Kohti Kestävää Kehitystä, Blogi 71, 20.4 2023

Kansainvälinen ilmastopaneeli, IPCC, vaatii kiireellisiä toimia. YK nimittää tätä uutta raporttia IHMISKUNNAN SELVIYTYMISOPPAAKSI. Paneeli analysoi eri puolilla tuotettua tieteellistä tietoa kaikkien valtioiden käyttöön.

Tulevaisuus onkin sitten poliitikkojen hyvissä käsissä.

 

IPCC on lyhenne sanoista Intergovernmental Panel on Climate Chance suomennettuna tosi vapaasti, kansainvälinen ilmastomuutosta kuvaava paneeli. Itse tämä IPCC ei tuota tieteellistä tietoa mutta toimien YK:n alaisena pyrkii käyttämään sitä kaikkien hyödyksi valtio-organisaatioiden avulla. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres johtaa ilmastopaneelin toimintaa.

 

IPCC jakaa toimikautensa arviointijaksoihin. Nyt meneillään oleva jakso alkoi v.2015 toiminnan jakautuessa kolmeen osaraporttiin (mm. HS ja Ilkka -Pohjalainen 21.3 -23.) Näistä ensimmäinen painottui ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen tarkasteluun ja fysikaalisiin perusteisiin. Toinen osaraportti keskittyi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, siihen sopeutumiseen ja kolmas ilmastonmuutoksen eri vaikutusten hillitsemiseen.

 

Tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta arvioi tiedon merkitystä ja vaikutusta päättäjiin. Onhan tätä julkaistua uutta (4.4 -23) raporttia ollut kirjoittamassa lähes 100 asiantuntijaa. Faktaa siten on olemassa käytännöllisesti jopa riittävästi mutta mitä sen jälkeen. Onko tieto poliittisille päättäjille niin ytimekkäässä muodossa, että se sopii päätöksen tekoon, pohtii Korhonen. Näyttöä ennenkuulumattomista, jopa pysyvistä muutoksista luontoon ja ilmastoon on joka puolella maapalloa.

 

Tämä tuore synteesiraportti kuvaa monia globaaleja mullistuksia. Mannerjäätiköt sulavat, eläimiä kuolee laumoittain joko kuumuuteen, kylmyyteen tai jopa nälkään säätilan muututtua. Joet kuivuvat niin että pohjat ovat paljaina. Myös lämpötilat muuttuvat niin, että sekä luonnossa elävät kasvit, että viljelykasvit joutuvat muuttamaan kasvupaikkojaan.

 Monet taudit, niin eläin- kuin ihmiskunnassa että kasvikunnassa saavat aivan uutta kasvualustaa. Muutokset luonnossa ovat niin suuria, että näitä ei ole ennen tapahtunut. Onko ihmiskunnan, siis poliitikkojen, päätöksentekokyky valmis tarvittaviin suuriin, ikäviin päätöksiin, se nähdään lähitulevaisuudessa.

 

Demokraattinen, enemmistön valtaan perustuva päätöksenteko on länsimaissa vallitseva. Osaako demokraattisesti valittu poliittinen järjestelmä, siis poliitikot tehdä oikeita tarvittavia päätöksi? Onko se siihen sopiva. Poliitikonhan pitää jollain tavalla ansaita kansan suosio. Sen saa lupaamalla kaikille pelkää hyvää ja helppoa elämää. Nyt sitä ei ole tarjolla. Onko demokraattinen päätöksenteko tähän tilanteeseen väärä? Onhan muistettava, että Jeesus ristiinnaulittiin ja Barabbas, suuri rikollinen laskettiin vapaaksi demokraattisella, kansan enemmistöpäätöksellä. Samaan aikaan ylin päättävä oikeusviranomainen, maaherra Pontius Pilatus pesi kätensä koko tapahtumasta.

Pitäisikö nyt saada jokin paremmin tilanteeseen demokraattista, enemmistöpäätöstä sopivampi päätöksentekomenetelmä? Mikä se olisi tähän tilanteeseen?

 

---------

 

Suomessa aletaan kasvattaa sammalta Keski-Eurooppaan. Kysyntä kasvualustoiksi kasvihuoneisiin tulee nousemaan, jos turpeen tuotanto vähenee lakisääteisesti. Sammal kasvaa todella hitaasti, nyt kylvetty sato korjataan 10 vuoden päästä.

Neova, entinen valtion polttoainosuuskunta, Vapo, on aloittanut Peräseinäjoen Haukinevalla aivan uuden kasvilajin, rahkasammalen, viljelyn. Erityisasiantutija Ari Erkkilä vastaa uudesta toiminnasta (I-P ,13.3-23) mm. Kanadasta saatujen kokemusten perusteella. Tämä 8 hehtaarin koeviljely on Suomessa ensimmäinen ja sitä toteuttaa käytännössä maanviljelijä Jaakko Mäki-Karvia.

 

Tämä rahkasammalen viljely ei olekaan mitään näpräämistä vaan se aloitettiin syksyllä kaivinkoneella kuorimalla sammalkasvustoa noin 10 sentin paksuudelta kaivinkoneella. Sen jälkeen tämä massa levitettiin tasaisesti lannanlevittimellä. Kylvö suoritettiin maalle, josta turve oli poistettu muutama vuosi sitten. Tämän jälkeen pitää suorittaa sekä vesipinnan nosto että olkikatteen levittäminen sammalen suojaksi.

 

Rahkasammal lisääntyy sekä jakautumalla että itiöiden avulla. Jos kasvu onnistuu, uutta kasvustoa tulee noin sentti vuodessa. Viljeltävänä kasvina sammal on erittäin vaativa veden suhteen. Kun se pääsee alkuun kestää se sekä tilapäistä kuivuutta että kosteutta. Teknillisesti veden säätäminen toteutetaan padoilla ja putkistoilla.

Olkipaalien silppuaminen ja puhaltaminen kasvuston päälle varmistaa ettei auringon

paahde tuhoa kasvustoa. Oljen kylväminen on tehtävä talvella maan ollessa riittävän kova työn onnistumiselle.

 

Nyt alkaa usean vuoden viljelyn tulosten seuraaminen toteaa Neovan operaatiopäällikkö Ville Lehtinen. Markkinoiden nähdään kasvavan, sillä kasvihuoneviljely Euroopassa lisääntyy.

 

 

-----------

 

Neljä bakteeria syö toinen toisiaan ja viimeinen piereskelee metaania autoilijoiden iloksi ja hyödyksi. Saksassa tämä on yleistä, Suomessa uutta mutta laajenevaa. Raaka-ainetta, lantaa ja muuta vastaavaa biojätettä löytyy mutta toiminta vaatii kalliita investointeja.

 Olisiko nyt oikea ajankohta kaukokatseiselle yhteiskunnalla kehittää uusia bioreaktorilaitoksia? Niillä voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen negatiivisia vaikutuksia, vähentää ulkomaille maksettavia polttoainekustannuksia ja työllistää kotimaan kansalaisia. Mutta tarvittaisiin taloudellista panostusta, keskimäärin puolesta miljoonasta yhteen miljoonaan laitosta kohti.

 

 Biokaasua voitaisiin tuottaa edullisimmin usean toimijan yhteisenä investointina, toteaa projektipäällikkö Ritva Imppola Oulun ammattikorkeakoulusta. Tässä yhteistyössä on Imppolan mukaan tulevaisuutta. Investointiin tulisi ehkä tehoa lisää sillä investoinnin riski yhdelle investoijalle on monesti liian raskas ja sitä sen vuoksi joudutaan harkitsemaan turhan pitkään. Olisiko yhteiskunnan päättäjillä mahdollisuus osallistua jollain järkevällä tavalla tämän alan kehittämiseen juuri nyt.

 

Hyvä esimerkki nykyisestä tilanteesta on uuden reaktorin rakentaja Janne Vuorenmaa Pohjois-Pohjanmaalta. Hänen tilansa tankkauskaasun tuotanto on ollut tähän asti 200 kg päivässä mutta tuotanto nousee yli 500 kg päivässä. Se vastaa noin 100 henkilöauton tankkausta päivässä. Raaka-aineena käytetään lannan lisäksi säilörehun sekä perunateollisuuden jätettä. Nykyisen kuivalannan lisäksi pystytään myös hyödyntämään lietelantaa eri tiloilta

 

 

--------

 

Muuttaako maapallon nouseva lämpötila vedenkiertoa jo lähitulevaisuudessa? Veden olomuodot ja ominaisuudet ovat olennaisesti riippuvaisia lämpötilasta. Ja veden poikkeavat olomuodot taas vaikuttavat olennaisesti ilmastonmuutokseen ja sitä kautta koko maapallon elämään.

Suomen vesilain mukaan pohjavesi ei ole kenenkään omistuksessa, se on siten kaikkien yhteistä. Maanomistusolot eivät ratkaise tätä asiaa. Veden kiertokulku on maapallolle elämän ja kuoleman kysymys, toteaa johtaja Saara Kankaanrinta. Hän on yhdessä miehensä kanssa perustanut luontoa suojelevan yrityksen, Baltic Sea Action Groupin. He ovat yhdessä vieneet luonnon ja ympäristön asiaa eteenpäin myös merkittävillä tieteellisillä toimenpiteillä jo usean vuoden ajan.

 

Lähes miljardi ihmistä kärsii nyt jo erittäin vakavasta vesipulasta ja jopa puolet maailman ihmisistä on kokenut jo jollain tavalla veden puutteen vaikutuksia. On siis todella kysymys koko ihmiskunnan sekä luonnon kannalta todella olennaisesta asiasta.

Maapallon lämmönsäätelyn ja elonkierron kannalta tärkeimpiä paikkoja ovat meret, toteaa Kankaanrinta (HS. 23.3-23) maailman vesipäivänä.

 

Hiili ja vesi kulkevat käsi kädessä maaperässä. Jos maaperä on multava, siinä on myös hyvä mikrobitoiminta. Se ei silloin päästä heti vettä valumaan pois kasvualustalta. Yhden prosenttiyksikön lisäys hiilen ympärille syntynyttä eloperäistä ainetta voi tarkoittaa, että maaperä pystyy pidättämään 100 000 litraa enemmän vettä hehtaarilla. Se on kaksi täysperävaunullista säiliökuormaa.

 

Kasvipeite on tärkeä maaperälle. Jos kasvipeitettä ei ole, ei paikkakunnalla ole sateitakaan toteaa Kankaanrinta. Tällainen alue on altis sääolojen nopeille ja rajuille vaihteluille. Viime vuosina nämä yhdessä muiden ääri-ilmiöiden kanssa ovat havaittavasti lisääntyneet. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös vedenkiertoon mm. siten että hyvissä olosuhteissa kasvit imevät vettä enemmän. Tämä vesi on suoraan pois ainakin jonkin aikaa vedenkierrosta. Myös kohoavan lämpötilan ansiosta ilma pystyy

pidättämään enemmän vesihöyryä, mikä on myös pois muusta vedenkierrosta.

 

Vesi on niin tärkeä elementti, että siitä olisi huolehdittava nykyistä enemmän. Ei ole ihmiskunnalle kunniaksi kaikki se mitä vedelle on saatu aikaan. Ennen oli metsän suhteen sellainen klausuuli, että ” muista metsää niin se muistaa sinut, jos et muista, metsä muistaa myös sen”. Nyt pitäisi keksiä veden suhteen vielä väkevämpi ilmaisu.

 

 

---------.

 

Kaukolämmön kehittämiseen, tehdasvalmisteiset siirtokelpoiset pienet ydinvoimalat. Niitä suunnitellaan Suomeen lämmön- ei vielä sähkön tuotantoon. Näiden rakentaminen turvallisiksi on mahdollista ja muutoinkin perustaminen on yksinkertaisempaa.

Nyt on menossa pienreaktorien suunnitteluvaihe, toteaa VTT:n suunnittelupäällikkö Ville Tulkki. Käytännössä tällainen pienreaktori olisi jossain kaukolämpöverkon varrella. Tavoitteena on että pienydinenergia voisi korvata hiilen. turpeen ja biomassan käyttöön perustuvaa lämmöntuotantoa. Eräs ympäristön kannata positiivinen vaikutus olisi havaittavissa heti, nimittäin suurien massamäärien kuljetus loppuisi.

 

Vaikka tavoite on jossain 2030-luvulla, on suunnittelut aloitettava jo nyt. Tätä yhteistyötä hoitaa LUT-yliopiston energiatekniikan osalta professori Juhani Hyvärinen. Hän toteaa, että Suomeen suunnitellaan pieniä smr, smal modural reactor -voimaloita lämmöntuotantoon. Ulkomailla näitä suunnitellaan myös sähkön tuotantoon. Professori Hyvärinen toteaa, että näitä smr-reaktoreita on helpompi tehdä turvallisiksi kuin suuria ja siten niitä voidaan sijoittaa myös lähemmäksi asutuskeskuksia. Esimerkiksi Venäjällä niitä on sijoitettu proomuihin, jolloin ne ovat todella helposti kuljetettavissa veden lähellä oleviin käyttöpaikkoihin.

 

Monet asianosaiset tahot, ainakin Tampereen Sähkölaitos, Porin, Kuopion ja Lappeenrannan Energia, Imatran lämpö sekä Lappeenrannan kaupunki ovat ehdottaneet hallitukselle pienydinvoimaloita koskevan lainsäädännön uudistamista.

Onhan selvää, että tällaiset uudet investoinnit tarvitsevat yhteiskunnan kokoavaa panostusta. Tällaisesta yhteiskunnan merkittävästä panoksestahan on hyviä esimerkkejä esimerkiksi loistoristeilijälaivojen globaalista tuotannosta Suomen valtion ohjaavalla tuella.

 

Pertti Ratia, Lion

Kohti Kestävää Kehitystä koordinaattori

Lions Club Hiekkaharju- Sandkulla ry.