Kolme klubivierailua

Viikolla 38 vierailuruletti hieman rauhoittui vain kolmeen vierailuun, tämä tosin johtui siitä, että keskiviikkona oli Helsingissä Lions-liiton hallituksen kokous, enkä tuon päivän iltaan uskaltanut ottaa klubivierailua.

 

Maanantaina oli vuorossa LC Kuhmalahti, joka kokoontui Kangasalan kunnan saunalla hienoissa rantamaisemissa Längelmäveden rannalla. Ongelmana klubilla on se, että Kuhmalahdelta ei tahdo löytyä minkäänlaista kokoustilaa, jossa olisi kunnollinen ruokailumahdollisuus. Tosin ei tuo puute näyttänyt pahemmin kokousta häiritsevän, sain klubin toiminnasta oikein vireän mielikuvan.

 

Tiistaina puolestaan oli vuorossa LC Tampere/Tammerkosken kokous Suomalaisella Klubilla. En ole pysynyt kärryillä siitä, kuinka mones vierailuni tuo oli Suomalaisella Klubilla, veikkaan että noin kymmenes. Näyttäisi siltä, että yli puolet Tampereen klubeista pitäisi juuri Klubia pesäpaikkanaan.

 

Torstaina oli sitten vuorossa LC Tampere/Pirkanmaa vaihteeksi Ravintola Mylläreissä. Täytyy reilusti tunnustaa, että piirikuvernöörikin on erehtyväinen, olin nimittäin jotenkin sekoillut kirjanpidossani ja vasta vierailuiltana huomasin, että olin klubissa vieraillut jo 2. VDG-kaudellani. Mutta minkä piirikuvernööri on kirjoittanut, niin se olkoon pyhää tekstiä eikä sitä pidä pois pyyhittämän, ei edes kuvernöörin kalenterista.

 

Kauden ensimmäisessä kokouksessa olivat myös puolisot mukana ja olisin mielelläni ottanut omankin siippani mukaan, mutta valitettavasti Annelin klubi LC Lempäälä/Birgitta piti samana iltana omaa kokoustaan. Anneli ei ko. klubin charterpresidenttinä voinut tuota kokousta laistaakaan.

 

Puolisotkin halusivat kuulla klubiesitykseni ennen omaa kokoustaan ja mikäs siinä, minullehan homma passasi. Puhettani oli kuuntelemassa myös Airi Tuominen, kaudella 1984-1985 piirikuvernöörinä olleen ja jo edesmenneen Reijo Tuomisen puoliso. Nyt täytyy myöntää, että Airi piti monikymmenvuotisen Lions-kokemuksensa antamalla auktoriteetilla esitystäni kiittävän puheen, jota voin lämpimästi muistella koko loppuikäni, toivottavasti hyvin pitkän sellaisen. Tuollaiset hetket ja kiitokset antavat voimia tähän työhön ja yksinomaan jo tuon kiitospuheen ansiosta jaksan varmasti painaa tätä rumbaa monen monta pimeää talviviikkoa.

 

Tuolla vierailulla tuli lisäksi todennettua, että edes joku lukee näitä blogikirjoituksiani. Keskustelin nimittäin xx kanssa ja hän tiesi kyhäelmistäni sellaisia yksityiskohtia, että oli taatusta kirjoitelmiani lukenut. Siis ainakin yksi! YES, MAHTAVAA!! Tosin pian LC Sastamala/Annastuuna –blogin ilmestymisen jälkeen Suodenniemen klubista kyseltiin, että en kai nyt ihan tosissani ole vierailupaikkaa vaihtamassa. Palkinnoksi blogieni lukemisesta lupasinkin auliisti vaihtaa vierailuni takaisin Suodenniemen klubiin J.