 m. Kasvilaatikot ovat pitkittäissuuntaisesti n. 20 kpl. Ne ovat ikään kuin pitkiä ikkunalla pidettäviä kukkalaatikoita. Niiden etäisyys toisistaan on sellainen, että tarvittavat viljelytoimenpiteet voidaan tehdä seisomalla karusellin vieressä. Tällainen kasvimaa on helppo kattaa muovipeitteellä.

 

Kujanpää on miettinyt asiaa monta vuotta ennen kuin lähti suunnitelmien käytännön toteuttamiseen. Tällä menetelmällä saadaan kasvihuoneeseen sijoitettua paljon enemmän taimia kuin normaalisti, joten rakentamis- ja lämmityskustannuksissa on mahdollisuus päästä ehkä suuriinkin säästöihin.

Tämä uusi viljelytekniikka on mahdollista toteuttaa ilman torjunta-aineita, joten luomuviljely on helpommin toteutettavissa. Kasvatettaviksi kasveiksi sopivat parhaiten matalakasvuiset, kuten mansikka, yrtit ja salaatit. Myös Kujanpään mukaan puuntaimet voidaan kasvattaa karusellissa.

 

Kiinnostus on ollut kovaa ja markkinoille pyritään pääsemään tämän vuoden aikana.

 

--------

 

Julkinen sektori kunnostautuu nyt Suomessa puurakentamisessa. Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan vauhdilla hyvien sisäilmaratkaisujen saamiseksi. Tässä on jopa laajat vientimahdollisuudet.

 

Rakentaminen suoritetaan pääosin kahdesta elementtityypistä.  Ristiin liimatusta massiivipuuelementistä, CLT, tehdään seinien, kattojen ja välipohjien kantava runkomateriaali. Viilupuusta valmistetuista elementeistä rakennetaan sekä kestävyyttä, keveyttä että mittatarkkuutta vaativat rakenteet. Puurakentamisen tulevaisuus näyttää hyvältä kertoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

 

Tällä hetkellä vielä puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on noin 15 %, joten nostamiseen on hyvät mahdollisuudet. Puurakentamisen ammattitaito on päässyt romahtamaan Suomessa, mutta sekä alan koululaitosten, että rakentajayritysten yhteistyö on noussut jo aallonpohjasta. Kauhanen pitää osaavaa työvoimaa kaiken kasvun edellytyksenä. Hän toivoo myös yhteisiä harjoitteluohjelmia yliopistojen kanssa.

 

Tampereen yliopiston professori Sami Pajusen mielestä Suomella olisi mahdollisuuksia korkeasti jalostettujen puutuotteiden vientiin. Hiilineutraalisuus ja ilmastoystävällisyys ovat puurakentamisen vientivaltteja. Puuhan on jo siitä ympäristöystävällinen,että tarvittavat valmistusprosessit ovat hyvin vähäisiä. Kirvestä  tarvitaan yllättävän vähän.

 

Varsinainen rakennusprosessi on helposti toteutettavissa niin ennakkosuunnitellen, että hirret pystytään jo tehtaalla tekemään valmiiksi mittatarkkoina oikein veistettynä ja kuljetetaan rakennuspaikalle ja kiinnitetään suunnitellussa järjestyksessä. Varsinaisella rakennuksen pystytyspaikalla ei siten pääsääntöisesti enää tehdä veistotyötä, ei kirveellä eikä höylällä.

 

--------

 

Vedyn ja ammoniakin seoksella käyvä laivamoottori on valmiina markkinoille Wärtsilältä. Pelkällä vedyllä toimivaa moottoria odotettava pari vuotta. Testaus käynnissä 4-tahtimoottoreissa.

 

Sekä ammoniakkiseos, että puhdas vety polttoaineena ovat pistämättömiä, sillä ne eivät sisällä hiiltä.  Näitä uusia polttoaineita voidaan valmistaa lähes päästöttömästi. Tämä tapahtuu päästöttömällä sähköllä.  Uusia polttoaineita voidaan nimittää tällöin vihreiksi. Ammoniakki on vetyä ( H) ja   typpeä ( N ) sisältävä yhdiste , NH3. Ammoniakki on vihreää jos valmistus on suoritettu vihreällä vedyllä.

 

Toistaiseksi sekä vihreä vety, että vihreä ammoniakki ovat kalliita ja niiden tuotanto on vähäistä, toteaa Wärtsilän toimitusjohtaja Håkan Agnevall. Hänen mukaansa moottorit täytyy olla valmiina ennen kuin polttoaineita on mahdollista ryhtyä valmistamaan. Tällä hetkellä on aloitettu merimoottoreiden testaus yhdessä asiakasyhtiöiden kanssa.

 

Wärtsilän moottoreita käytetään paljon varavoimaloina tasapainottamassa tuuli- ja aurinkovoimaloiden tehonvaihteluja. Tässä on valttina käynnistämisnopeus, mikä on diesel- ja maakaasumoottoreilla erinomainen. Nyt tähän tarkoitukseen kehitellään myös vihreällä vedyllä toimivia moottoreita. Vetymoottoreiden tavoite on saada hiilidioksidipäästöt ( CO2 ) painumaan lähes nollaan. Tämän moottorin odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.

 

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi vähentää meriliikenteen päästöjä puolella vuoteen 2050 mennessä. Näissä asioissa normit ovat vielä kansainvälisesti kesken ja näin tavoitteet ovat vielä monilta osin hahmotelmia. Ne kuitenkin täsmentyvät käytännön tarpeisiin koko ajan.

Tämän hetken näkemysten mukaan Wärtsilä aikoo markkinoida vetykäyttöisiä moottoreita energiatuotannon käyttöön ja ammoniakkikäyttöisiä moottoreita merenkulkualalle, pääosin rahtilaivakäyttöön.

Ammoniakkikäyttöiset moottorit ovat suunnitelmien mukaan käytössä vuosien 2023 – 2025 välillä ja vetykäyttöiset noin viisi vuotta myöhemmin, toteaa toimitusjohtaja Agnevall. Hän toteaa, ettei ympäristöystävällisten ratkaisujen toteuttaminen käytännössä ole vielä taloudellisesti mahdollista, mutta niitä kehitellään käyttövalmiiksi tulevaisuutta varten, jotta ne ovat valmiina kun niitä tarvitaan.

 

--------

 

Ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa todellisen katastrofin varsinkin suomalaisille elämääkin merkittävämmän kahvin tuotannossa. Ilmasto lämpiää liikaa ja kahvin tuhohyönteiset ja taudit sekä kuivuus vähentävät sadon liian alhaiseksi.

 

Onneksi on löytynyt jo kauan unohduksissa ollut kahvilajike, länsiafrikkalainen Stepnohylla. Sitä on viljelty Länsi-Afrikan kosteilla viljelyalueilla 1800-luvulla, mutta 1900-luvulla sen tuotanto väistyi satoisamman Robusta-lajikkeen tieltä. Näitä kahvintuotantoon liittyviä asioita on selvitetty laajasti Nature Plants -tiedejulkaisussa.

 

Tämä kahviuutinen on huomioitu näkyvästi mm. Britanniassa BBC:n toimesta, Kanadassa CBC-uutistoimiston uutisissa, talouslehti The Economist on kertonut laajalti ja samoista asioista kertoo myös Helsingin Sanomat.

 

Tämä osoittaa miten tärkeä aine kahvi on maailmassa, mutta ehdottomasti tärkein se on Suomessa. Meillähän mikään ei onnistu ilman kahvia ja sehän näkyy tilastoissakin, me juomme eniten kahvia maailmassa. Lieneekö tuo tuontituote ainoa syy harvinaisiin saavutuksiimme ja kykyihimme. Eivät onnistu meiltä sodan eivätkä rauhanajan tärkeät tehtävät, eivät häät eivätkä hautajaiset eikä yksikään tärkeä kokous ilman sekä virkistävää että rauhoittavaa kahvin tuoksua ja makua.

 

Tämä unohduksissa ollut Stepnohylla -lajike löytyi Sierra Leonesta useiden vuosien etsimisen jälkeen. Tuolloin saatiin peräti 10 grammaa maisteltavaksi, kertoi selvitystyötä johtanut Aaron P. Davies brittiläisestä Kew:n kuninkaallisesta puutarhasta.

 Tämä kahvilajike kestää hyvin lehtiruostetta ja kuivuutta, jotka molemmat uhkaavat kahvinviljelyä ilmaston lämmetessä. Stepnohylla on myös erittäin hyvän makuista, joten jäämme odottamaan aikaa, jolloin Stepnohylla täyttää lähikaupan hyllyt ja elämämme jatkuu ainakin tältä osin vähintäin yhtä hyvänä kuin tähän asti. Tätä aikaa meidän on pakko odottaa 5-7 vuotta, sillä pensaiden istutus on vasta käynnistetty.

 

Pertti Ratia

Kestävän Kehityksen koordinaattori

LC Hiekkaharju- Sandkulla ry.

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram