Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-E
LIONS E-PIIRI
Leijonat ja klubit - Me palvelemme
Viestintäpäällikkö,
webmaster
Lempäälä/Birgitan kokouksessa
Keskiviikkona 19.2 oli vuorossa klubivierailu LC Lempäälä/Birgitan kokoukseen, joka olikin kauteni toiseksi viimeinen vierailu. Kävin Annelin kanssa noukkimassa naapurin Jonnan, jonka Remo armollisesti sallikin lähteä mukaamme (Remostahan olen kertonut eräässä aikaisemmassa blogissani). Hieman etukäteen hirvitti tuo vierailu, Anneli kun sattuu olemaan tuon klubin presidentti. Muistin virkistykseksi tiedoksi, että klubihan tällä hetkellä toimii LC Lempäälä/Sääksjärven liitännäisklubina. Kovasti jännittää, että saammeko Birgitan nostetuksi tämän kauden aikana ihan oikeaksi klubiksi, se vaatii vielä kahdeksan jäsenen rekrytointia.
Etukäteen olin saanut kovasti neuvoja ja opastusta siitä, miten vierailu tulisi puoleltani hoitaa, alla muutamia näytteitä:
Muistakin sitten olla ihmisiksi
Nenää et sitten kaivele kesken kokouksen
Kahvia et sitten ryystä tassilta
Katsokin, että kravatti on suorassa
Onhan vetoketju varmasti kiinni (siis sepaluksen)
Jne…
Birgitassa kun on runsaasti ihan tuoreita Leijonia, niin heille en ruvennut saarnaamaan tulikivenkatkuista normaalia klubisaarnaani. Sen sijaan pidin pienen briefauksen leijonatoiminnasta ja -organisaatiosta yleensä, suurena apuna tässä oli Liiton sivuilta imuroitu kalvosarja. Toki muistin myös huutaa ja kirota, iskeä nyrkkiä pöytään ja muutenkin käyttäytyä niin kuin tapoihini yleensä kuuluu ja kehottaa jokaista birgittalaista katselemaan kaveripiiriään sillä silmällä, josko sieltä ne kahdeksan kadoksissa olevaa leijonaa saataisiin kaivettua esiin. Naiset kuuntelivat saarnaani ihan kiltisti ja ottivat matkaansa runsaasti Piirileijonia, erilaisia esitteitä sekä liittymiskaavakkeita. Näin ollen olenkin vielä varsin toiveikas tämän jäsenhankinnan suhteen.
Alun perin olin ajatellut tämän blogini otsikoida muotoon ”Piirikuvernööriä kohdeltiin kaltoin LC Lempäälä/Birgitan klubikokouksessa”. Anneli kun oli etukäteen ilmoittanut, että piirikuvernööri on hyvä ja maksaa itse omat kahvinsa, kokonaista kaksi Euroa. Anneli kuitenkin maksoi kahvirahan puolestani, joten pitänee todeta, että piirikuvernööriä kohdeltiin säällisesti ja riittävällä kunnioituksella.
Hyvinhän tämäkin kokous meni. Annelikaan ei minua pahemmin kokouksen jälkeen moittinut, on ollut hiljaa jo monta päivää…
