Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 61, 18.2.2022

Kaarnakuoriaiset sekoittaneet Saksan metsien puunkorjuun. Osaajia ja koneita ei ole tarpeeksi, apua tarvitaan Suomesta. Tilanne on ollut hälyttävä useita vuosia ja näyttää vain pahenevan.

Suomalaista metsäalan osaamista tarvitaan nyt Saksassa. Karstulalainen koneyrittäjä Seppo Kuutti on ollut koneineen ja miehineen töissä Frankfurtin lähellä jo vuodesta 2019. Poikkeuksena suomalaiseen puunkorjuuseen Kuutti mainitsee saksalaisen metsän ajourat. Metsän korjuu suoritetaan vain ajouria myöten, joita on noin 50 m:n välein. Korjuualueella on myös paikallinen ammattimies, försteri, koko ajan valvomassa töiden kulkua.

Kirjanpainaja on eräs kaarnakuoriaislaji, joita on useita kymmeniä. Toukat tuhoavat kuusia sopivan lämpötilan vallitessa tosi nopeasti. Vihreät, terveiltä näyttävät puut voivat kuukauden päästä olla täysin kuolleita, joten puunkorjaajat ovat joutuneet palaamaan useita kertoja samalle korjuupalstalle toteaa Kuutti (MT 14.1.22). Tämä ei ole vain Saksan ongelma, vaan lähes jokaisessa Keski-Euroopan maassa tämä viheliäinen tuholainen on tehnyt työtään. Nyt on jo nähty merkkejä myös Suomessa.

Tämä prosessi on päässyt alkamaan, kun kaadettuja puita on jäänyt metsään. Kaataja voi olla joko ihminen tai myrsky. Kirjanpainaja, Ips typographus, pääsee lämpimällä ilmalla leviämään näin tuhoisin seurauksin. Itse kuoriainen on n. 5 mm, joka parveilee touko-kesäkuussa. Koiras kaivautuu paksun kaarnan alle. Naaraat kaivavat käytäviä kaarnan ja rungon väliin ja munivat munat käytäviin. Munista kuoriutuu toukkia, jotka kaivat käytäviä ja koteloituvat. Koteloista sitten kuoriutuu aikuisia kirjanpainajia.

Puut kuolevat nopeasti sillä ravinnevirtaukset loppuvat.  Paras tapa säästyä katastrofilta on pyrkiä pitämään metsän kasvualusta puhtaana kaatuneista puista ja kuljettamaan kaatuneet puut pois mahdollisimman nopeasti.

xxxxxxxxx

Lentävä auto on saanut lentoluvan Slovakiassa. Tämä Air Car on
tarkoitettu menopeliksi, jolla mullistetaan keskipitkien matkojen matkustamista. Aivan toisenlaista asiaa on Lufthansalla, jonka tavallisilla matkustajakoneilla lennetään 18000 tarpeetonta tyhjälentoa tänä talvena.

Tämä slovakialaisen Klein Vision-tehtaan valmistama auto on saanut lentokelpoisuushyväksynnän selviytyessään monista kymmenistä testeistä.  Tämä Stefan Kleinin suunnittelema lentävä auto lienee alallaan ensimmäinen. Lentävän auton, Air Carin saattaminen virallisesti lentokelpoiseksi on vaatinut yhtiön laskelmien mukaan yli 100 000 työtunnin panoksen.

Air Car saavuttaa ilmassa yli 160 km:n tuntinopeuden ja se kykenee lentämään 2500 m:n korkeuteen. Brittiyliopisto UWE-Bristolin ilma-alustutkija professori Steve Wright pitää Air Carin lentokelpoisuutta ” hyvänä askeleena”. Vaikka kaupalliseen lentotoimintaan on vielä matkaa, on ajoneuvon tekniikka jo varsin toimivaa. Tästä mainittakoon esimerkiksi, muuttuminen autosta lentokoneeksi tapahtuu reilussa kahdessa minuutissa.

Myös hollantilainen Pal-V- yritys ja Etelä-Korealainen Huyndai ovat toteuttamassa samantyyppisen auton kehittelyä.

Ajankohtainen, mutta negatiivinen, suuri asia myös luonnon ja ympäristön kannalta on meneillään suurissa lentoyhtiöissä, on ryhdytty lentämään ns. haamulentoja. Lentotoiminta on vähentynyt niin että lentovuoroille ei ole matkustajia. Mutta elleivät koneet käytä lentovuorojaan, ne menettävät ns. lentoslottinsa. Tämä tarkoittaa käytännössä koneen ” laituripaikkaa ” ja kaikkea muutakin infraa, minkä kone tarvitsee, jotta liikennöinti onnistuu.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kymmeniä tuhansia lentovuoroja ajetaan tyhjillä koneilla. Liikenne- ja viestintäviraston, Traficomin, ilmailujohtaja Jari Pöntisen mukaan suomalaiset yhtiöt eivät toimi näin. Pöntinen toteaa, että haamulennot ovat ympäristöllisesti järjettömiä eivätkä ne ole vastuullisia kustannussyistäkään. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt EU:lta lievennyksiä näihin tässä tilanteessa järjettömiin sääntöihin. On varmaa, että jos suomalaisetkin lentoyhtiöt toimisivat näin järjettömästi olisi valpas ympäristöministeriömme korjannut tämän luonnon ja ympäristön vastaisen käytännön välittömästi

xxxxxxxx

Suomen energiaratkaisut on toteutettu paljon sivistynyttä ja kehittynyttä eteläisempää Eurooppaa, kivihiilimaita, monta vuotta edellä. Sähköjärjestelmämme hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on menestystarina, joka jatkuu yhä.

Suomessa on kymmenen viime vuoden aikana luovuttu saastuttavimmasta sähköntuotannosta fossiilisilla polttoaineilla, toteaa Aalto-yliopiston energiatekniikan ja talouden professori Sanna Syri Maailma 2022 Inpress-julkaisussa. Hän toteaa, että Keski-Euroopassa samaan päästään aikaisintaan joskus ensi vuosikymmenen kuluessa. Tämä on siis marssijärjestys sivistyneen ja kehittyneen maanosan ja meidän pohjolan asukkaiden välillä.

Tuuli- ja ydinvoimaa rakennetaan Suomessa lisää ja sähköntuotannon päästöt vähenevät koko ajan.

On huomattava, että esimerkiksi tuulivoimaa rakennetaan Suomessa ilman julkista tukea, kun taas Ranskassa ja Saksassa uusiutuvan energian tuet ovat miljardeja euroja. Sähköntuotannon päästöt ovat vähentyneet, mutta samaan aikaan sähkön hinta (ennen pandemian vaikutusta) on saatu pysymään kohtuullisena kevääseen 2021 asti.

Kevätkauden 2021 sähkön kokonaishinta maksuineen ja veroineen pienkuluttajalle oli Eurostatin mukaan kilowattituntia kohti Saksassa 32 senttiä ja Suomessa 18 senttiä.

Keski-Euroopassa rakennusten lämmitys on professori Syrin mukaan erittäin riippuvainen maakaasusta ja osittain myös öljystä. Euroopan Unionin tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 vaatii myös päästötöntä lämmitystä. Suomessa ollaan menossa myös kohti hukkalämpöä hyödyntävään tuotantoon. Ehkä näkyvimpiä on tällä hetkellä Porvoon Kilpilahden hukkalämmön käyttöä pääkaupungin tarpeisiin tähtäävät suunnitelmat.

Euroopan Unioni asettaa suuria vaatimuksia tulevaisuuden energiantuotannolle päästöttömyyden suhteen. Tuotantopuolella asia on käytännössä jo ratkaistu, toteaa Energiateollisuus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Hän toteaa, että Suomi on jo lukujen valossa varsin vakaasti puhtaan energian tiellä, (esim. MT 7.1-22) Hänen mukaansa Suomi kirii irti fossiilisista kaukana kivihiilimaiden edellä. Paljon suurempien ongelmien edessä ovat hänen mukaansa isot Keski- Euroopan maat, jotka ovat synkästi kiinni fossiilisissa polttoaineissa.

xxxxxxxx

Jotain uutta auringon alla. Metsäyhtiö UPM lähtenyt hinnoittelemaan lainarahan hintaa biodiversiteettien tavoitteiden edistämiseksi. Tällä menetelmällä on tavoitteena saada edullisempaa rahoitusta, asiaa kehitetty rahoittajapankin kanssa.

 UPM:n rahoitusjohtaja Kenneth Råman on yhdessä Nordean pankinjohtaja Petteri Änkilän kanssa kehitellyt mittausmenetelmiä, joilla voidaan tällainen rahoitusmenettely toteuttaa. Jos luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti saadaan sovituilla tunnusluvuilla nousemaan, yhtiön rahoitus muuttuu edullisemmaksi. Nämä uudet kriteerit ovat tähän asti olleet pankeille vielä aivan uusi asia, toteaa UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren.

Keväällä 2020 yhtiö valmistautui suuriin investointeihin. Tätä silmällä pitäen kehitettiin pankin kanssa valmiusluottomenetelmä, jonka pohjaksi otettiin UPM:n omat ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Lainan hinta määriteltiin sillä perusteella, onnistuuko yhtiö tavoitteissaan vähentää päästöjä ja parantaa diversiteettiä. Tätä tavoitetta seurataan kahdeksalla mittarilla. Niitä ovat esimerkkeinä metsien ikä, puulajiston moninaisuus, suojelualueiden määrä ja muita vastaavia argumentteja.

Tämä toiminta keskittyy vain Suomeen, jossa yhtiöllä on noin puoli miljoonaa hehtaaria metsää.

UPM on ensimmäinen Suomessa, joka on kytkenyt hyvän metsänhoidon ja rahoituksen yhteen tällaisella motivointimenetelmällä.

Tämä on yrityksen taholta myös nykyaikaista riskien hallintaa. Luontokato on suuri riski nykyisin sillä monet tapahtumat, kuten metsän terveys vaativat koko ajan ammattitaitoista seurantaa. On uskottavissa tämä aloitettu rahoituksen ja metsien hoidon kytkentä saa jatkoa myös ulkomailla.

xxxxxxx

Lämpö nousee Espanjan viinitarhoilla. Viljelijät taistelevat ja sitten muuttavat ylös vuoristojen viileyteen. Siihen menee aikaa ja ylimääräistä työtä on paljon. Kuluttaja auttaa kehitystä täyttämällä oman kellarinsa kattoon asti. 

Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinintuottaja Italian ja Ranskan jälkeen käsittäen noin 1 miljoona hehtaaria viinitarhoja. Joaquin Gay de Montella Estanyn perhe on siirtänyt noin 10 vuotta sitten viinitarhansa Pyreneille 1200 metriä korkeammalle. Täällä ilmasto on lähes 10 astetta viileämpää. Tämän harvinaisen toimenpiteen on vain muutama viljelijä tehnyt tähän mennessä.

Espanjassa on pyritty vaihtamaan lajikkeita ja muuttamaan viljelyä, jotta kohonnut lämpötila ei haittaisi viinin tuotantoa. Kohonneet lämpötilat ovat muuttaneet korjuuaikaa 10-15 päivää aikaisemmaksi.

Viimeisten 60 vuoden aikana keskilämpötilat ovat nousseet 1.3 celsiusastetta toteaa kansallinen säävirasto Aemet. Korkeammat lämpötilat nopeuttavat rypäleiden kypsymistä. Se puolestaan heikentää hedelmien happamuutta ja lisää sokerimäärää mikä puolestaan lisää alkoholipitoisuutta.

Rypäleet on poimittava nopeasti liiallisen alkoholipitoisuuden välttämiseksi. Nämä rypäleet eivät ole kypsyneet oikealla tavalla toteaa professori Fernando Zamora, joka on Tarragonan yliopiston enologian, viinitutkimuksen, osaston johtaja. Ei ole helppoa siirtää näin laajaa toimintaa uusiin paikkoihin. Espanjan viiniala onkin pyytänyt yhteiskunnallista tukea toiminnalle. Aikoinaan, lähes 20 vuotta sitten kun ensimmäiset tilat siirtyivät ylös vuorille, herätti se epäilyä ja jopa naureskelua. Molemmat ovat nyt loppuneet ja karmea totuus on paljastunut.

Viininystävät voivat osallistua suruun ostamalla omat kellarinsa täyteen espanjalaisia viinejä. Se on ainut mitä kuluttaja voi tehdä. Yhteiskunta sen sijaan voisi tutkia josko viininviljely onnistuisi laajemmin meidän oloissamme. Joitakin yksittäisiä kokeiluja ovat jo viljelijät tehneetkin.

Lion Pertti Ratia

Kestävän kehityksen koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry.