Uutispoimintoja 4.5 2019

Suomalainen naudanliha on ekologista. Siinä saadaan yhdessä lihakilossa vietyä huomaamatta mutta laillisesti jopa 19.000 litraa vettä Suomesta vesipulasta kärsiviin maihin. Onko tässä uusi suomalainen ekologinen kestävän kehityksen hittituote!

 

Suomessa on vettä riittävästi sekä kansalaisten omaan käyttöön, vientiin että ruuantuotantoon toteaa mm. tiedelehti Sustainability. Viemällä vettä missä muodossa tahansa voidaan vähentää monien maiden vesistressiä. Vesipulasta kärsiviltä alueilta ei saisi tuoda paljon vettä vaativia tuotteita. Näitä ovat esimerkiksi puuvilla, viljakasvit, hedelmät kuten avokadot, sekä viinit ja pähkinät.

 

Suomi kuuluu niihin harvoihin maailman alueisiin, jossa vettä on riittävästi, jopa yli oman tarpeen. Meillähän autotkin pestään ehkäpä maailman parhaimmalla juomavedellä. Lihakilossa ei ole vettä kuin muutama sata grammaa. Sen tuottaminen koko eläimen kasvuajan on kuitenkin vaatinut paljon vettä, toteaa tohtori Jukka Jalava Viikin agroekonomian laitokselta.

 

 Suomeen tuodaan naudanlihaa esimerkiksi Brasiliasta, jossa nautakilon tuottamiseen kuluu yli 19.000 litraa vettä. Keskimääräinen vedenkulutus naudanlihan tuotannossa on koko maailman puitteissa  yli 14.000 litraa, mutta Suomessa vain 7.000 litraa.  Tuotanto vain Suomessa olisi tältä kannalta katsoen järkevää kahdestakin syystä.  Suomessa on vettä mitä kuluttaa ja meidän tuotanto-olosuhteemme ja -menetelmämme kuluttavat vettä vähemmän kuin muualla.

 

Ihmisen vedenkäytöstä 80 – 90 % kuluu ruuantuotantoon. Suomalainen juo päivässä vain muutaman litran vettä. Talousvetenä, sisältäen pesu ja yms. käyttö, noin 150 litraa mutta ruokana syödään noin 1500- 4000 litraa. Tämä suuri vaihtelu juontuu käytettyjen ravintoaineiden erilaisista tuotanto-olosuhteista.

 

Eniten vettä kuluu lihan tuottamiseen. Näin ollen järkevin ja edullisin tapa viedä vettä Suomesta on kasvattaa lihaa ja erilaisia lihatuotteita. Näin saadaan tehtyä melkoinen taikatemppu, lihakiloon saadaan mahtumaan peräti 7000 litraa vettä Suomesta jolla määrällä monessa vastaanottavassa maassa saadaan tämän maan vettä säästettyä peräti 19000 litraa yhtä tuotettua lihakiloa kohti.

 

xxxxxxx

 

Rakennustyömaiden ylijäämämateriaalit saadaan pian järkevään kiertoon. Nyt jopa priima tavarakin menee tehdaspakkauksissa kaatopaikoille. Startup-yritys löysi uuden alueen jolle on kansantaloudellinen tilaus.

 

On utopiaa kuvitella että rakennustyömaille pystyttäisiin tilaamaan juuri sopiva määrä rakennusmateriaaleja. Niitä on pakko tilata jonkin verran yli monista eri syistä. Kun rakennus alkaa olla valmis ovat nämä ylijäämätuotteet tiellä ja niitä on jopa vahingoitettu kun niitä on jouduttu siirtämään paikasta toiseen ennen pois kuljettamista.

 

Tähän pulmaan on paneutunut Netlet Oy, joka on lähtenyt kehittämään valtakunnallisesti toimivaa ratkaisua rakennustyömaiden ylijäämätavaroiden saamiseksi takaisin kaupalliseen kiertoon. Rakennusalalla työskentelevät,

toimitusjohtaja Tomi Lehtinen ja Turo Manninen sekä verkkokauppa-alalla toimiva Robin Flykt löivät osaamisensa yhteen ja perustivat yhteisen yrityksen.

 

Olennaisimpia ratkaistavia asioita ovat miten saadaan oikeat tiedot ylijäämätavaroista, miten ne saadaan kuljetettua järkevästi niitä tarvitseville, eli uusille ostajille. Netletin Raksanouto palvelee maksutta rakennustyömaita koko maassa. Välivarastoja, terminaaleja on pari kymmentä eri puolilla maata.

 

 Tavarat tarkastetaan ja pannaan myyntiin Rakennusoutlet -verkkokauppaan 50 – 80 % alan kauppahintaa edullisemmin. Tuotteet myydään ostajan haluamissa erissä, jolloin uuden ostajan ei tarvitse enää taistella ylijäämien kanssa. Kokonaisuutena tällaiset ylijäämäerät ovat suuria, joten tavaraa kyllä löytyy.

 

Tavaravalikoima on todella monipuolinen joten yrityksen johto näkee tällä uudella kauppatavalla löytyvän rakennusalalle aivan uuden toimintakulttuurin.

 

xxxxxxx

 

Ruuan lisäksi pöydästä löytyy laajeneva biokomposiittisarja ruokailuvälineitä.  Suomalaisen tuotesarjan kysyntä yllätti kansainvälisesti Frankfurtin messuilla. Puukuidun osuus materiaaleissa on jopa 35 %.

 

Orthex Group on laajentanut keittiövälinetuotannon uudelle biopohjaiselle materiaalille. Raaka-aineena käytettävä biokomposiitti on tuotettu Stora Enson Hylten tehtaalta. Nämä uudet tuotteet on otettu hyvin vastaan aluksi Suomen ja Ruotsin markkinoilla ja nyt valloittamassa Eurooppaa.

 

 Se on nykyaikaisen valistuneen kuluttajan materiaali, jonka kysynnän voimakkuutta yhtiön toimitusjohtaja Alexander Rosenlew luonnehtii superpositiiviseksi.

 

Biokomposiiteissahan kaiken perusta on materiaalin uusiutuminen ja kierrättämismahdollisuus. Molemmat ovat nykyisen näkemyksen mukaan perusvaatimuksia. Puukuidun osuus näissä Orthexin tuotteissa on erilainen tuotteen vaatimuksista riippuen.  Esimerkiksi leikkuulaudoissa puukuitua on 35 % kun taas sokeriruokopohjaisessa polyeteenissa puukuidun osuus on 63 %.

 

Stora Enson tehtaalla sahauksesta syntyy haketta, josta saadaan suuria kuituja, jotka puolestaan lujittavat materiaalia. Toinen, pienikuituinen termomekaaninen sellu käytetään paperin valmistukseen.

 

 Tämän vuoden aikana Orthexin keittiövälinesarja laajenee nykyisestä kymmenestä tuotteesta. Yhtiön suurimpia tuoteryhmiä ovat monenlaiset säilytyslaatikot ja postilaatikot. Tuotantoa markkinoidaan 40 eri maassa. Yhtiön tavoitteena biopohjaisten tuotteiden lisääminen tuotannossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jossain 2020 vuoden tienoilla biopohjaisia tai kierrätysmuoveja on koko tuotannosta  20 %.

 

xxxxxxx

 

No nyt on maailma täysin sekaisin. Tamperelainen kerrostalo ei kuluta vaan tuottaa energiaa, jota se myös myy. Energiaa otetaan auringosta, maasta, poistoilmasta ja  jopa jätevedestä.

 As. Oy Pohjolankatu 18-20 on Suomen vihrein kerrostalo.

 

Tämä kerrostalo on vähentänyt hiilijalanjälkeään 94 % vuoden 2011 jälkeen. Talossa on 54 asuntoa ja yksi liikehuoneisto. Kaiken kehityksen promoottorina on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti  Vesterinen, jonka voimin koko positiivinen kehitys on toteutettu. Harvinaisin ratkaisu, uusin tulokas on jäteveden lämmöntalteenottolaite.

 

Tarvittavat investoinnit on suoritettu vuosina 2014 – 2017. Kokonaishankinnan hinnaksi tuli 650.000 euroa johon saatiin EU-tukea 200.000 euroa. Esimerkiksi poistoilman lämmön talteenottolaitteisto maksoi itsensä takaisin neljässä vuodessa. Yhtiövastike aleni 2,60 eurosta 1,98 euroon. Lämpöä myydään Tampereen sähkölaitokselle silloin kun oma tuotanto ylittää kulutuksen.

 

Tässä energia-alan mallitalossa on käynyt jo vajaat 1000 vierasta tutustumassa. Isännöitsijä Vesterinen on käynyt monissa tilaisuuksissa esitelmöimässä ja moni taloyhtiö onkin suorittanut alan investointeja pienemmässä mittakaavassa. 

 

Tänä vuonna laskelmien mukaan taloyhtiö myy lämpöä noin 120 -150 megawattituntia ja ostaa sitä alle 10 megawattituntia. Vertailun vuoksi mainittakoon että yhtiö osti kaukolämpöä vuonna 2010 yhteensä 547 megawattituntia.

 

Pertti Vesterinen on laskenut että Suomessa saataisiin n. 1,5 miljardin euron säästöt jos kaikki 87.000 asunto-osakeyhtiötä suorittaisivat tällaisen energiaremontin.  Kaupungit ovat täynnä energiaa, mutta sitä ei osata ottaa taloudellisesti talteen.

 

xxxxxxx

 

Välttämätön ja tarpeeton matkailu kuluttavat kaikkia resursseja pääosin yhtä paljon. Onko turhaa matkailua mahdollista vähentää tai muuttaa järkevämpään suuntaan. Täysin ymmällään näyttävät olevan jopa voimalliset ympäristöalan järjestötkin.

 

Turismin on arvioitu aiheuttavan jopa 8 % kaikista hiilidioksidipäästöistä todetaan alan artikkelissa ( HS. 20.1 -19 ) jossa otsikkona on poikkeuksellinen matkailuvinkki,

”PYSY KOTONA”.  Tätä ohjetta kyllä kaikki noudattavatkin, ainakin aika ajoin mutta luonnon kannalta katsoen ehkä tarpeettoman harvoin. Todennäköistä onkin  että työmatkoja on vähennetty sillä asioita saadaan hoidettua nykyisillä kehittyneillä informointimenetelmillä.

 

Lentokone on nopea kulkuväline ja sillä pääsee suoraan yli vuorten, laaksojen merien ja kaikkien vaikeakulkuisten paikkojen. Myös lentohinnat ovat tulleet edullisiksi. On huomattava, että saastevaikutus on kuitenkin sama, vaikka matkamme olisi kuinka edullinen tahansa. Luonto kärsii saman verran hinnasta riippumatta. Matkailukohteiden sijainti vaikuttaa merkittävästi mikä on ko. matkakohteen luonnolle aiheuttama vaikutus. Pääseekö kohteeseen esimerkiksi junalla tai laivalla.

 

Yhteiskunnan ylätason suunnittelijoiden on myös mietittävä, olisiko esimerkiksi eläkeläisille, joilla on aikaa, kehitettävä tällä periaatteella kulkureittejä joukkoliikennevälineille, kuten juna ja laiva. Onhan eläkeläisillä erilaiset tarpeet ja vaatimukset kuin kiireisillä työssä olijoilla, olivatpa he sitten lomalla tai työmatkalla.

 

Kaiken kaikkiaan meidän suomalaisten ei pidä tavoitella samaan elintasoon perustuvaa nautintoa kuin esimerkiksi jo jopa Keski-Eurooppalaisilla on.  Meidän matkamme täältä napapiirin tuntumasta on lähes kaikkiin kesäpaikkoihin on vähimmillään 1000 kilometriä pidempi. Tämäkin matka vaatii kaikkia resursseja, niin aikaa, rahaa kuin polttoainettakin. Tämä erityispiirre koskee jokaista matkaa molempiin suuntiin.

 

Tuo alussa mainittu yleisohje ”pysy kotona” on tietysti yleispätevä ja sopii kaikille. Olisiko mahdollista kehittää näillä resursseilla ja periaatteella jotain uutta? Lyömällä yhteen kaksi asiaa, meidän kylmä talvemme ja eläkeläisten vapaa-ajankäyttö.

 

 Olisiko kokonaisuuden kannalta järkevää että eläkeläiset pistäisivät matkalaukut täyteen marraskuun alussa ja lähtisivät etelään. Matkalle ei tarvitsisi kuitenkaan ottaa mukaan talvivaatteita. Lähtiessä voitaisiin säätää patterit pari astetta plussalle ja juna-laiva-juna- lipulla voitaisiin matkustaa etelän lämpöön.

 

Kotihiirille kyllä pitäisi jättää evästä keittiöön jotta minkään alan aktivistit eivät pääsisi syyttämään kotieläinten rääkkäyksestä. Sitten palattaisiin keväällä samaan aikaan muuttolintujen kanssa nauttimaan pohjolan nopeasti valkenevista öistä.

Eikö tällaisessa toiminnassa olisi paljon järkeä ja kaikki voittaisivat.