Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Kohti Kestävää Kehitystä, Blogi 59, 17.12 2021

Hammastunturin erämaa.Kuva Teija Loponen

Puiden ohella kaikki muukin metsänpohjan kasvillisuus tarvitsee kasvaakseen ilmasta hiilidioksidia. Kun puu on poistettu, joko luonnon tai ihmisen toimesta ryöpsähtää aluskasvillisuus yleensä jo ensimmäisenä kasvukautena käynnistäen hiilikierron.
 

Hakkuuaukot ovat tehokkaita hiilensitojia heti kun puut on poistettu. Ennen kuin uudet puut varttuvat, alkavat kaikki vihreät kasvit imeä hiilidioksidia, kuten ruohot, sammalet, levät, vattupensaat, varpukasvit ja kaikki muut, jotka ovat tähän asti jääneet puiden varjoon.

Tästä asiasta on tunnettu luontoasiantuntija maisteri Seppo Vuokko tehnyt selvityksiä. Hän oli myös ollut yli 30 vuotta radion Luonto-ohjelman asiantuntijana saaden Vuoden metsäteko -elämäntyöpalkinnon.

 

Seppo Vuokko painottaa, ettei vanha metsä ole enää hiilenkierron supersankari mikä näkemys on kovasti yleinen. Hiilensidonta, siis yhteyttäminen, ei ole riippuvainen puuston rungon vaan yksinomaan vihreiden lehtien ja tietysti neulasten määrästä. Hiilenkiertoa toteuttaa yhtä tehokkaasti kaikki vihreä kasvillisuus, myös maan pinnalla kasvava. Vuokko toteaa, että uudistusalalla kasvava yhtenäinen pohjakasvusto sitoo hiiltä samoin kuin kasvava puustokin.

 

Aukkoalueella yhteyttäminen on tehokasta suuren valomäärän ansiosta. Vuokko epäilee monien väärinkäsitysten johtuvan näkyvissä olevista puiden rungoista. Jos metsäsuunnitelma osoittaa metsässä olevan esimerkiksi 500 kuutiota puuta, niin juuret, oksat ja latvukset mukaan lukien kokonaispuumassa onkin yhteensä lähellä 1000 kuutiota.

 

Ilmaston kannalta tärkeän hiilensidonnan teho riippuu olennaisesti puuston kehitysvaiheesta. Täysin tarkkoja tutkimuksia tästä tilanteesta on vähän, mutta fakta on se että vanha, kasvunsa lopettanut metsä ei enää ime hiilidioksidia. Kehitys muuttuu kasvun kannalta katsoen päinvastaiseksi, kun nopea tai hidas yhtyminen happeen alkaa tuottaa hiilidioksidia hapen sijaan.

 

Hiilenkierron nopeudella on suora vaikutus sekä metsän kasvuun että ilmastoon. Mitä nopeampi on hiilenkierto, sitä nopeampaa on kasvu sekä puhtaan hapen

muodostuminen eläinkunnan hengitettäväksi.

 

---------

  

Luonto näyttää ihmiselle voimansa. Kanarian saarilla Cumbre Vieja-tulivuori vienyt monilta ihmisiltä jo kaiken, yli 7000 menettänyt kotinsa. Saaria vajoaa mereen ja uusia syntyy. Edellinen vastaavanlainen tapahtumasarja oli v. 1712. Nykyisiä tulivuoren
purkauksia jatkunee vielä useita viikkoja.

Koko Kanarian saariryhmää ei olisi ilman alueen vulkaanista aktiivisuutta. Nyt meneillään oleva purkaus on tuonut yli 40 hehtaaria uutta maata (HS 28.11 -21)

Alueen väestö on tietoinen näiden tapahtumien mahdollisista esiintymisistä ja osaa varautua tilanteeseen, joten suurilta henkilövahingoilta ilmeisesti tästä johtuen on pystytty välttymään. Vuorien rinteitä valuvaa tappavaa laavaa osataan pelätä.

 

Alueella on tutkittu merenpohjaa ja havaittu että lähialueella on vulkaanista toimintaa ja sitä on ollut jo vuosituhansia. Geologi Luis Somoza uskoo uusien Kanarian saarien olevan kehitteillä n. 400 km:n päässä nykyisistä. Vanhimmat alueen saaret lienevät ilmaantuneen noin 120 milj. vuotta sitten mutta vaipuneet meren pinnan alle noin 70 milj. vuotta sitten.

 

Toimiessaan tulivuori pitää meteliä ja aiheuttaa maan vavahtelua. Myös pölyä, tuhkaa ja myrkyllisiä kaasuja tulee maan uumenista joskus suuriakin määriä. Nämä nyt purkausten alla olevat saaret ovat monille suomalaisillekin tuttuja. Jotkut ovat jopa muuttaneet näille alueille asumaan pidemmiksikin ajoiksi.

 

Nämä Kanariansaaret lepäävät ns. Afrikan mannerlaatan päällä. Tämä tavallaan kelluva laatta liikkuu hitaasti itään päin. Geologit epäilevät, että eräänlainen kuuma piste on eräiden vanhimpien saarien alla aiheuttaen tämän vulkaanisen aktiivisuuden.

Meren pohjassa ilmenevä aktiivisuus on aiheuttanut jopa useiden kilometrien korkuisia vedenalaisia vuoria.

 

--------

 

Ekologista siirtymää toteuttavien investointihankkeiden rahoituksella
pystytään ohjaamaan kehitystä pois fossiilitalouden operoinneista. Tarvitaan sekä finanssi- että rahapolitiikkaa ja keskuspankkeja sekä valtiotason päättäjiä, jotta yhteiskunnalliset, pitkän linjan päätökset saadaan toteutukseen.

 Meneillään olevat monenlaiset kriisit ovat lisänneet yllättäen paineita välttämättömien investointien toteuttamismenetelmiin. On tullut nopeasti uusia tarpeita, joille ei helposti löydetä rahoittajaa. Tämän ovat osoittaneet eritoten ympäristö- luonto- ja muut välttämättömiksi todetut hankkeet. Yksityinen rahoitus on tähän ymmärrettävästi liian varovaista ja hidasta, tarvitaan suurempia voimia taustaksi, toteaa Bios-tutkimusyksikön ekonomisti ja väitöskirjatutkija Jussi Ahokas.

Sekä rahoituksen hakijat että antajat ovat monesti lujasti kiinni vanhassa. Tämä todistuu karmealla tavalla sillä, että vieläkin mittavia rahoituseriä ohjataan fossiilisen energian käyttöön perustuvaan toimintaan. Tällä ei taatusti saavuteta Glasgovn suuria tavoitteita. Vaikka tämä todettiin jo itse kokouksessa ei suuntaa saada nykyisillä toimilla käännettyä oikeaan suuntaan, vaikka suunta tiedetäänkin. Ahokas pitää kuitenkin hyvänä, että tehtyjä toimia päätettiin tarkistella säännöllisesti.

 

Nyt halutaan selvittää millä keinoin päästöttömään ekologiseen talouteen pystytään siirtymään mahdollisimman nopeasti ja reilusti toteaa Ahokas.  Julkisen talouden nykyiset seurantamittarit eivät ole parhaita mahdollisia. Esimerkiksi työllisyysaste mittarina olisi ehkä korvattava siirtymätyöllisyyden mittarilla. Sillä voitaisiin kuvata työllisyyttä ja työpanoksen osuutta, joka tukisi vihreää siirtymää.

Materiaaliseen tuotantoon nojautuvaa taloudellista toimintaa pitää vähentää ja siirtyä tavaratuotannosta enemmän palvelujen käyttöön.

 

Ahokas näkee vanhanaikaisena esimerkiksi IMF:n mittavan rahoitusohjauksen, joka perustuu pelkästään hiilen hinnoittelulla tapahtuvaan ohjaukseen. Nyt näillä välttämättömillä ohjaustoimilla on niin kiire, ettei niiden rahoitus onnistu markkinaehtoisesti. (Vrt. kirjoittajan vertaus Suomen valtion päätökseen 1860-luvulla valtion rautateiden perustamisesta.)

Tässä ovat nyt sekä julkishallinnon päättäjät että yksityissektori aivan uusien haasteiden edessä. Eräänä modernina vauhdittajana Ahokas mainitsee kuluttajille mahdollisista ilmastobondeista, joihin sijoittamalla kuluttajat saataisiin rahoittamaan myös itselleen edullisia uusia ympäristöhankkeita. Nythän tämä rahoitus saatetaan suunnata kaikkien varojen tuhlaukseen, jopa pelkkään hauskanpitoon.

 

--------

                                                                                       

Sementti on hyvää mutta kallista, painavaa ja tarvittava sora ainutkertaista. Uusi Geoprime-tuote on uusiutuva ja korvaa betonin. Tällaista tuotetta on odotettu jo kauan, tarve on todella kova.

 

Kannonkoskella toimiva alan yhtiö Betolar näkee alan tulevaisuudessa toiminnan mahdollisuuksia. Asiakokonaisuus on niin monitahoinen, että yhtiö ymmärtää positiivisen kehityksen edellyttävän vielä mittavasti suunnittelu- ja kehitystyötä. Tämä on otettu jo alusta lähtien vakavasti ja nyt alussa kehitystyö on olennaista yhtiön toiminnassa.  Yhtiön perustaja on Juha Leppänen ja toimitusjohtaja Matti Löppönen.

 

Yrityksen toimintatekniikka nojaa Geoprime-teknologiaan, jolla sementti korvataan sementtipohjaisissa rakennusmateriaaleissa. Tähän käytetään esimerkiksi muun teollisuuden sivuvirtoja, kuten terästeollisuuden konvertterikuona, kivihiilen lento- ja pohjatuhka,

energiateollisuuden ja metsäteollisuuden viherlipeäsakka, biotuhka. Näiden materiaalien hyötykäyttö olisi todella ekologista, sillä monet niistä ovat järkevää käyttöä vailla, nykyisin pelkkää jätettä.

Kun yhtiö on tällaisessa kehitysvaiheessa, on sen tärkeitä tehtäviä tuotekehityksen lisäksi saada samanaikaisesti rahoitus mahdollisimman laajalle ja tukevalle pohjalle.

Betolar on perustettu v. 2016 ja saavuttanut tunnettuutta, mikä on edellytyksenä näkyvissä olevalle laajenevalle kasvulla.

Rakennusmenetelmien puolella tulevaisuuden odotukset ovat mittavat, sillä paikallaan rakentaminen vähenee monilta osin ja siirtyy tehdasmaisten elementtien tuotantoon ja pelkkään nopeaan asennukseen rakentamispaikalla.

 

---------

 

Suomalainen vilja on tutkitusti ulkomaista viljaa puhtaampaa. Kemikaaleja käytetään vähemmän sekä olosuhteista johtuen että tietoisesti tavoitteena puhdas ruoka.

Kyllähän me tietysti olemme sekä kuluttajina että tuottajina maailman ehdotonta eliittiä, mutta katsotaanpa mitä tähän olosuhteemme vaikuttavat. Sääolosuhteet ja sijainti maapallolla vaikuttavat merkittävästi ruuan laatuun ja viljelytekniikkaan.

Meillä kasvuaika on lyhyt päivissä mitattuna, mutta kasvutunteja tulee paljon, sillä kesäpäivän pituus on suurempi kuin etelämpänä. Myös lämpötila kasvukaudella on alhainen.

 

Suomen sijainti maapallolla on helposti ja ymmärrettävästi havaittavissa pallokartalta. Tämä 60 pohjoisen leveysasteen alue on vain reilun 20 miljoonan asukkaan asuinalue, johon koko napapiirikin kuuluu.

Olosuhteemme ovat muovanneet sekä luonnon että ihmiset näissä olosuhteissa elämiseen kykeneviksi.

Lyhyesti todeten eläminen näissä olosuhteissa vaatii enemmän työtä kuin etelämpänä. Vastineeksi saamme monilta osin terveemmät ravinteet ja olosuhteet, mutta taas talouselämän kansainväliset tunnusluvut ovat osittain jopa täysin vertailukelvottomia. Tätä vertailua ei asiakokonaisuutta ymmärtämätön saa tehdä, sillä väärintulkinnat ovat meille turmiollisia.

 

Näissä arktisissa olosuhteissa esimerkiksi talvi on niin kylmä, että maa jäätyy jopa koko kasvukerroksen verran. On aivan ymmärrettävää, etteivät siinä viihdy tuhohyönteiset ja homeet, jotka etelämpänä ovat muiden sairauksien kanssa vitsauksena kasvulle. Kasvuolosuhteista johtuvia ominaisuuksia on tutkinut Ruokaviraston riskinhallinnan yksiköstä erikoistutkija Johanna Suomi.

  Suomessa on asetettu raja-arvot esimerkiksi lannoitteiden kadmiumille, jotta se ei siirry kasveihin. Oireita aiheuttavia nikkelimääriä on mahdollista saada esimerkiksi auringonkukkasiemenistä. Syöpää ja sikiövaurioita aiheuttavia kahdeksan vierasaineen luetteloon kuuluvat mm. alfatoksiinit, arseeni ja akryyliamidi. Hormonihäiriöitä aiheuttavat dioksiinit ja PCB-yhdisteet. Elinvauriot johtuvat PFAS-johdannaisista.  Alfatoksiineja on löydetty mm. pähkinöistä ja muista tuontielintarvikkeista. Arseenia voi saada puolestaan riisistä, jonka raja-arvoja valvotaan kokeilla.

Runsaasti alkoholia käyttävä voi helposti altistua syöpää aiheuttavalle etyylikarbamaatille. Lyijylle altistumista tapahtui etenkin suurissa kaupungeissa, joissa aikoinaan autojen polttoaineiden lyijypitoisuus oli merkittävä. Kokonaisuutena katsoen kotimainen ravinto on puhtaampaa vieraista aineista. Normaalin terveystilan omaavalle kuluttajalle Johanna Suomi antaa ohjeen pyrkiä syömään monipuolista ravintoa.

 

Pertti Ratia

Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry

Kohti Kestävää Kehitystä -koordinaattori

 

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram