Viestintäpäällikkö,
webmaster
Pääsimmepä vielä juhlimaan viisikymppisiä, kun LC Valkeakoski/Sääksmäki vietti 50-vuotisjuhliaan lauantaina 24.5 Päivölän kansanopistolla. Päivölästä olin paljon kuullut ja lukenut, siellä kun pidetään niitä kuuluisia matikkaneroille tarkoitettuja kursseja. Siksi siis ei olekaan varsinainen ihme, että itselleni tämä oli ensimmäinen käyntini Päivölässä.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, nimittäin tämä oli viimeinen omalle kaudelleni osunut vuosijuhla ja täytyy sanoa, että yksi parhaista, joihin minulla on ollut kunnia osallistua. Jo etukäteen minulle oli kerrottu, että klubi haluaa tehdä omannäköisensä juhlan vailla turhaa pönötystä ja tässä klubi olikin mainiosti onnistunut. Annelikin totesi illalla kotiinpäin ajaessamme (huom! siis minä ajoin), että ”olipas tosi kivat kekkerit”. Juhlassa oli toki pakolliset juhlallisetkin hetkensä, kuten lippujen sisääntulo ja poistuminen, palkitsemiset, erittäin arvokas ja paatoksellinen piirikuvernöörin tervehdys yms, mutta rennolle ohjelmallekin oli varattu runsaasti tilaa.
Juhlassa saatiin kaksi uutta Melvin Jones –jäsentä sekä yksi uusi Ritari. Hölmistyneistä ilmeistä päätellen nimitykset oli pystytty pitämään asianomaisilta visusti salassa.
Tässä tulee pakostakin toistaneeksi itseään, mutta ruoka oli hyvää jne…Lukekaa kehuja ruuasta aikaisemmista blogeistani, pääsen näin itse vähemmällä kirjoittamisen vaivalla.
Juhlissa tapasin vanhan työkaverini Jyrki Sarkaniemen silloisen TTKK:n ajoilta. Olimme aikoinaan töissä samalla Materiaaliopin laitoksella, josta Jyrki lähti teollisuuteen noin vuoden 1994 kieppeillä hänen saatuaan lisensiaattitutkimuksensa valmiiksi. Jyrki on siis ihan niitä samoja lisenssejä, joita Konsta Pylkkänen tapasi aikoinaan Kainuun salomailla Havukka-Ahon ajattelijassa. Kaksikymmentä vuotta long time no see on pitkä aika ja mukava olikin muistella menneitä. Varsinkin sitä yhtä kesäpäivää, jota vietimme Jyrkin mökillä vesihiihtoa treenaten. Olipa silloin joukossamme muuan Petri Vuorinen, lisenssi hänkin nykyään, joka kunnostautui erityisesti pinnanalaisessa vesihiihdossa, kysykää Jyrkiltä lisää yksityiskohtia.
Myös muita vanhoja tuttuja oli mukava nähdä; ovathan kaikki Valkeakosken klubit tulleet tässä vuosien varrella kohtalaisen tutuiksi. Ne kun kuuluvat samaan lohkoon kuin oma klubinikin. Erityisesti täytyy nostaa hattua LC Valkeakoski/Apian presidentille Markku Tunturille, jolla ei tuntunut yhtään painavan jaloissa samana aamupäivänä juostu täyspitkä maraton.
Summa summarum: hieman haikeaksi vetää. Mutta on näitä juhlia vielä edessäpäinkin, syksyllä lienee edessä LC Lempäälä/Birgitan Charter Night. Sitä odotellessa.