Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-E
LIONS E-PIIRI
Leijonat ja klubit - Me palvelemme
Viestintäpäällikkö,
webmaster
LC Vesilahti/Kurjettaret Charter Night
Tämä kirjoitus onkin juhlablogi, tämä on nimittäin blogikirjoitus numero 100. Ja sattuikin juuri sopivaan aiheeseen, nimittäin LC Vesilahti/Kurjettarien Charter Night -juhlaan, joka pidettiin lauantai-iltana 8.3 Tampereella Ravintola Astorissa. Uskokaa tai älkää, en ollut yrittänyt millään lailla kohdentaa tätä juhlablogia juuri tähän tapahtumaan. Tämä nyt vain meni näin eli maailma on täynnänsä pieniä ihmeellisiä sattumuksia.
Juhlaan oli päässyt mukaan 15 perustajajäsentä, puolisot ja muut vieraat mukaan lukien meitä oli paikalla noin nelisenkymmentä henkeä. Monenlaisissa juhlissa olen ollut kauden aikana mukana, mutta kaksi niistä nousee ylitse muiden, molemmat olivat Charter Night –juhlia. Niistä ensimmäinen oli alkukaudesta pidetty LC Sastamala/Annastuunan juhla ja toinen tämä LC Vesilahti/Kurjettarien juhla. Ehkä tämä jälkimmäinen oli mieliinpainuvampi näistä kahdesta, olinhan itse tätä Vesilahden klubin pystytystä käynnistämässä. Varsinainen kunnia Kurjettarien pystyttämisestä kuuluu kolmelle vesilahtelaiselle teräsnaiselle, Leena Kurjelle, Satu Karviselle sekä Eila Häihälälle. Onkohan koskaan uuden klubin pystytys ollut näin nopea prosessi, ensimmäinen tapaaminen Vesilahdessa Satu Karvisen ja Eila Häihälän kanssa pidettiin 12.8 (katso blogi ”Naisklubia suunnittelemassa”). Tuossa tapaamisessa oli mukana myös piirimme GMT-johtaja Marja Sundström-Pullinen. Ja nyt, vajaa seitsemän kuukautta myöhemmin ollaan jo Charter Night –juhlassa.
Itse juhlasta on pelkästään positiivista sanottavaa. Omalta kannaltani sykähdyttävin hetki oli perustamiskirjan allekirjoittaminen, jonka sain junailla yhdessä Marjan kanssa. Vuoronperään ja aakkosjärjestyksessä perustajajäsenet kutsuttiin sisään perustamiskirjaa allekirjoittamaan, jonka jälkeen sain kiinnittää kullekin allekirjoittajalle perustajajäsenen merkin juhlapukuun. Olipa se mieluinen tehtävä, monestakin syystä!
Puheitakin pidettiin ihan sopivasti ja vielä sopivan lyhyitäkin. Itse juhlapuhujana taisin langeta pitkän puheen syntiin, taisin paasata perätä 15 minuutin ajan. Kuitenkin ihan kiltisti kaikki jaksoivat kuunnella ja havaintojeni mukaan kukaan ei puheen aikana nukahtanut (ainakaan kuorsausta en kuullut). Innostumisen tosin ymmärtää, juhlapuhujaksi pääseminen kun piirikuvernöörillekin on harvinaista herkkua, normaalisti piirikuvernööriltä odotetaan lyhyempää piirin tervehdystä. Olen päätynyt siihen, että senttimetreissä mitattuna sopiva juhlapuheen pituus on kolme A4-liuskaa ja tervehdyspuheen pituus puolet siitä.
Ruoka Astorissa oli hyvää, alkuruokana oli maa-artisokkakeitto ja pääruokana loimutettua lohta. Viiniä ruokaan kuului kaksi kaatoa, joista tosin en päässyt täysin rinnoin nauttimaan, koska perheessämme ei vieläkään puolisoiden välinen tasa-arvo ole toteutunut. Eli jouduin ajamaan mennen tullen, vaikka kohtuudella olisi voinut olettaa Annelin ajavan paluumatkan. Mutta ei kun ei!
Loppuillasta oli vielä tanssia kitaraduon säestyksellä. Ilta vierähti hyvinkin rattoisasti puolille öille ja kotiin lähdimme arpajaisten jälkeen. Arpaonnemme oli tavanomainen eli ei voittoja. Kotimatkalle koppasimme vielä kyytiin kaksi daamia eli GMT-Marjan sekä LPJ-Airan, jotka tipautimme kyydistä Sääksjärvelle.
Kaiken kaikkiaan erittäin onnistuneet juhlat olivat Vesilahden Kurjettarilla.
