Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 69, 18.2.23

Melkein heivatut hiilidioksidi- ja polttomoottoriautot saanevat
pian uuden loistokkaan elämän. Jos selvä teoria toteutuu käytännössä, tulee Suomesta tasokas poltetun puun, siis savun, uusiutuvaksi moottoripolttoaineeksi jalostava maa.

Vihreää vetyä tuotetaan sähköllä vettä hajottamalla. H2O, vesi, josta päästetään pois puhdas happiatomi ( käytännössä O2-molekyyli) ja jäljelle jää vetyä, H2 – molekyyli. Vetyä on kuitenkin vaikea siirtää ja kuljettaa, joten viisainta on pystyä käyttämään se valmistuspaikalla. Tähän vihreään vetyyn yhdistetään hiilidioksidi, jolloin saadaan polttoainetta moottoreille.

Tähän kemialliseen prosessiin perustuvaa ensimmäistä tuotantolaitosta on alettu rakentamaan Harjavallan suurteollisuuspuistoon. Tämä suomalainen, P2X Solutions

Oy:n tuotantolaitos aloittaa teollisen toiminnan vuonna 2024. Näkymät tällä kehityssektorilla ovat hyvin lupaavat kertoo Lappeenrannan Yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.

Vihreää vetyä voidaan jalostaa metaaniksi sekä nestemäiseksi metanoliksi hiilidioksidin avulla. Myös muiden polttoaineiden, kuten bensiinin, kerosiinin ja dieselin eli naftan tuotanto onnistuu. Tärkeintä on aloittaa sieltä, missä sähköistämisellä ei saavuteta sellaista hyötyä kuin pienissä moottoreissa.

Eräs tapa ottaa hiilidioksidi vedyn kaveriksi olisi ottaa se ilmasta. Sitä on joka paikassa tasaisesti, mutta liian vähän, vain noin 0,04 %. Tämä tarkoittaa sitä että ilmaa olisi kierrätettävä valtavat määrät. Se ei käytännössä onnistuisi. Hiilidioksidia on saatavan runsaasti, esimerkiksi sellutehtaan savupiipusta.  Sieltä hiilidioksidia on saatavana yli kolmesataa kertaa enemmän kuin ilmasta. Sähköpolttoainetehdas on siten sijoitettava sellutehtaan tai vastaavan uunin lähelle.

--------

Euroopan luonnon ennallistaminen ei ole helppo tehtävä. Ympäristö, sekä luonnon rakentama maaseutu, että ihmisen rakentamat kaupungit ovat monilta osin täysin erilaisia. Olisiko aloitettava helpoimmasta eli ihmisen rakentamasta infrastruktuurista vai mistä?

Euroopan Unionin tavoitteena on ennallistaa vähintään 20 % maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteet kohdistetaan kaikkiin ennallistamisen tarpeessa oleviin ekosysteemeihin vuoteen 2050 mennessä. Kun on kysymyksessä yhteisesti hallinnoitu alue, koko EU, ei tehtävä ole helppo ja selkeä eikä taatusti halpa. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan raportööri, S&D, ryhmän parlamentaarikko Cesar Luenan on laatinut asiasta luonnoksen. Tämä luonnos ennallistamisasetukseksi on julkaistu. Se on nyt jätetty lausuntojen vastaanottoa varten.

Suomalainen meppi, europarlamentaarikko, Petri Sarvamaa on esittänyt neljä ”hankalaa”, Suomelle hankalaa kohtaa. Jo lähtötilanne on Suomelle epäedullinen. Pohjaksi on otettu vuosi 1950. Tällöin Suomi oli juuri vapautunut sodasta ja sodan vaurioita oltiin korjaamassa. Suuri osa Euroopan maista ei kärsinyt sodasta Suomen kaltaisia vaurioita. Esimerkiksi väestöstä noin 10 % asutettiin   Suomessa uudelleen ja maan pinta-alasta menetettiin saman verran.

Toisena ongelmakohtana Sarvamaa pitää kaupunkiympäristöjen ennallistamista.

Luonnosehdotuksen mukaan kaupunkeja koko Unionissa on ennallistettava 15 %. Jos perustana pidetään kaupungin vihreyttä on Sarvamaan mukaan suomalainen kaupunkiympäristö paljon eteläisempää Eurooppaa vihreämpää. Sarvamaa ei mainitse tarkoittaako ennallistaminen tältä osin miten paljon laskettelurinteitä  ja golf-kenttiä. Molempia on noussut sekä kaupunkeihin että maaseudulle.

Tässä ennallistamisehdotuksessa Suomen metsien tila todetaan heikentyneeksi. Tämä on faktatietojen mukaan suuri virhe. Suomen metsien puuston määrä esimerkiksi v. 1952 oli 1,5 mrd. kuutiometriä ja tällä hetkellä 2,5 mrd. kuutiometriä (Jussi Knuuttila, Ilkka-Pohjalainen 25.11 -22). Jussi Knuuttila pelkää, ettei näin hirveää määrää saada ennallistettua hakkaamalla.

Siis puumäärä metsissä on suurempi nyt kuin aikaisemmin, joten ennallistaminen tarkoittaa tässä tapauksessa hakkuiden lisäämistä. Tämä asiakokonaisuus sisältyy Euroopan Unionissa otsikkoon ” Metsien tuntematon tila”. Suomen metsät ovat kyllä kaikkien nähtävillä, joten tuntematon tila lienee joku väärinkäsitys.

Edellisten lisäksi on esitetyssä ehdotuksessa runsaasti ns. delegoituja ehdotuksia. Tämä on komission laatima säädös, johon on vastattava kahden kuukauden kuluessa. Säädöksiä on paljon ja ne on syytä käydä huolellisesti läpi. Jos niitä ei oikaista, tulevat ne sellaisenaan voimaan. On siis syytä tämä puuston määräosiokin oikaista sanktioiden välttämiseksi.

-------

Itä-Afrikassa kuivuus aiheuttaa pian yli 70 miljoonalle ihmiselle todellisen nälänhädän. Kuivuus vie kasvuston ja sotilaalliset konfliktit täydentävät tuhot.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut voimakkaasti myös Afrikkaan. Mustanmeren alueen tilanne on vähentänyt merkittävästi viljan vientiä ulkomaille, muun muassa Afrikkaan. Samaan aikaan esimerkiksi Somaliassa on pahin kuivuus 40 vuoteen. Myös Etiopiassa, Etelä-Sudanissa ja Keniassa viisi peräkkäistä sadekautta on epäonnistunut, sateita ei ole tullut. Plan International Suomen ohjelmapäällikkö Kaisa Huhtela kertoo yli 7 miljoonan lapsen kärsivän jatkuvasta aliravitsemuksesta.

Pääasiassa rikkaiden teollisuusmaiden päästöistä johtuva ilmastoriisi vaikuttaa eniten köyhiin maihin toteaa Huhtela.  Näiden viljelijät ovat pääosin nomadeja, paimentolaisia, jotka vaeltavat ainoan omaisuutensa, karjan mukana. Maito on heidän elinkeinonsa ja lasten lähes ainoa ruoka. Esimerkiksi Etiopiassa 4 miljoonaa nautaa on kuollut ja koska näillä paimentolaisilla ei ole muuta elinkeinoa ovat he heikoilla.

Nyt Euroopassa pelätäänkin pakolaisten mittavasti suurenevaa määrää ellei ihmisille löydy työtä ja leipää heidän kotiseuduiltaan. Kun esimerkiksi meillä Suomessa elintarvikkeisiin kuluu n. 12 % perheen tuloista on tämä luku Afrikassa aivan toinen. Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ruuan osuus kotitalouksien kulutuksesta on peräti 40 %. Luku puhuu puolestaan ja se ei tiedä hyvää tulevalle kehitykselle.

Käsillä on todellinen humanitäärinen katastrofi. Sitä ei ratkaista millään tempuilla vaan sekä ilmaston muuttamisella karjan kasvatukselle suotuisaksi ja ihmisten koulutustason nostolla. Ne ovat vaikeita ja erittäin pitkäjänteisiä mutta ainoita mahdollisia. Niillä on myös kiire, joten aloittaminen pitää tapahtua nyt heti.  Muutoin kumiveneitten laivastot lämpimästä Afrikasta kylmään Eurooppaan saavat aivan uudet ulottuvuudet.

----------

Ruotsalainen tutkija on kehitellyt 9 planetaarista rajaa.
Näiden kunnioittaminen takaisi ihmiskunnalle tulevaisuuden vakaalla planeetalla. Suomessa varoitettu yhteiskunnan vaikuttajia, mm. poliitikkoja ja ylintä elinkeinoelämää.

Alan tähtitutkijaksi tituleerattu ruotsalainen agronomi Johan Rockström johtaa Saksan Potsdamin yliopiston ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkivaa keskusta. Hänen johdollaan on kehitetty planetaaristen rajojen käsite. Sitä hän on esitellyt laajemmin David Attenborough`n kanssa kansainvälisessä dokumenttiohjelmassa. Hän on myös esitellyt tiedeyhteisön näkemyksiä YK:n ilmastokokouksissa.

Rockströmin mukaan Suomi on niin pitkällä näissä ympäristöasioissa, että voisi olla ” majakka maailmalle” kirjoittaa Petja Pelli ( HS. 4.2 -23). Nämä 9 planetaarista rajaa ovat ilmastonmuutoksen lisäksi luontokato, otsonikato, merien happamoituminen, ravinnekuorma, metsäkato, makean veden saatavuus, ilmakehän pienhiukkaset ja saastuminen.

 o näistä kuudella mittarilla ihmiskunta on poistunut alueelle, jossa tilanne ei ole kestävä eikä kontrollissa.

Johan Rockström ei ota kantaa nyt Suomessa vellovaan keskusteluun metsien kasvatusmetodeista. Hän esittää toivomuksen Suomen päättäjille löytää metodit, jotka tekevät mahdolliseksi sekä hiilinielut että luonnon monimuotoisuuden. Tämä prosessihan on ammattimiesten johdolla käynnissä. Rockström vakuuttaa ympäristökriisiä ratkovan talouden olevan moderneinta ja edistyneintä.

Fosforin ja typen päästöistä vesistöön on kannettava huolta. Niitä on saatava vähentymään. Itämeri on tässä mielessä vaikea. On suuria kaupunkeja, alan lannoiteteollisuutta, suuria eläinrakennuksia ja peltojen lannoitusta.

 Myös monia maailman tiheimpiä merenkulkuväyliä risteilee tällä merellä. Rahtilaivathan saavat päästää kaikki jätteensä, mutta risteilyaluksista saa enää päästää vain ruokajätteet, mutta vain muutama vuosi sitten nekin saivat päästää kaikki jätteensä mereen. Ei ole tietoa missä määrin niiden ravinteet ovat vielä Itämerta saastuttamassa.

Makean veden käyttöön on saattanut tulla myös uusia tekijöitä. Kun kasvuaika on pidentynyt, tarvitaan kasvukaudella enemmän vettä. Aika tulee näyttämään onko sitä aina tarpeeksi saatavilla. Jos ei ole, tuloksen tiedämme jo ennakkoon ja siitä on jo merkkejä näkyvissä.

---------

Onko Suomen suurin karuselli, halkaisija 500 metriä, myös maailman suurin urheiluväline. Lappajärvellä hurjastellaan tällaisella todella luonnonmukaisella menopelillä. Etelä-Pohjanmaalla on ennenkin näytetty esimerkkiä.

Edellinen karuselli rakennettiin vuonna 2021 mutta pahaksi onneksi se suli heti seuraavaan juhannukseen mennessä. Todennäköisesti sekin oli jo maailman suurin kertoo jääkarusellimestari Janne Käpylehto Ilkka-Pohjalainen lehdessä. Paras jään paksuus olisi n. 25 cm. Nyt jää on  hieman ohuempaa.

Kunhan karuselli saadaan käyntiin tulee vieraita kyytiin ulkomailta asti. Luvassa kylään on myös kilpailija Minnesotasta, Chuck Zwilling, 403 metrisen karusellin omistaja. Myös kansainvälinen media on kiinnostunut, mm. BBC teki edellisestä karusellista dokumentin.

Karusellia pyörittämään tulee myös näyttelijä Ville Haapasalo, jonka voimille on tällaisessa tapahtumassa käyttöä. Itse karuselli sahataan sekä moottori-sahoilla että Seinäjoen ammattikoululla rakennetulla jäänsahauskoneella.

Käpylehto pitää suurimpana motiivina saada ihmiset iloiseksi ja siinä hän on myös onnistunut hyvin.

Lion Pertti Ratia

Kohti Kestävää Kehitystä koordinaattori