Suomen Lions-liitto ry

LIONS-PIIRI 107-N ry

Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa

Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 60, 17.1 2022

Nopeat ja rajut säätilamuutokset voivaat aiheuttaa samanaikaisesti sekä kuivuutta että mittavia tulvia.Kuva Teija Loponen

Maapallolla kovia lämpöennätyksiä, jopa Siperiassa ja Euroopassa.
IPCC:n uusimman tiedon mukaan lämpöhuippuja 3-5 astetta ei saavuteta, vaan jäädään 2,5- 3,0 asteelle. Lieneekö harvoja hyviä uutisia.

Suomalainen meteorologiasta väitellyt tohtori Petteri Taalas YK:n Maailman

ilmatieteen järjestön pääsihteerinä on aitiopaikalla maailman ilmatieteen kehitystä arvioimassa. Pääosin alan uutiset ovat negatiivisen synkkiä, mutta ilmaston lämpiäminen saattaakin tapahtua ennakoita hitaammin toteaa Taalas HS-artikkelissa 11.1. v. 2022.

 

Uusia lämpöennätyksiä on saavutettu ympäri maailmaa. Kanadan mittaushistorian korkein lämpötila, 49,6 astetta saavutettiin kesällä -21 länsirannikolla. Samoihin aikoihin Euroopan ennätys, 48,8 astetta saavutettiin Etelä-Italiassa. Yllättävän korkea lämpöennätys todettiin Alaskassa 32 astetta. Nopeisiin säätilojen vaihteluihin liittyy myös monia muita ilmiöitä. Normaalia korkeammat lämpötilat aiheuttavat myös metsäpaloja, joita on vaikea sammuttaa.

 

Nopeat ja rajut säätilamuutokset aiheuttavat samanaikaisesti myös sekä kuivuutta että hyvinkin läheisillä alueilla mittavia tulvia. Ne ovat niin rajuja, että ihmisiä hukkuu tulviin alueilla, joissa ennen ei ole ollut tällaista. Taalas toteaa, että olemme tottuneet ajatukseen, että sääkatastrofit aiheuttavat tuhoa vain kehitysmaissa. Olemme siinä uskossa, että rikkaat länsimaat ovat paremmin suojassa ja pystyneet varautumaan näihin ilmiöihin. Mutta jopa Saksassa pari sataa ihmistä menetti v. 21 henkensä kun valtion hydrologiset palvelut eivät pystyneet ennakoimaan tulevia tuhoja.

 

Maailman ilmatieteen järjestö seuraakin hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja ilokaasun (N2O) pitoisuuksien muutoksia. Tämän johdosta on havaittu Amazonin sademetsien voimakkaan hävittämisen aiheuttaneen alueen muuttuneen hiililähteeksi

entisen hiilinielun sijaan.

 

Epävarmoja tulevaisuuden kehityksiä ovat vielä mm. hidastuneen Golf-virran käyttäytyminen, Himalajan jäätiköiden väheneminen ja esimerkiksi Aasian maissa kaupunkeja uhkaava meriveden nousu.

 

xxxxxxxx

 

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä löytyi Suomesta. Kangasalalla maanviljelijä Sauli Brander on saanut WWF:ltä tämän arvon ja siihen kuuluvan palkinnon. Tilalla on käytössä laaja valikoima merkittäviä ympäristötoimia.

 

Tämä tunnustus on kansainvälinen ja se on saavutettu monipuolisesta ja monivuotisesta työstä luonnon ja ympäristön hyväksi. Tällä Liskon tilalla sovelletaan lähestulkoon kaikkia ympäristön kannalta suositeltavia maatalouskäytäntöjä, toteaa WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola MT:n artikkelissa 1.11 -21. Tilalle on vuosien mittaan rakennettu kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, joilla hallitaan peltojen valumavesiä.

 

Maan kasvukuntoa parannetaan viljelykierrolla, kompostoidulla lannalla, kierrätyslannoitteilla sekä ehkäistään eroosiota ja kierrätetään ravinteita pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Varsinkin ravinne ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen on keskitetty pitkäjänteisesti ja edistyksellisesti painottaa Jyrkänkallio-Mikkola.

 

Maanviljelijä Sauli Brander pitää tärkeänä tavoitetta, jotta se mitä pellolle laitetaan, myös pysyy pellolla. Jo hänen isänsä rakensi kosteikkoja hidastamaan valumavesien virtausta ja nappaamaan ravinteita. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä Liskon tila sijaitsee Vesijärven rannalla peltojen ollessa kaltevia ja maalaji on vaikeasti viljeltävää hiesusavea.

 

Palkintoraatiin vetosi myös tilan korkea omavaraisuus. Tilalla käytettävän sähkön ja lämmön tarpeesta valtaosa katetaan omilla aurinkopaneeleilla ja peltojen laidoilta kerätyllä hakkeella.

 

WWF on palkinnut Itämeren ympäristöystävällisemmän viljelijän vuodesta 2009 alkaen. Kilpailun eräänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä Itämeren rantavaltioiden välillä. Suomeen palkinto on tullut tätä ennen jo kahdesti, v. 2009 palkinnon voittivat Katariina Valpola ja Jyrki Ankelo Uudestakaupungista ja v. 2015 Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola Hyvinkäältä.

 

xxxxxxx

 

Pienydinvoimalat tulevat nopeasti ohittaen suuret käytännöllisinä

ja helpommin kehittyvinä. Ne ovat fissiovoimaloita mutta fuusiovoimalat ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Pienvoimaloita on käytetty jo kauan laivoissa ja sukellusveneissä, joten kokemusta on.

 

Nämä pienydinvoimalat, SMR, small modular reactors, ovat yllättäneet käyttökelpoisuudellaan. Niiden valmistustekniikka on järkevästi teollistettavissa ja valmiina ne ovat siirrettävissä kokonaisina voimaloina käyttökohteisiin eri puolille maapalloa. Käykö niin että fossiiliset polttoaineet korvataan uraanilla, pohtii pienreaktorien kehitystä johtava Ville Tulkki VTT:llä HS:n artikkelissa 8.1 -22.

Neuvostoliitossa ja Venäjällä näitä pienydinvoimaloita on ollut käytössä jo useita satoja.

 Nyt on alalle tullut uutta vauhtia, kun Ranska on panostanut yli miljardi euroa alalle ja Britanniassa Rolls-Royce on vauhdittanut omia suunnitelmiaan. USA:ssa GE Hitachi ja Nuscale kehittävät uusia ratkaisuja ja Kiinakin on voimakkaasti mukana. Suomessa Lappeenrannan yliopisto ja VTT kehittävät kaukolämmön tuotantoa ydinvoimalla ja pienreaktorien ekosysteemi on myös kehitteillä.

 

Suomessa on rakennettu itänaapurille ydinmurtajia, joihin ydinreaktorit on asennettu Pietarin edeltäjässä, Leningradissa. Näistä saadut kokemukset ovat niin rohkaisevia, että alan uskotaan kehittyvän jopa suunnitelmia nopeammin. Alalla on pidetty tähän asti suuruuden paremmuutta johtotähtenä, mutta kokemukset osoittavat pienvoimaloilla olevan yllättäviä etuja kohdistuen sekä tekniikkaan että taloudellisiin näkökohtiin.

 

 Pienvoimalan valmistus on järkeistettävissä monella tavoin. Pienvoimala voidaan rakentaa tehtaassa ja sen moduulien valmistus on monilta osin toteutettavissa sarjatuotantotyyppisesti, kun taas suuri ydinvoimala rakennetaan aina käytännöllisesti katsoen prototyyppinä.

 

Tällöin myös rakentamistekniikassa ei päästä sellaisiin järkeviin menetelmiin, jotka sarjatuotannossa vaikuttavat sekä tekniikkaan että talouteen positiivisesti.

Aivan oma alueensa ovat sitten suunnitelmat, joissa vanhoja fossiilisia voimaloita voitaisiin modernisoida pienydinreaktorin laitteistoilla. Tällöin voitaisiin hyödyntää jo olemassa oleva ja toimiva voimansiirto- ja sähköntuotantolaitteisto.

 

xxxxxxx 

 

Pohjoismainen limisaumaveneperinne päässyt Unescon maailmanluetteloon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

 

Tämä tunnustus on merkittävä koko Suomen ja pohjoismaiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle perinteelle toteaa Puuveistäjät ry:n porvoolainen tiedottaja Mats Vuorenjuuri. Hänen omistamansa veneveistämö Nordic Craft on kehittänyt modernia tekniikkaa limisauman valmistuksessa. Limisaumarakenteen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Limisaumaveneitä veistettiin vielä 1960- ja 1970 luvuilla Porvoon seudulla.

 

Suuremmissa veneissä käytettävä rakentamistyyli on puskusaumatyyppinen ja materiaali on limisaumavenettä paljon paksumpaa. Tällaisissa saumat tilkitään pietyllä jouhimateriaalilla. Näitä molempia menetelmiä on käytetty rannikkoalueella kauan. Nyt limisaumaveneitä valmistetaan vähän, mutta korjaustoimintaa on käytössä laajemmin. Tämä Unescon listalle pääsy on kuitenkin omiaan elvyttämään vanhaa, hyvää perinnettä. Jalansijaa on vienyt lasikuiturakentaminen, mutta limisaumarakenne on kylläkin ympäristön kestävyyden suhteen vertaansa vaille.

 

Tämänkin vuoksi toivoisi hienon rakenteen elpymiselle uutta tulemista. Onhan tämä Unescon antama huomio lisännyt kiinnostusta pohjoisissa naapurimaissakin.

 

Mats Vuorenjuuri tekee nykyään limisaumarakenteen liimaamalla, joka on vanhan tekniikan päivittämistä uuteen aikaan ja uusilla materiaaleilla.

 

xxxxxxx

 

Suomessa ei syötetä antibiootteja turhaan kotieläimille, joten antibioottiresistenssi on meillä olematon. Euroopassa kuolee n. 33000 ihmistä vuosittain infektioihin, joihin antibiootit eivät tehoa. Tämä ” hiljainen tsunami” uhkaa koko ihmiskuntaa. Antibiootteja annetaan Suomessa eläimille 16-19 g, EU:ssa keskimäärin 100 g, enimmillään yli 400 g tuotantoeläinkiloa kohti.

 

Antibiootteja on Suomessa ja muissa pohjoismaissa käytetty aina kohtuullisesti vain eläimen lääkintään ja vain silloin kun eläin on sairas. Muualla Euroopassa niitä käytetään ennakoivasti varmuuden vuoksi ja lääke annetaan esimerkiksi koko karjalle riippumatta terveydentilasta, siis myös terveille. Antibioottilääkitys annetaan terveelle karjalle myös, jotta lihan kasvuun saadaan vauhtia, näin siis eteläisemmässä Euroopassa.

 

Tällainen liiallinen antibioottilääkitys aiheuttaa tautibakteereille voimakkaan vastustuskyvyn, resistenssin niin etteivät lääkkeet, antibiootit enää tehoakaan edes tavallisiinkaan infektioihin. Resistentiksi muuttunut bakteeri voi siirtyä eläimiltä ihmisille elintarvikkeiden välityksellä, kuten esimerkiksi salmonella tai pelkästä kosketuksesta kuten MRSA-bakteeri. Tätä selvittää Satu Lehtonen MT 24.11 -21 -julkaisussa.

 

Myös Suomen Ruokavirasto toteaa FINRES-Vet-raportissaan pitkäjänteisen työn näkyvän positiivisena antibioottiresistenssitilanteessa. Suomessa tautitilanne (kotimaassa kasvatetussa lihassa) on niin erinomainen, että monilla bakteereilla antibioottiresistenssiä ei ole todettu lainkaan tai mitättömän vähän. Tällaisia ovat mm.broileriemoille nivel- ja jännetuppitulehduksia aiheuttavat Staphylococcus aureus, nautojen hengitystietulehduksia aiheuttava Pasteurella multocida sekä sikojen hengitystietulehduksia aiheuttava Actinobacillus pleuropneumoniae.

 

Nämä itse taudit ovat vieraantuntuisia, mutta eläimet, joissa nämä sairaudet ilmenevät ovat meille tuttuja ja ruokapöydässämme ravitsevia ja herkullisia. Eipä siis ole täysin merkityksetöntä, miten nämä lääkinnälliset asiat hoidetaan.

Voidaanko siten edelleen hyväksyä, että lihavalmisteet, joiden lähtökohdat ovat näin erilaisia tarjotaan kaupan tiskillä meille samaan kategoriaan kuuluvina ja samanhintaisina.

 

 Lion Pertti Ratia

 Kohti Kestävää Kehitystä – koordinaattori

 Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry.

 

Viestintävastaava


Toimittaja


Sosiaalinen media


Seuraa meitä
Facebook
Instagram