Jorma Kauppinen
Elinikäinen oppiminen keskiöön
Jorma Kauppinen toimii Opetushallituksessa yleissivistävä koulutus- ja varhaiskasvatus -osaston johtajana. Osaston toimialaan kuuluvat mm. varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, valmistava opetus ja koulutus, taiteen perusopetus, vapaa sivistystyö ja Eurooppa-koulut. Osasto käsittelee mm. toimialaansa kuuluvien opetus- ja kasvatussuunnitelmien perusteiden, suositusten ja normipäätösten valmistelua, kehittämistä, toimeenpanoa ja toteuttamisen seurantaa sekä opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämistä. Osasto käsittelee näiden tehtävien hoitoon liittyviä valtionavustuksia. Sen tehtäviin kuuluu myös yhdessä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa ylioppilastutkinnon kehittämiseen liittyvät asiat.
Tiivistelmän luennosta on laatinut Pentti Salmi.
Jorma Kauppinen esitteli Suomen
koulutuksen historiaa:
- kirkko
huolehti pitkään koulujen ylläpitämisestä – koulutus kirkon tyttärenä
- Turun
ylipisto perustettiin1640
- lukutaidon
opetus yleistyi 1660-luvulla
- kansanopetuksesta
keskusteltiin 1800-luvun alkupuolella, mm. J.V. Snellmanin kritiikki
- Uno
Cygnaeus ”kansakoulun isänä” – kansakouluasetus 1866
- opettajakoulutuksen
kehittäminen – Jyväskylän seminaari 1863
- Kouluylihallitus
1869
- suomenkielinen
oppikoululaitos syntyy 1858 (Jyväskylä)
- oppipakosta
keskusteltiin jo 1800- ja 1900-luvun vaihteessa
- Itsenäinen
Suomi 1917 – oppivelvollisuuslaki 1921
- vuosikymmenten
koulumuototaistelu: yhtenäiskoulu – erillinen koulujärjestelmä
- kouluruokailu
suomalainen menestystarina
- 1963
eduskunnan kehotus yhteiseksi 9-vuotiseksi peruskouluksi; vuonna 1967
ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista
- koulun
työviikko kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi 1971
- peruskoulu-uudistus
1972 – 1977 pohjoisesta etelään – oppivelvollisuuden jälkeen merkittävin
koulutuspoliittinen reformi
- peruskoulua
kehitetty jokaisella vuosikymmenellä, opetussuunnitelmauudistukset 1988,
1994, 2004, 2014
- keskitetystä
järjestelmästä vahvaan desentralisaatioon – valtakunnallinen ohjaus –
paikallinen toteutus
- Suomen
vahvuuksia vahva kunnallinen koululaitos, jota yksityiset ja valtion
oppilaitokset täydentävät, kansallinen ohjaus: lait, asetukset,
opetussuunnitelma (ops) –perusteet ja paikallinen ops. Koulutarkastuksesta
ja oppikirjojen tarkastamisesta luovuttiin 1990-luvun alussa
- lähikouluperiaate
- vahva
opettajien osaaminen ja autonomia
- esiopetus
subjektiiviseksi oikeudeksi 2001
- varhaiskasvatussuunnitelman
perusteet 2016
- kansainvälinen
kiinnostus Suomen koulujärjestelmään OECD:n PISA (Programme for
International Student Assessment) -arvioinnin myötä 2001
Jorma Kauppinen esitteli kaaviokuvina
opetussuunnitelman ja laaja-alaisen osaamisen sisällön.
”Opetussuunnitelma” -kaaviokuvan
mukaan opetussuunnitelman peruspilarit ovat:
- Arvoperusta:
yksilö, ihmisyys, kulttuuri, tulevaisuus
- Oppimiskäsitys:
aktiivisuus, vuorovaikutus, minäkuva, oppimaan oppiminen
- Toimintakulttuurin
linjaukset: oppiva yhteisö, kielitietoisuus, tasa-arvo, kestävä
elämäntapa, hyvinvointi
Opetussuunnitelman tavoitteena on
oppilaan/opiskelijan laaja-alainen osaaminen. Sitä varten asetetaan opetuksen
tavoitteet, kriteerit ja sisällöt: mitä tietoja ja taitoja tarvitaan, joiden
perusteella määritetään oppiaineet ja miten niiden laaja-alainen osaaminen
saavutetaan ottamalla huomioon oppimisympäristöt, työtavat, arviointi,
oppimisen tuki ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. Laaja-alaisen
osaamistavoitteen toteutuminen johtaa uudistuvaan toimintakulttuuriin ja
koulupedagogiikkaan. Tämän perusteella saavutetaan laadukas oppimisprosessi ja
paremmat oppimistulokset.
”Laaja-alainen osaaminen” –kaaviokuvan
mukaan tavoitteena on ”Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen”. Tähän
tavoitteeseen päästään, kun oppilas/opiskelija omaksuu oppiaineista ja
opetuksesta seuraavat asiat:
- Ajattelu
ja oppimaan oppiminen
- Osallistuminen,
vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
- Työelämätaidot
ja yrittäjyys
- Tieto- ja
viestintäteknologinen osaaminen
- Monilukutaito
- Itsestä
huolehtiminen ja arjen taidot
- Kulttuurinen
osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Kysymykseen ”Miten tästä
tulevaisuuteen?” Jorma Kauppinen korosti seuraavia asioita:
- Koulutuksen
merkitys on edelleen tärkeä, se on Suomen voimavara
- Työelämän
ja tulevaisuuden tarpeet muuttuvat koko ajan
- Nuorten
maailman muutos haastaa koulun ja koulun toimintatavat
- Oppilaiden
ja opettajien roolit ovat muutoksessa
- Kasvatuksen,
oppimisen ja hyvinvoinnin korostaminen
- Oppiaineiden
lisäksi tarvitaan ns. laaja-alaisempaa osaamista
- Digitalisaatio
tuo uudenlaisia mahdollisuuksia myös kouluun
- Jälleen
kerran keskustellaan oppivelvollisuudesta – sen pituudesta
- Koulutusta
on jatkuvasti kehitettävä, sillä on oltava riittävä arvostus
yhteiskunnassa ja se on nähtävä investointina yksilön ja yhteiskunnan
tulevaisuuteen
- Lukiokoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
- Korkea-asteen
koulutuksen kehittäminen.
Jorma Kauppinen: ”Non scholae sed vitae
discimus – elämänikäinen oppiminen keskiöön!”